sisällön alkuun
21.9.2017 22.39 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Suomalaisten fanien palvelemista jo vuodesta 2002"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2]  Kaikki
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kokemuksia Japanista  (Luettu 23389 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Candice
kaukana täältä oleva
kupoliitti

Viestejä: 168



Profiili
« Vastaus #20 : 21.04.09 klo 17:29 »

Japaniin haluaisin kyllä lähteä.

Siellä on varmasti hyvin mielenkiintoisia matkoja, ja varmasti sinne matkusta vaikka sitten yksin kun vähän vanhenpi olen. :-)
tallennettu

ava (c) erkki the mustekala
Flarona
kovin pötkyläinen
suomimangusti

Viestejä: 471


A, nandemo nai.


Profiili WWW
« Vastaus #21 : 27.04.09 klo 04:54 »

Suosittelen maistamaan meshiä.
Eikös meshi tarkoita keitettyä riisiä (miesten käyttämä sana). Kuka nyt sitä ei Japanin-matkallaan maistaisi?
tallennettu

On laitonta ajatella, että Death Note: How To Read julkaistaisiin Suomessa.
Nanashibito
foorumisti

Viestejä: 155



Profiili
« Vastaus #22 : 30.05.09 klo 13:06 »

Kävin viikon verran Japanissa kääntymässä tässä tovi sitten. Pitkään sitä odotin, eikä matka ollut pettymys. Täytyy sanoa, että suurimmat "vau"-elämykset jäivät kyllä puuttumaan, sillä monet japanilaiset, länsimaisten perspektiivistä oudot ja ihmeelliset asiat ja tavat löytyvät myös Koreasta ja ovat minulle jokseenkin arkipäivää. Kyllä Tokion vauhdikkaimmat alueet ja Kioton kauneimmat temppelit silti saivat huokauksen pääsemään minultakin.

Vietimme ensin kolme ja puoli päivää Tokiossa (josta yhden päivän reissu Kamakuraan), sitten kolme päivää Kiotossa. Vauhtimme oli aika läkähdyttävä, sillä halusimme tietysti nähdä mahdollisimman paljon noin lyhyessä ajassa. Ensi kerralla toivottavasti ehdin hengähtääkin ja perehtyä normaalimpaan elämään hetken.

Tokiosta yksi päällimmäisenä mieleen jäänyt asia oli julkisen liikenteen hankaluus. Ei ollut kerta tai kaksikaan, kun kirosimme, miksei metro- ja junaratajärjestelmä voi olla yhtä mukava kuin Soulissa. Perkuleen kallista ja välillä jäi hämmentämään, miksi asemilla myytiin lippuja asemille, joille ei sitten kuitenkaan päässyt ilman erillistä lippua... No, selvisimme kuitenkin, mutta kokemus ei ollut yhtä miellyttävä kuin kaikki aina väittävät Tokion liikenteen olevan.

Tokiossa ei pääse perinteistä kulttuuria niin perusteellisesti näkemään, joten päätimme lähteä Kamakuraan temppeleitä ihastelemaan. Kaikille Japaniin halajaville tiedoksi: Daibutsu eli Suuri Buddha on todella näyttävä, Hase-dera puolestaan uskomattoman kaunis. Muutenkin japanilaiset temppelit ihastuttivat persoonallisuudellaan; Koreassa temppelit ovat usein niin samankaltaisia, ettei niitä jälkeenpäin tahdo enää erottaa toisistaan (lisäksi ongelmana on temppelien nuori ikä: suurin osa kun tuhoutui viimeistään Korean sodan aikana, joten nykyään pystyssä olevat ovat lähinnä uudelleenrakennettuja versioita), mutta Japanissa jokainen temppeli - tai ainakin useimmat - on omanlaisensa, keskittynyt tiettyyn buddhaan tai bodhisattvaan ja tuo luonnon ja arkkitehtuurin yhteyttä esille omalla tavallaan.

Tokiossa perehdyimmekin siis lähinnä moderniin kulttuuriin: Shinjuku, Shibuya, Harajuku... Kaksi ensimmäistä olivat kyllä niitä kuuleja nuorison hengailumestoja, joista kaikki aina puhuvat, mutta eivät mitenkään hätkähdyttäneet omalaatuisuudellaan (kyllä Soulissakin osataan). Harajuku sen sijaan oli hauska tuttavuus kaikkine pienine hassuine puoteineen - eikä tietenkään unohdeta Meiji Jingûa.
Näiden paikkojen lisäksi Tokion puolella tutustuimme Uenon puistoon, Asakusaan, keisarillisen puutarhan ympäristöön (itse puutarha oli suljettu), Roppongiin (paikan hienous jäi meiltä kyllä ymmärtämättä), Omote-sandôon...

Kioton puolella päätimme käydä läpi kaikki tunnetuimmat paikat: Gingakuji (joka oli ikävä kyllä remontissa), Kiyomizudera, Kingakuji, Nijôn linna, Arashiyaman apinapuisto, Gion... Tietysti matkan varrelta löytyi lukemattomasti pieniä temppeleitä ja pyhäkköjä, jotka täytyi ehdottomasti käydä läpi. Vaikka Kioton perinteiset nähtävyydet ovatkin kaikkea sitä, mitä niistä luvataan, itse kaupunki hämmensi minua aluksi arkisuudellaan. Keskusta on loppujen lopuksi aika mitäänsanomattoman näköinen, kaikki näkemisen arvoinen on oikeastaan laitamilla (paitsi Nijôn linna sekä keisarillinen puutarha, johon emme ehtineet tutustua).
Kioton julkinen liikenne toimi hyvin pitkälti bussien varassa (metrolinjakin on, mutta se on aika epäkäytännöllinen) ja toisin kuin tässä keskustelussa aiemmin mainittiin, se toimi mielestäni hyvin, eivätkä bussit kertaakaan olleet kuumia tahi täyteen ängettyjä. Tietysti matka vaikkapa Kinkagujilta Gioniin kaupungin toiselle laidalle ottaa aikansa, mutta ainakin meille tämä vajaan tunnin lepo istuma-asennossa oli ihan tervetullutta vaihtelua.

Nukuimme molemmissa kaupungeissa todella halvoissa hostelleissa, jotka olivat todella pelkistettyjä, mutta ajoivat asiansa ainakin meille. Tokiossa olimme melko kaukana keskustasta (itse asiassa Saitaman puolella), mutta yhteydet olivat hyvät, joten Shinjukuun pääsi alle puolessa tunnissa. Kiotossa olimme aivan kaupungin keskustassa ja bussilla pääsi kätevästi kaikkialle. Minkäänlaista ruokailua kummassakaan hostellissa ei tietysti tarjottu, pelkästään yösija (Tokiossa kerrossänky, Kiotossa perinteinen lattiamajoitus) sekä peseytymistilat.

Suurimpia ongelmia matkallamme tuotti ruokapaikkojen ja kahviloiden löytäminen. Soulissa olemme hyvinkin tottuneet siihen, että ruokaloita on joka korttelissa vähintään viisi ja kahviloitakin lähes kaikkialla, mutta Japanin vaatimaton sosiaalinen ruokailu- ja kahvittelukulttuuri kyllä yllätti minut. Ja tietysti korealaisiin hintoihin tottuneena Japanin ravintoloiden hinnat ahdistivat. Mutta ruoka - silloin, kun sitä löysimme - oli hyvää; erityisesti pidimme okonomiyakista. :) Ja tuskin tarvitsee mainitakaan, että palvelu oli kaikkialla moitteetonta (enkä puhu nyt pelkästään ravintoloista).

Kielen kanssa emme kokeneet erityisemmin ongelmia, vaikka emme japania puhuneetkaan. Olemme molemmat vanhoja japanin opiskelijoita, mutta joka kerta kieltä yrittäessämme suistamme tuli vain koreaa, joten parin päivän jälkeen luovuimme yrityksestä ja puhuimme reilusti pääasiassa englantia. Japanilaiset vaikuttivat ymmärtävän englantia hyvin, mutta ongelmia olisi saattanut tulla, jos me emme olisi ymmärtäneet japania, sillä vastaukset tulivat lähes aina japaniksi. Onneksemme tajusimme yleensä pointin ja molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä. :) Ymmärrän kuitenkin, kun ihmiset sanovat, ettei englannilla Japanissa välttämättä pärjää. No, pärjää sillä, kunhan vain ymmärtää japaniakin. :D

Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin miellyttävä ja Japani aika pitkälti sellainen kuin olin odottanutkin. Nyt suurimmat hämmästelyt ja ihastelut jäivät Korean kokemusten takia kokematta, mutta ehkä se oli hyvä, sillä sen ansiosta onnistuin ehkä näkemään ja kokemaan muutakin kuin jatkuvaa "vau"-fiilistä.

Lopuksi mainittakoon, että sikainfluenssa näkyi melkoisen hyvin sekä katukuvassa että lentokentällä. No, voinpa sanoa kokeneeni senkin. :D
tallennettu

心の師とはなるとも心を師とすることなかれ。
Flarona
kovin pötkyläinen
suomimangusti

Viestejä: 471


A, nandemo nai.


Profiili WWW
« Vastaus #23 : 31.05.09 klo 07:58 »

Huh. Näin juuri äsken tällaisen videon (External Embedding Disabled). Ihan noin ruuhkaisessa junassa ei tekisi mieli olla. o.o
Videon linkittänyt japanilainen naisihminen kertoo tällaista (englanniksi):

"Kun olin lukiossa, minulle sattui näin monta kertaa. Tämä video on kylläkin liian kamala. Se oli hyvin stressaavaa ja ärsyttävää. Vaikka inhosin ruuhkajunassa matkustamista, tiesin, että myöhästyisin, jos jäisin pois siitä junasta. Siksi kuljin junalla.
Junassa ei ollut tarpeeksi seisomatilaa enkä löytänyt remmejä (niitä katosta roikkuvia juttuja siis, miksi niitä kutsutaankaan). Joskus joku polki varpailleni ja työnsi minua. Ulos päästyäni olin tosi, tosi väsynyt.
Et välttämättä usko tätä videota todeksi. Totta se kuitenkin on."
tallennettu

On laitonta ajatella, että Death Note: How To Read julkaistaisiin Suomessa.
Noke
kupoliitti

Viestejä: 12


50*50 jpg-avan pitäisi voida pakata alle 10 kiloon


Profiili WWW
« Vastaus #24 : 01.04.10 klo 10:50 »

Lähden tänään Japaniin vaihtariksi ja kirjoitan aiheesta blogia suomeksi. Sieltä voi käydä lukemassa kokemuksiani.
Täältä löytyy blogini Masumuoto.
tallennettu

Sivuja: 1 [2]  Kaikki
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.022 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste