sisällön alkuun
24.11.2017 09.15 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Muikeaa :3"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2  Kaikki
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Death Note (anime+manga)  (Luettu 23720 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Calzu
Epäkuollut
ameeba

Viestejä: 173


Dirty Limey!


Profiili
« : 21.04.08 klo 18:45 »

L kuolee.   :3

Keskustelua Death Noten tiimoilta.
« Viimeksi muokattu: 13.05.09 klo 20:47 kirjoittanut Veh » tallennettu

Elävien maailma on pelottava paikka.
Silvia
kupoliitti

Viestejä: 242


Profiili
« Vastaus #1 : 21.04.08 klo 19:12 »

Juu, L:än kuolema oli minusta huonoin kohta koko sarjassa. Jotenkin sitä koko ajan odotti että jotakin käy, mutta sitten kun se oikiasti kuoli, sarjan taso laski ainakin minusta huomattavan paljon. On kyllä nyt tullut tajuttua että L kuoli oikeastaan vain Misan takia. Prkl se Misa on ärsyttävä <-minun mielipide.
Lightin kuolema kyllä oli aika mainio. Se ilme^^  Pyöriskeli viimeiset hetkensä kuola&verilammikossa^^
tallennettu
Kaori-chan
Vieras
« Vastaus #2 : 21.04.08 klo 19:22 »

Lightin kuolema kyllä oli aika mainio. Se ilme^^  Pyöriskeli viimeiset hetkensä kuola&verilammikossa^^

Jep, Raiton kuolema oli sarjan bästaa antia!
Kuoli antsaitsemallaan tavalla, poikaparka.  Vaikka animen  Ällän henki-ilmestys/mikä se sitten olikaan, olikin kiva. 
Ällä vaan tuli hakemaan Raitoa.

.. Tai sitten... Taidankin lopettaa tähän. :<
tallennettu
Maria
kupoliitti

Viestejä: 100



Profiili WWW
« Vastaus #3 : 21.04.08 klo 19:23 »

Miksi kaikki jankkaavat tuota että taso laski kun L kuoli? Mielestäni se pysyi ihan ennallaan. Near ei hahmona pystynyt korvaamaan L:n suloisuutta, ja Mello nyt on asia erikseen, mutta sarja pysyi mielenkiintoisena ja jännittävänä loppuun asti. Mielestäni on hyvä että edes joissain sarjoissa ns. hyviksiä, päähenkilöitä ja muutenkin tärkeitä hahmoja kuolee. Jotkut sarjat joissa hyvikset nousevat aina haudan takaa viime hetkellä (Bleach) ottavat välillä niin rajusti päähän. Ne tuntuvat välillä pitkitetyiltä ja väkinäisiltä.

Lainaus
Lightin kuolema kyllä oli aika mainio. Se ilme^^  Pyöriskeli viimeiset hetkensä kuola&verilammikossa^^
Itseasiassa Light ei pyöriskellyt viimehetkiään verilammikossa, vaan lyyhistyi sinne random portaikolle. Mielestäni se oli äärettömän surullinen kohtaus ja itkin kyllä vuolaasti viimeisessä jaksossa. (Varsinkin kun Mikami sekosi ;_; Rakas pupuseni, ei se ollut syytäsi, ei se ollut, lässynlässynlääpätilää...)

Kokonaisuudessaan sarja on yksi parhaimmista, mitä olen koskaan katsonut. Ehkä paraskin. En aio katsoa jaksoja uudestaan ainakaan vuosiin, jos ikinä, sillä se mielestäni "pilaisi" katsomisen ilon kun olisi vielä takaraivossa kaikki tapahtumat...
tallennettu

"Tiedän. Vaarallista on myös nousta aamulla sängystä ylös, ylittää katu ja työntää naama tuulettimeen."
neji
himono-onna
vastuuhenkilö

Viestejä: 267



Profiili
« Vastaus #4 : 21.04.08 klo 20:11 »

Itse taas en pitänyt Lightin - Raiton (miten vaan?) kuolemasta ollenkaan.
L:n kuolemaa en osannut odottaa ja yhdyn näihin jankuttajiin, joiden mielestä taso laski tämän jälkeen. D:

Hyvin tehty anime oli kyllä, hieno juoni ja idea.
tallennettu
Calzu
Epäkuollut
ameeba

Viestejä: 173


Dirty Limey!


Profiili
« Vastaus #5 : 21.04.08 klo 20:19 »

Omasta mielestäni anime hoiti paljon paremmin tarinan "huonomman" puolikkaan eli L.n jälkeiset tapahtumat. Mangaa ei oikein jaksanut ollenkaan L.n kuoleman jälkeen, mutta anime jaksoi viihdyttää loppuun asti. Ja kun kerta antoivat aika erilaisen lopun niin oisivat voineet tehdä viimeisen jakson siten että Mikami saapuu paikalle konetuliaseen kanssa ja olisi lanannut koko Near-lössin manan majoille.
tallennettu

Elävien maailma on pelottava paikka.
Xinadra
Höpönaatti
ylläpitäjä

Viestejä: 266


*TIRSK*


Profiili
« Vastaus #6 : 21.04.08 klo 20:37 »

Sarjassa tosiaan kuoli varmaan suurin osa esitellyistä hahmoista. (Matt... yhyy ;__;)
Omasta mielestäni Manga oli parempi, kuin anime ja pidin siitä ehkäpä jopa enemmän tuon ns. suuren käännekohdan, ällän kuoleman, jälkeen.
Pidin sarjasta muutenkin kokonaisuudessaan todella paljon, enkä vähiten sen takia että siinä piti käyttää päätään jatkuvasti pysyäkseen mukana juonessa. Porukkaa kyllä teurastettiin reilulla kädellä alusta loppuun asti.. Se teki sarjasta lähinnä erilaisen, kuin muut. Yleensä kukaan ei todella kuole. Ne vain (omg) pomppivat aina takaisin ja se taas on pitemmän päälle lähinnä ärsyttävää.
« Viimeksi muokattu: 22.04.08 klo 17:18 kirjoittanut Xinadra » tallennettu

Roses are red.
Wololoo!
Roses are blue.
yomin
kupoliitti

Viestejä: 36



Profiili WWW
« Vastaus #7 : 21.04.08 klo 20:49 »

Raiton kuolema oli kyllä aikas surullinen tapaus- olisi vaan saanut säilyttää jonkinlaisen arvokkuuden hivenen loppuun asti, se sekoaminen vain säälitti. Ymmärrettävää sinänsä ettei luoda massamurhaajasta täydellistä neroa, joka ei pelkää kuolemaa- mutta silti. Porraskohtaus kyllä pelasti, se oli jotenkin niin tunteellinen valoineen ja kaikkineen.

L:n kuoleman jälkeen sarja ei kyllä ollut entisestä. L fanityttö ilmoittautuu (*u*)7 En kuitenkaan valita tason laskusta, sillä Near ja Mikami hoitivat hommansa paremmin kuin hyvin. Melloa en jotenkin ikinä sisäistänyt, ikävä kyllä hahmo tuntui lähes koko sarjan ajan jotenkin ulkopuoliselta ja turhalta. Vasta lopussa kun juonikuviot selvisivät, Mellokin sai jotain merkitystä minun silmissäni, mutta fanityttöilyn kehittyminen oli siinä vaiheessa myöhäistä :D Ja niin, Misa. -_- Vihaanvihaanvihaan. Vähän huvittava ehkä, mutta niiin ärsyttävä.

Mangaa en ole vielä lukenut, odottelen tässä suomijulkaisujen päätymistä hyllyyni. Täällä perämetsässä kaikki kun tulee vähintään viikon myöhässä, ja sittenkin niitä on runneltu sen verran että haen koskemattoman jostain ulkopaikkakunnalta.  Toki hintaero päättää että ostanko suomeksi vai englanniksi, parin euron erolla nyt ei sinänsä ole väliä kun kärsimättömyys iskee :D
tallennettu
Iwa
Vieras
« Vastaus #8 : 21.04.08 klo 21:39 »

Minusta DN vasta alkaa kun L kuolee, koko tarina ennen sitä on prologia, esipuhetta tulevasta. Mutta kun Near pääsee puikkoihin niin alkaa hommat rullata. Ehkä silläkin on vaikutusta että L hypetettiin lähes kuoliaaksi kun sarja alkoi. Onhan L aivan erinomainen hahmo, en sitä sano, mutta jostain syystä Near vie koko potin.

Minusta sukulaatiaddiktiivinen Mello on myös hyvä hahmo, ei ollenkaan turha. (miksi L, M, N kaikki ovat niin eksentrisiä, mitä ihmettä niille siellä orpokodissa (?) oikein on syötetty :D)

DN-anime on kyllä jotain aivan mahtavaa, lähestulkoon malliesimerkki siitä miten manga tulee muokata animeksi. Kestokin on juuri sopiva, 37 TV-sarjan jaksoa ei ole liikaa eikä liian vähän 12-osaisesta mangasta.

Hmm, pitäisi varmaan analysoida nyt sarjan loppua, mutta kuulkaatten, en muista tarpeeksi  tarkkaan enää miten se loppui, ah ja voi. Täytyy varmaan väijyä DN uudestaan ja osallistua sitten keskusteluun.
tallennettu
Flarona
kovin pötkyläinen
suomimangusti

Viestejä: 471


A, nandemo nai.


Profiili WWW
« Vastaus #9 : 22.04.08 klo 00:00 »

Raiton kuolema oli kyllä aikas surullinen tapaus- olisi vaan saanut säilyttää jonkinlaisen arvokkuuden hivenen loppuun asti, se sekoaminen vain säälitti. Ymmärrettävää sinänsä ettei luoda massamurhaajasta täydellistä neroa, joka ei pelkää kuolemaa- mutta silti.

Kuolemaa pelkäämätöntä Kiraa en toivonut, mutta edes vähän arvokkaampi kuolema olisi ollut mieleen. Kaikkein pahinta siinä oli, että muut - Mikami mukaan lukien - vain katsoivat vierestä, kun Light yritti viimeisillä minuuteillaan päästä pinteestä. Jaksoin vielä paperinpalasen tiputtuakin toivoa, että Light jotenkin onnistuisi muuttamaan tapahtumien kulun. Miksi Mikamin pentele meni kirjoittamaan Mellon nimen vihkoon?! Vähentäkää välimerkkiyhdistelmän fanaattisuus puoleen. Mikami on kyllä aika hawt.

Kun L kuoli mangassa, olin samaan aikaan voitonriemuinen ja surullinen. Jälkimmäinen johtui siitä, että L sanoi Lightin olleen hänen ensimmäinen ystävänsä. Animessa tuo kohtaus tuntui paljon harkitsemattomammalta. Tiedä sitten, johtuiko se lukunopeudestani vai ihan oikeasti juonen lyhentämisestä.

Luin ensin mangan, olin DN:n suhteen jouten melkein vuoden ajan, ja nyt olen katsonut 34 jaksoa animea. Viimeisten jaksojen katsominen tuntuu ylivoimaiselta hommalta, kun näen joka kohtauksessa merkkejä tulevasta. Ihan varmasti Lightin naurukin oli paljon normaalimpaa mangassa.

Mangan viimeinen luku on henkireikäni. Matsudan teorian on pakko olla oikea. Noin se tapahtui! Mikamin käytös muuttui niin rajusti lopussa, että vihkolla on pakko olla jokin osa siinä. Aivan kuin silloin, kun Light yhtäkkiä alkoi inttää, ettei sittenkään voisi olla Kira tai silloin, kun Ray Penberin tyttöystävä vähät välitti vihjeen antamisesta poliisille. Hey, come on, Mikami seurasi Lightia vielä hetki sitten. Miksei enää? Anteeksi, jos muistan väärin. Epäilyksiä lisää myös hänen kuolemansa niin lyhyen ajan jälkeen.

Ja kaikki vain, koska Light aliarvioi Nearin ja muut. Voih. Olisipa Lightilla ja Misalla edes lapsi.

Liittyisin Misamisan johtamaan(?) kulttiin.

Tsugumi Ooban (käsikirjoittajan) mielestä sekä Light että L olivat pahoja.

Tietäväthän kaikki Death Note: Another Note -romaanista, jossa kerrotaan tapauksesta, jossa Ray Penberin tyttöystävä auttoi L:ää? Se on kylläkin faniteos, mutta ainakin toinen DN:n tekijöistä on sanonut pitäneensä siitä. Aion lukea sen joskus.

- - mitä ihmettä niille siellä orpokodissa (?) oikein on syötetty :D
Watari valitsi sinne fiksuimmat orpolapset. Nerouden ja hulluuden raja on häilyvä.
tallennettu

On laitonta ajatella, että Death Note: How To Read julkaistaisiin Suomessa.
JeBaZ
mallasvastaava
shabranigdo

Viestejä: 616


Kill them mr. B!


Profiili WWW
« Vastaus #10 : 22.04.08 klo 08:11 »

Ei se enää olluy niin hyvä sarja, kun L kuoli. Mielestäni siihen kohtaan olisi saanut sarja päättyä. Ei toki tuo viimeinen puolisko ollut mitään alinta pohjasakkaa, mutta ei se myöskään voita ensimmäistä puoliskoa.

Ketäs se nyt taas oli joka kirjoitti loppupuoliskolla sinne vihkoon myös? No, jokatapauksessa hänen ilmaantumisensa pääkallopaikalle viimeisessä jaksossa oli mahtava. Viimeinen jakso oli loppupuoliskon parasta antia. (Yllätys?)

Kyllä DN minun ostokynnykseni ylittää kevyesti ja aionkin sen ostaa koristamaan sarjiskokoelmaani.
tallennettu

madu
foorumisti

Viestejä: 89



Profiili
« Vastaus #11 : 22.04.08 klo 11:11 »

RADIKAALI MIELIPIDE! Sarja lähti laskuun heti, kun Light ja L tapasivat, olikohan se siinä jakson 12 paikkeilla. Eka puoli kautta oli aivan mahtavaa katsottavaa ja kissa- ja hiiri-leikkiä, mutta jotenkin kun Lightin ja L:n yhteistyö alkoi homma meni aika lameksi, Yotsuba-arcci oli viimeistä takaa-ajoa ja JUST AS PLANNEDia lukuunottamatta tylsää katsottavaa, eikä 26. jakson jälkeiset asiat jaksaneet hirveästi kiinnostaa. Loppuratkaisu oli vähän niin ja näin, kai se menetteli.

Mangaa en ole vielä lukenut, mutta aion varmaan nuo suomipokkarit ostaa jotta pikkusiskokin pääsee tutustumaan tarinaan.
tallennettu

last.fm | katsotut animet | type-moon faggotry 4 life | MOU IKKAI! | ざわ・・・・
Veh
positiivinen
ylläpitäjä

Viestejä: 981



Profiili
« Vastaus #12 : 22.04.08 klo 12:11 »

Minustakin Death Note oli kaikkein parasta silloin, kun Light ja L vielä yrittivät luovia etäältä toistensa ympäri. Yotsuba-tarinankaari oli paha aallonpohja, jonka päätteeksi onneksi tapahtui niin paljon että aiemmat tylsyydet kompensoituivat. Muuten sarjasta olisi saattanut mennä maku jo siinä vaiheessa.

Toisen puoliskon pahin ongelma minusta oli se, että Lightillä ei ollut vastassa yhtään vakavasti otettavaa vastustajaa. Mello ei ollut ihan hirveän pätevä etsivä, ja Nearilla lähinnä tuntui olevan psyykkisiä voimia. Poika vain istuskeli leikkimässä ja kiskoi päästään kaukaa haettuja arvauksia, jotka aina olivat mystisesti täysin tai liki täysin oikeassa. Vähemmästäkin alkaa tarinan jännite kärsiä.

Olen vain lukenut mangan ja nähnyt animesta muutamia palasia. Silti osaan sanoa, että animen toinen alkumusiikki on likimain hienoin ratkaisu ikinä. Ensimmäinen alkumusiikki tuntui olleen suunnattu yleiselle shounen-ai-yaoi-fanityttöväestölle, ja sitten kun se oltiin saatu sarjaan koukkuun, silmille läväytettiin MAXIMUM THE HORMONE. Parempaa kuin rickrollaus!
tallennettu
Maria
kupoliitti

Viestejä: 100



Profiili WWW
« Vastaus #13 : 22.04.08 klo 16:32 »

Lainaus
Miksi Mikamin pentele meni kirjoittamaan Mellon nimen vihkoon?! Vähentäkää välimerkkiyhdistelmän fanaattisuus puoleen. Mikami on kyllä aika hawt.

Apua, auttakaa huonomuistista. Miksi Mikami ei olisi saanut kirjoittaa Mellon nimeä? Oliko sillä jotain tekemistä sen feikkivihon kanssa...? Aaaaagh /raaputtaa päätään ja muistelee ankarasti
Mikami on hawtein ikinä.
Mutta viimeisessä jaksossa mun sympatiapisteet kyllä kallistuivat Mikamin puolelle kun Light kielsi hänet. Enkä muista kyllä Matsudan teoriaakaan. Vihollako tekemistä Mikamin kanssa? Ettäkö Light olisi suunnitellut hänenkin kuolemansa? NOOOOOOOOO

Ja olen samaa mieltä Vehin kanssa. Molemmat tunnarit olivat kyllä ihan jees, mutta kyllä MTH vie voiton vertailussa! Tsekatkaa vielä Youtubesta Lucky Starin versio DN:n What's up people?!-openingista, ihan mahtava.

tallennettu

"Tiedän. Vaarallista on myös nousta aamulla sängystä ylös, ylittää katu ja työntää naama tuulettimeen."
Èlewyn
erakoitunut
kupomuumio

Viestejä: 293


pssst


Profiili WWW
« Vastaus #14 : 22.04.08 klo 19:45 »

Omasta mielestäni sarja lähti kunnolla käyntiin L:n kuoleman jälkeen - vaikka aluksi sai pähkäillä, miten ihmeessä tämä sarja tästä enää jatkuu. Onneksi Near tuli mukaan(Mellosta en niin välitä), vaikka Vehin sanoja lainaten, olisi ollut mukavampaa, jos Lightilla olisi ollut selkeästi "vakavasti otettava" vastustaja. Pidän mangasta huomattavasti enemmän, vaikka animekin menettelee. Pahiten koukkuun jäin oikeastaan vasta 6-7 kirjan jälkeen, sen jälkeen piti ahmia nopeasti loputkin.

Oli melkoisen selvää, että Light tulee kuolemaan, mutta se oli silti järkytys, vaikka kohtaus olikin toteutettu hienosti jne. Lopussa olisi voinut olla enemmän siitä, mitä muille henkilöille tapahtuu. Toisaalta - ehkä oli parempi olla pitkittämättä sarjaa turhaan, tunnelma olisi saattanut kärsiä :F. Mikami oli lempparini jossain vaiheessa mutta loppu sähläyksensä jälkeen en häntä mitenkään lämmöllä muistele.

En itsekkään muista sarjasta enää mitenkään paljoa yksityiskohtia, pitäisi varmaan palata pitkän tauon jälkeen taas uudestaan, että keksisi jotain puitavaa.
tallennettu

gnawing,biting,breaking,hacking,burning !
Flarona
kovin pötkyläinen
suomimangusti

Viestejä: 471


A, nandemo nai.


Profiili WWW
« Vastaus #15 : 22.04.08 klo 22:09 »

Apua, auttakaa huonomuistista. Miksi Mikami ei olisi saanut kirjoittaa Mellon nimeä? Oliko sillä jotain tekemistä sen feikkivihon kanssa...?
Mikami luuli, ettei Light voinut tehdä mitään, ja meni oikean vihkon luo kirjoittamaan Takadan nimen. Kuolinaika oli minuutin verran myöhemmin kuin Lightin merkinnässä. Ihan turhaan siis kirjoitti. Ei tehnyt kuten Light oli sanonut.

Itseasiassa Light ei pyöriskellyt viimehetkiään verilammikossa, vaan lyyhistyi sinne random portaikolle.
Olet katsonut vain animen? (Dammit, onnistuin spoilaantumaan kohdasta, jota en ole nähnyt. Luulin, että animessakin Light olisi kuollut verilammikkoon. Luin äsken uudestaan viimeiset luvut ihan vain tarkistaakseni tämän.)

Enkä muista kyllä Matsudan teoriaakaan. Vihollako tekemistä Mikamin kanssa? Ettäkö Light olisi suunnitellut hänenkin kuolemansa? NOOOOOOOOO
Ei Light vaan Near. Hänhän oli saanut death noten käsiinsä Lightin tietämättä. Kymmenen päivän päästä Yellowboxin tapahtumista Mikami sekosi vankilassa ja kuoli.

Matsudan teoria:

Mikami toi Yellowboxiin death noten kopion. Near puolestaan oli saanut Giovannilta oikean noten sivut.

"Mikami Teru, tietämättä, onko death note oikea vai ei, vaikka yritti testata sen aitouden, menee 28. tammikuuta 2010 Yellowboxiin klo 13:30. Hän sekoaa ja kuolee kymmenen päivän kuluttua."
Jotain tuollaista Near varmaan kirjoitti.

Near sanoi, että Mikami on tosi varovainen. Kenties Near ajatteli, että Light on saattanut käskeä Mikamia testaamaan death note ennen paikalle tulemista. Sen estämiseksi Near kirjoitti äsken sanomani asiat. Koska Mikami ei tiennyt death noten olevan väärennös, hänen toimensa olivat jo hyvin rajalliset (eli Mikami ei ollut kovin arvaamaton, koska hän luuli death notea aidoksi).

Near potti välittömästi molemmat death notet kuultuaan Ryukilta, että kaksi sääntöä - 15 päivän sääntö ja polttamissääntö - eivät olleet totta. Samalla se, mitä hän kirjoitti Mikamista, hävisi. Näin todisteitakaan ei ole. Normaalisti ihminen olisi liian peloissaan edes yrittääkseen polttaa niitä.

Near tiesi Lidnerin ja Mellon välisestä yhteydestä. Lidnerin kautta hän pystyi antamaan Mellolle sellaisia tietoja, että hänen oma hommansa helpottuisi. Näin hän pystyi myös ennakoimaan, mitä Mello tekisi - tai oikeastaan Near laittoi hänet toimimaan. Mello päätti toimia päästäkseen Nearin edelle. Kun Mello toimisi, Near saisi tietää, onko death note aito. Vaikkei Mello toimisi, oli mahdollista, että Near saisi jotain vihjeitä seuraamalla hänen puuhiaan. Jos Mello ei toimisi tai jos Mellon toimista ei kehkeytyisi mitään, Near voisi sanoa vain: "Tulin siihen tulokseen, että 28. tammikuuta ei sittenkään käy." Nearhän päätti päivän, jona Light, Near ja muut tapaisivat.
Näin Near sai tietää, että Mikamilla ollut death note oli kopio jo silloin, kun hän tutki asiaa.

Lopussa Ide-san sanoo Matsudalle, että hänen teoriansa ei ole todistus vaan toive. Matsuda piti Lightista ja oli samaa mieltä hänen kanssaan. Ide sanoo olevansa Nearin puolella vain, koska ilman häntä he molemmat (Ide ja Matsuda) olisivat nyt kuolleita. : D

Huh, onpas tuo vaikeaselkoinen sepustus. Toivottavasti asiat selkenevät suomennoksen myötä.
« Viimeksi muokattu: 23.06.08 klo 16:36 kirjoittanut Flarona » tallennettu

On laitonta ajatella, että Death Note: How To Read julkaistaisiin Suomessa.
Cineya
★ suriseva ja sininen
oekakivalvoja

Viestejä: 120


aaaaaamphiooon!


Profiili WWW
« Vastaus #16 : 24.04.08 klo 15:35 »

Oli melkoisen selvää, että Light tulee kuolemaan, mutta se oli silti järkytys, vaikka kohtaus olikin toteutettu hienosti jne. Lopussa olisi voinut olla enemmän siitä, mitä muille henkilöille tapahtuu.

/Agree. Ainoa kunniallinen päätös sarjalle oli Lightin kuolema. Järkytys oli, ja sinänsä Lightin parkuminen ja mateleminen viimeisinä hetkinään tuntui kurjalta, kun ylimielisenä ja lähes jumalankaltaisena hän  oli sitä aiemmin sarjassa toiminut.

T___T Jooh, kuulun niihin, jotka itkivät itsensä nestehukkaan  kummankin neron kuollessa. (Oh, awwrights, Mellokin sai silmät kyyneliin.) Pidin kuitenkin siitä, että kenenkään kuolemasta ei tehty viiden jakson mittaisia muisto/angstihetkiä muille sarjan hahmoille, vaan että tarina jatkaa heti kulkuaan ja kiristää tahtiaan.

Tuin Ällää ennen kuin Rem hänet nisti, mutta pikku hiljaa Light alkoi saamaan "Ah, sä pystyt siihen!" -kannustuksia minulta, kun Near ja Mello heittivät hynttyynsä yhteen Lightia vastaan.

...mutta elän edelleen siinä ajatuksessa, että L vain lavasti oman kuolemansa. : <

Manga beats anime. Lähinnä sen takia, että asiat on setvitty niin perin juurin, että porsaanreikiä en itse huomannut sarjaa seuratessani. Myöhemmin muutamia asioita vasta jäin mietiskelemään. Mutta se on hyvä, että sarja antaa pähkäilyn aihetta.

Sarja on kyllä ehdottomasti parhaita, mitä on ollut ja mitä vähään aikaan tulee olemaan omassa genressään~~
tallennettu

Argent
peruskäyttäjä

Viestejä: 1


Profiili
« Vastaus #17 : 04.05.08 klo 13:27 »

Humn, itse olen sitä mieltä että Lightin kuolema oli ... no jos ei tyylikäs, niin sopiva sille. Olihan se siis koko ajan sekaisin (tai kuka tietää..?) ja koki itsensä muita ylemmäksi, mutta siinä sitten yhtäkkiä hokasi että oli itsekin vain ihminen. Ja kys. kohtauksen olisi voinut paljon huonomminkin toteuttaa, tekemällä siitä epäinhimillisen ja kuolemaapelkäämättömän tjtn.
Kyllä tuo Lightin kuolema vaan mielestäni puki sitä, niin kylmänä ja tunteettomana oli siihen asti esiintynyt ja sitten iski romahdus. Inhimillisti paljon.

Ja alku oli myös tämän otuksen mielestä kaikkein mehukkainta, se pallottelu kun L ja Light eivät olleet vielä tavanneet. Oli jännempää silloin.

Lightin ja Matsudan keskustelu siinä lopussa (mangassa) vähän ennen Lightin kuolemaa oli kyllä herkkua. Kun herra päähenkilö yritti vielä itsensä tilanteesta ulos setviä. Jos tuo Matsuda olisikin siinä sitten ampunut jota kuta muuta kuin Lightia... Pakko vaan spekuloida miten homma olisi voinut kääntyä päälaelleen...

L oli mielestäni kiva tyyppi, mutta Light varsinkin ihan lopussa kaikkine harhoineen parempi. Ja mikä omalta osaltani pelasti koko katselu- ja lukunautinnon, oli se, ettei sarjassa varsinaisia "pahiksia" ollut. Kaikilla oli omat syynsä toimiinsa, vaikka sitten suurempi tai pienempi mielipuolisuus Lightilla.

Ihan lempparikseni DN ei yllä, mutta loistava kyllä oli.
tallennettu
Etsura
foorumisti

Viestejä: 4


Rawr...


Profiili
« Vastaus #18 : 10.05.08 klo 10:36 »

Ja mikä omalta osaltani pelasti koko katselu- ja lukunautinnon, oli se, ettei sarjassa varsinaisia "pahiksia" ollut. Kaikilla oli omat syynsä toimiinsa, vaikka sitten suurempi tai pienempi mielipuolisuus Lightilla.

Olen täysin samaa mieltä tuosta "hyvisten" ja "pahisten" olemattomuudesta. Hyvä ja paha ovat mielestäni vain harhakäsitteitä. On on olemassa vain sulaa hulluutta, mikä tuodaan Death Notessa erittäin hyvin esille.

DN on loistava tarina nuoren koululaisneron tiestä pikkuhiljaa kasvavaan umpihulluuteen. Silloin kun L kuoli, lopetin lukemisen varmaan pariksi kuukaudeksi. Tarina oli siinä vaiheessa jotenkin kankeaa, mutta kun sitten joskus jatkoin taas lukemista, tarina lähti vain paranemaan ja lopetus oli karmaisevan ihana.

Tuntui kyllä törkeältä, miten Light oli kylmästi tappanut tuhansia ihmisiä, mutta kun oma kuolema tuli kohdalle, hän sekosi kauhusta ha kieriskeli lattialla huutaen apua. Ne viimeiset avunhuudot Ryukille ja lopulta sydänkohtaukseen kuoleminen järkyttivät todella. Ja mikä ilme~ ^^

Anime on toteutettu erittäin hyvin. Pidän siitä kun animaatioversio seuraa alkuperäistä juonta mahdollisimman tarkalleen. Loppu oli vähän pettymyms, kun sitä oli jotenkin "pehmennetty" ja Light vain jäi sinne portaikkoon makaamaan. Toinen alkutunnari ensikuulemalta herätti inhon tunteita, mutta hetken kuunneltuani huomasin olevani aivan lääpälläni kyseiseen ärinämörinään. Koko laulu kertoo ihmisistä - siitä, miten idiootteja olemmekaan.

Kaiken kaikkiaan Mahtava sarja. Suosikkilistalleni on päässyt kevyesti ja tuskin sieltä koskaan tipahtaa. :)
tallennettu

Moriga
kupoliitti

Viestejä: 101


よろしく


Profiili WWW
« Vastaus #19 : 06.07.08 klo 00:24 »

Toisen puoliskon pahin ongelma minusta oli se, että Lightillä ei ollut vastassa yhtään vakavasti otettavaa vastustajaa. Mello ei ollut ihan hirveän pätevä etsivä, ja Nearilla lähinnä tuntui olevan psyykkisiä voimia. Poika vain istuskeli leikkimässä ja kiskoi päästään kaukaa haettuja arvauksia, jotka aina olivat mystisesti täysin tai liki täysin oikeassa. Vähemmästäkin alkaa tarinan jännite kärsiä.

RADIKAALI MIELIPIDE! Sarja lähti laskuun heti, kun Light ja L tapasivat, olikohan se siinä jakson 12 paikkeilla. Eka puoli kautta oli aivan mahtavaa katsottavaa ja kissa- ja hiiri-leikkiä, mutta jotenkin kun Lightin ja L:n yhteistyö alkoi homma meni aika lameksi, Yotsuba-arcci oli viimeistä takaa-ajoa ja JUST AS PLANNEDia lukuunottamatta tylsää katsottavaa, eikä 26. jakson jälkeiset asiat jaksaneet hirveästi kiinnostaa. Loppuratkaisu oli vähän niin ja näin, kai se menetteli.


Mangaa lukemattomana, animen pohjalta koin samoin.

Aikkasta kiva sarjahan tuo oli. Perinteinen "joka kuuhun kurkottaa, se katajaan kapsahtaa" -tarina. Piirrosjälki oli äärimmäisen miellyttävää minun silmääni ja tunnelma/tyyli säilyi kutakuinkin (paria MisaMisa-hyppelyä lukuunottamatta) rikkumattomana koko sarjan ajan.

Ensimmäiset 10 jaksoa olivat mielenkiintoisia. 10-15 vaiheilla koukkuunnuin pahasti intensiiviseen kissa ja hiiri -leikkiin ja sarjaa tuli katsottua silmät pakrollaan. Kaikki jännitys lösähti kun "Kira" katosi Raiton muistin myötä. L:n kuoleman jälkeen sitten alkoikin varsinainen alamäki. L:n ja Raiton välinen jännite loi täydellisen asetelman, joten olin ehdottoman pettynyt juoniratkaisuun. Miksi ihmeessä romauttaa täydellinen suhderakennelma vain että voi rakentaa tilalle ontuvan kopion siitä? L:n myötä kuoli kaikki kiinnostukseni koko sarjaa kohtaan: Raito ei ollut enää oma itsensä ilman vastapooliaan vaan sammaloitui täysin kun ei enää kukaan ollut uhkaamassa. Misa roikkui aivottomana riippana mukana ja Remkin potkaisi piakkoin tyhjää, minkä myötä poistui viimeinenkin terä Raiton kurkulta. Mello ja Near eivät mielestäni pystyneet täyttämään syntynyttä tyhjiötä vaan jäivät jotenkin..etäisiksi. Ehkä tuo johtui todellakin siitä että "vastapooli" jakautui kahtia, mikä johti tunteeseen ettei Raitolla ollut enää varsinaista vastusta vaan pelkästään hajanaisia vihollisia siellä täällä. Suvantovaihe ei onneksi kestänyt liian pitkään sillä 30. jakson tienoilla alettiin päästä taas asiaan; myönnettäköön että Mikamin ilmestymisellä mukaan kuvioihin oli jotain tekemistä asian kanssa (=pääsi jännittämään milloin Raito pettäisi uskollisen seuraajansa pelastaakseen oman nahkansa). Mitään L vs. Raito kaltaista vastakkainasettelua ei enää nähty, joten jännitystasokaan ei -harmi kyllä- enää kohonnut entiselleen. Vaikka myönnettäköön että pidin varastotilan "40 seconds and I'll win" -kohtauksesta kovin paljon.

Raisuimmat juonenkäänteet eivät yllättääneet oikeastaan lainkaan. Jostain syystä olin varma että sekä L että Raito tulisivat kuolemaan jossain vaiheessa. Niinpä L:n kuolema ei aiheuttanut muuta kuin ajoitusshokin; se tapahtui liian aikaisin ja liian nopeasti. Raiton kuolemaa osasi myös odottaa, mutta olisin toivonut sen tapahtuvan vähän arvokkaammin. Mikä ihme sääntö siinä on että massamurhaajien on pakko seota kiinnijäätyään? Toisaalta ehkä tuo voisi olla osoitus Raiton inhimillisyydestä: tappio saa jumalaksi itsensä kohottaneen ihmisen tajuamaan kuolevaisuutensa. Najaa, ihailtavan yritteliäs ja sinnikäs Raitopoika ainakin jaksoi olla ihan loppuun asti.
En kokenut Raiton kuolemaa mitenkään koskettavana, vaikka hän olikin ehdottomasti suosikkejani ja olin kovin kiintynyt hahmoon. Itse asiassa, koskettavat kohtaukset olivat äärimmäisen harvassa koko sarjan ajan. Pidän itseäni aika nyyhkynä katsojana, mutta ainoa tapaus, joka sai tipan linssiin, oli Raiton isän kuolema, ja se että isä sai kuolla siinä hyvässä uskossa ettei poika ollut "Kira".

Loppujen lopuksi sarjan katsomisen jälkeen jäi jotenkin tyhjä olo. Kaikki tuntui tapahtuneen aivan turhaan. Siinäkö se sitten olikin? Tälläkö tavalla hyvällä alulla oleva "uusi maailma" palautuisi jälleen takaisin sotien ja rikollisuuden runneltavaksi? Poikaparka oli aloittanut suuruudenhullun ideansa luodakseen paremman maailman ja tuhosi oman elämänsä siinä sivussa. Ja teki tuon kaiken aivan turhaan! 6 vuoden työ savuna ilmaan että kakarapentele saa sulan hattuunsa (täältä ette löydä nearfaniutta haiventakaan). Aaa...että osaankin inhota haaskausta! Mutta entäpä jos Raito olisikin onnistunut? Diktaattori hallitsisi maailmaa kuolemanpelolla. Tyranniaa! Jeij! Joo, eiköhän se Raiton/Kiran kuolema ollut sittenkin ainoa tyylikäs loppuratkaisuvaihtoehto. <_<

En voi kuitenkaan olla ajattelematta Raitoa eräänlaisena olosuhteiden uhrina.. Vankkumaton oikeudentaju ja halu puhdistaa maailma pahasta yhdistettynä shinigamin haluun "pitää vähän hauskaa", on vain kertakaikkiaan traaginen yhdistelmä.
tallennettu

o.O stealth-piisku O.o
Sivuja: [1] 2  Kaikki
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.041 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste