sisällön alkuun
25.9.2017 02.06 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Muikeaa :3"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 3 4 [Kaikki]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Perheväkivalta  (Luettu 22010 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Fukairi
Vieras
« : 27.11.07 klo 21:14 »

(yritin selailla aiheita läpi eikä tämä sattunut silmiini, joten ajattelin että tämän puitäisi olla täällä)

Arka aihe, tiedetään.

Tässä nyt enemmänkin olisi tarkoitus ilmaista omat mielipiteensä asiasta, koska tuskin kukaan uskaltaa ilmaista näitä asioita netissä. Tai ehkä se juuri siksi on helpompaa, mene ja tiedä.
Mielellään voi yrittää keksiä jotakin jonka uskoisi auttavan ihmisiä jotka joutuvat tämän uhreiksi.


« Viimeksi muokattu: 25.03.08 klo 18:34 kirjoittanut Fukairi » tallennettu
forte
Vieras
« Vastaus #1 : 27.11.07 klo 22:29 »

Minua ei ole koskaan oikeasti lyöty. Äitini on kyllä pari kertaa menettänyt hermonsa kanssani ollessani pienempi, ja läpsäissyt minua kovaa käsivarteen, ja olen itkenyt lähinnä sen ajatuksen enkä kivun takia. Isä ei tiedä tästä eikä hän koskaan satuttaisi minua, mutta minulla ei ole aikomus kertoa hänelle koko asiasta, sillä en halua kaivella tuollaisia kohtuullisen mitättömiä menneitä.

Fyysistä perheväkivaltaa ei oikeastaan ole meidän kotonamme, mutta jos sanallinen tai sosiaalinen nk. väkivalta lasketaan, niin voin kertoa sitä löytyvän liikaakin. Olen aika varma, että äitini on joskus jollain tavalla läimäyttänyt/huitaissut tai jopa (tästä en ole niin varma) lyönyt pikkuveljeäni, koska joutuu olemaan hänen kanssaan päivät pitkät yksin ja tekee töitä kotona, ja pikkuveljet kun ovat aina pikkuveljiä ja äiti on tottunut kahteen kilttiin tyttöön. Joka tapauksessa hän suuttuu erittäin mitättömistä asioista veljelleni, ja joskus jopa nk. hylkäsi meidät pariksi päiväksi. Silloin siskoni asui vielä kotona, joten veljeni ei jäänyt kuitenkaan yksin kotiin. Isälläni on pitkät päivät töissä, eikä hän edes ensimmäisenä päivänä ollut tietoinen asiasta. Illaksi äiti tuli kyllä kotiin, muttei puhunut kenellekään mitään, ei huolehtinut minkäänlaisesta ruuasta ja meni miten mieli, jätti kännykän kotiin jne. Silloin olin raivoissani äidille, mutten viitsinyt sanoa mitään, koska mietin, että hän varmasti tarvitsee oikeasti paussia, jos tuollaiseen ratkaisuun päätyy.

Tulin joskus koulusta kotiin ja äiti oli juuri aivan uskomattoman suuttunut veljelleni jostain. Asia oli kuitenkin sellainen, mihin ainakin minun mielestäni olisi pitänyt vastata juuri tyyliin: "Ei se mitään, voi sen korjata." tai "Älä itke, ei se niin tärkeää ollut." mutta äiti simputti 4-vuotiasta veljeäni ja kälätti tälle pitkän aikaa tämän tajuamatta yhtään, miksi oli tehnyt väärin. Minä sitten otin veljeni ja lukittauduimme yläkertaan katsomaan telkkaria. Veljeni tuli paremmalle tuulelle, mutta itselleni tuli koko ajan vain pahempi olo hänen puolestaan ja itkin veli kainalossani varmaan kaksi tuntia katsoen samalla jotain tyhjänpäiväistä telkkarista. Kun kipaisin hakemassa kuumemittaria aivan pandakarhun näköisenä, äiti vain kysyi, olinko kipeä. Menin ylös, ja kun äiti tuli käymään, hän sanoi ensin minulle, että nukkuisin nyt rauhassa niin pitkään kuin haluaisin ja silitti päätäni, ja kääntyi sitten ärjäisemään veljelleni, että nyt tämän piti lähteä pois ja antaa minun olla rauhassa eikä tulla siskolle itkemään aina kun vähän on tehnyt tyhmyyksiä.

En oikeastaan tiedä, onko tämä ihan täysin asiaankuuluva viesti, mutta kun aihe on tällainen näin henkilökohtainen ja aika suppea, niin ajattelin, että sen voisi käsitellä vähän toisellakin tapaa ja että se voisi sisältää myös henkisen pahan olon perheen sisällä tms.

Äidilläni on ollut kauan vaikeaa, ja omin sanoin hän kertoo toipuneensa vuosi sitten jostain, tiedä sitten mistä. Minun ja siskoni puolesta hän voisi edelleen edes kokeilla jotain terapian kaltaista, mutta nyt tällaiset tyhmästi käyttäytymiset ovat huomattavasti vähentyneet. Jos hänellä sitten oli nyt vaikka jokin syysmasennus tai jotain vastaavaa, mutta perheen sisäinen ongelma se kuitenkin oli ja katsoin sopivaksi kertoa siitä tähän ketjuun.

Fyysisestä perheväkivallasta minä en oikeastaan tiedä paljon mitään. Eräs entinen ystäväni kerran sanoi minulle hänen isänsä ja äitinsä hakanneen tätä, mutta myöhemmin hän petti luottamukseni niin pahasti monessa eri asiassa, että en usko, että tämäkään lausahdus on ollut totta. Tiedän myös ainakin yhden ystävän, jonka perheessä on aika varmasti joskus ollut jonkinlaisia perheväkivaltaongelmia, mutta niistä on kyllä päästy tähän mennessä jo ohi.

Jos omassa perheessäni saisin oikeasti tietää, että esimerkiksi veljeäni on lyöty tai minua tai ketä vain lyötäisiin, en odottelisi hetkeäkään vaan soittaisin heti poliisille. En edes keskutelisi asiasta, sen verran tärkeitä minulle ovat omat perheenjäseneni. Jos joku perheestämme pettäisi toisten luottamuksen niin pahasti, en tuntisi enää minkäänlaista myötätuntoa häntä kohtaan.
tallennettu
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #2 : 27.11.07 klo 22:29 »

Koivuniemen herra oli hyvä kasvatusmetodi 100 vuotta sitten, ja toimii edelleen vallan mainiosti.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Xinadra
Höpönaatti
ylläpitäjä

Viestejä: 266


*TIRSK*


Profiili
« Vastaus #3 : 28.11.07 klo 08:27 »

Joo. Muutamaa opettavaista luunappia ja läpsäisyä (joita minä EN laske väkivallaksi) lukuunottamatta meillä ei tällaista ole ilmennyt. Paitsi jotakuinkin sinne päin oli se yksi kerta, kun olin ihq- pentuna lähdössä napapaita päällä kouluun keskellä talvea. (olisiko ollut kolmas luokka.) Niin me sitten Isän kanssa tappelimme vähän aikaa huutaen ja minä yritin juosta ovesta ulos. No isä nappasi sitten minut kuristus-vääntöön (ju-jutsuka nääs) ja sanoi, että jos en nyt laittaisi paitaa päälle, niin en lähde ollenkaan. Menin siis huoneeseeni ja laitoin paidan päälle.
Minä ilmoittaisin heti, jos tietäisin, että jotakuta muuta perheenjäsentä, kuin itseäni kohdeltaisiin kaltoin. Itsestäni en välttämättä uskaltaisi kellekkään muulle, kuin ystävilleni kertoa...
tallennettu

Roses are red.
Wololoo!
Roses are blue.
JeBaZ
mallasvastaava
shabranigdo

Viestejä: 616


Kill them mr. B!


Profiili WWW
« Vastaus #4 : 28.11.07 klo 09:04 »

Ruumiillinen kulutus ei ole oikein. Toki tukistaminen ja kiinni ottaminen ovat eri asia. Omassa suvussa äiti ja äidin äiti ovat pitäneet huolta, ettei lapsia kuriteta ruumiillisesti. Isäni oli ottanut joskus isoveljeäni niskasta kiinni vuosia sitten ja siitä jäi punaiset jäljet veljeni niskaan. Kun äiti tuli kotiin ja huomasi asian, leipoi hän isää turpaan :D

Itselläni ei ole kokemuksia perheväkivallasta ja hyvä niin. Siitä kasvaa vain katkeria lapsia ja vihaisia vanhempia.

Lainaus
Hmm. Kylläpä näitä 'vakavempia' topsuja nyt sikiää, tännehän pitäisi kohta saada vuotis-tyylinen vakavat-alafoorumi ;)

Noteerasin saman asian :F
tallennettu

Kaisla
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #5 : 28.11.07 klo 10:25 »

Meillä ei ole koskaan lyöty, tukistettu, läpsitty tai edes nipistetty. Ei ole edes uhkailtu väkivallalla. Siihen ei ole minkäänlaista tarvetta, sillä lapsista saa hyvin käyttäytyviä ilman väkivaltaa. Äidiltäni riittää yksi pistävä katse pistämään kenet tahansa lapsistaan hiljaiseksi. Kyllä terveen lapsen saa tottelemaan ihan olemuksellaan. Lyöminen ja muu ovat huonoja rangaistuksia, jos vertaa esim. joidenkin etuuksien poistamiseen. En voisi kuvitellakaan kiroilevani vanhempieni kuullen, tai huutavani heille, sillä menettäisin takuulla esim. koneeni tai kännkkäni joksikin aikaa. Voipi tämä meidän perheen väkivallattomuus johtua siitä, että äitini tietää, millaisia lyödyt lapset ovat, kun on päiväkodissa töissä.

Lainaus
Koivuniemen herra oli hyvä kasvatusmetodi 100 vuotta sitten, ja toimii edelleen vallan mainiosti.
Toimiihan se, jos haluaa lapsistaan väkivaltaisia. Muuan entisellä kaverillani on väkivaltaiset vanhemmat, erityisesti isä. Eli siis vanhemmat rankaisevat lapsiaan esim. lyömällä ja tukistamalla. Ja mitä tekevät lapset? Hakkaavat toisiaan pienimmästäkin asiasta (tyyliin "Hei toi on mun lusikka! Älä syö sillä!"  Ja MUKS! ja hullu tappelu alkaa). Ja lopulta vanhemmat tulevat väliin ja lyövät ja lapsiaan kieltäen heitä lyömästä toisiaan. Ja se ei toimi, se on noidankehä. Lapsethan oppivat täysin vääränlaisen toimintamallin, eivätkä muita tapoja kasvattaa sitten joskus omia lapsiaan.

Eli siis yleensä fyysinen kuritus lapsia kohtaan on aivan turhaa, siis ainakin suurimmassa osassa tapauksia. Vanhemmilla on vain auktoriteettiongelmia. Koko touhu on ymmärrettävää, muttei hyväksyttävää.

Minä ja kukkahattuni olemme puhuneet.
« Viimeksi muokattu: 28.11.07 klo 20:18 kirjoittanut Kaisla » tallennettu

Yay!
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #6 : 28.11.07 klo 12:31 »

Eli siis yleensä fyysinen kuritus lapsia kohtaan on aivan turhaa, siis ainakin suurimmassa osassa tapauksia. Vanhemmilla on vain auktoriteettiongelmia. Koko touhu on ymmärrettävää, muttei hyväksyttävää.

Tiesitkös, ettei tukistaminen ym tee kenestäkään väkivaltaista. Lapsille pitää osoittaa rajat, ja tuo on oikein hyvä keino siihen. Oppivatpahan tottelemaan, eikä taida olla yhtään pahitteeksi siinä murrosiässä.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Red Mage
Vieras
« Vastaus #7 : 28.11.07 klo 13:07 »

Tiesitkös, ettei tukistaminen ym tee kenestäkään väkivaltaista. Lapsille pitää osoittaa rajat, ja tuo on oikein hyvä keino siihen. Oppivatpahan tottelemaan, eikä taida olla yhtään pahitteeksi siinä murrosiässä.
Uskoisin, että rajoja voi osoittaa muutenkin kuin tukistamalla tai muulla tavoin "käymällä käsiksi" ja että itse asiassa sen tulisi olla korkeintaan viimeinen vaihtoehto. Vanhemmilta on helppo ottaa mallia tiedostamattakin, ja voisin kuvitella, että ainakin jatkuvan tukistamisen kohteeksi joutunut lapsi lakkaa ymmärtämästä rangaistuksen todellisen luonteen ja alkaa pahimmassa tapauksessa käyttää sitä tovereihinsa tms. Jos pienestä pitäen keskustellaan asioista ja rangaistaan tarpeen vaatiessa väkivallattomasti, kuten kotiarestilla tai puhuttelulla, voi ihminen oppia kunnioittamaan sekä rajoja että muita ihmisiä aivan mainiosti.

Komppaan muutenkin Kaislaa sekä mielipiteiden että kokemusten perusteella - minuakaan ei siis ikinä ole edes tukistettu, nipistetty tai läimäisty sormille (tai ainakaan en muista niin kertaakaan tapahtuneen). Veljen kanssa on tullut joskus pienempänä otettua yhteen vähän rajumminkin - myönnän esimerkiksi kerran näykkäisseeni heikäläistä hampailla sääreen, mistä seurasi pientä nuijintaa. Sekin on kuitenkin jäänyt suhteellisen lieväksi (ja viimeisen kuuden vuoden aikana kadonnut käytännössä katsoen olemattomiin): kumpikaan ei ole ikinä ollut täysin tosissaan, emmekä ole pysyviä tai edes kovin näkyviä jälkiä ikinä toisillemme aiheuttaneet.
Taustastani johtuen en kenties osaa samaistua fyysistä kuritusta kokeneiden osaan ja heidän puoltaviin väitteisiinsä. Siitäkään huolimatta en kuitenkaan jaksa (tai ainakaan halua) uskoa, että väkivaltaa voisi missään tilanteessa tarvita perhesuhteissa.

Henkinen väkivalta on melkein fyysistäkin pahempi juttu. Pienen sarkastisenkin letkauttelun nyt voinee aina silloin tällöin sallia - siltä kun ei välty muussakaan elämässä - mutta varsinaisen, jatkuvan piikittelyn tai muun haukkumisen ei. Vähemmästäkin voi sisin sortua. Oman perheen seurassa pitäisi kyetä tuntemaan olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi.
tallennettu
Xinadra
Höpönaatti
ylläpitäjä

Viestejä: 266


*TIRSK*


Profiili
« Vastaus #8 : 28.11.07 klo 13:50 »

Väkivallalla tarkoitan esim sitä kun faija hakkaa nahkavyöllä rangaitsemiseksi kiroilusta. Trust me, ei mitään kauhean kivaa.

Hyi saa*ana! -On ensimmäinen reaktio minulta tuollaiseen. Kuulostaa minusta lähinnä raakalaismaiselta. Pitää tuollaisesta oikeasti jollekulle kertoa. Ihan kenelle tahansa, vaikka se kuinka hankalaa olisi. Se ei nyt vain ole oiken satuttaa toista noin.
tallennettu

Roses are red.
Wololoo!
Roses are blue.
sorafune
Vieras
« Vastaus #9 : 28.11.07 klo 14:35 »

Yksityisasioihin en aio tässä ketjussa mennä, mutta kaipa voisi muuten asiansa ilmaista.

Tukistaminen, kädestä puristaminen ja muut vähän rankemmat, mutta ei silti niin pahat metodit voivat olla ihan toimivia. Olen sen verran rasavillista neljän hengen sisarusporukasta, ja aina ei vain yksinkertaisesti saanut kuriin ilman pientä tukistusta. Toki se silloin itketti ja varhaisteini-iässä tuli änkytettyä, että se on kiellettyä se, mutta tarkemmin ajateltuna, mitäs muuta meille olisi mahtanut? Me emme olleet mitään Herran enkeleitä. Toki vihan hallitseminen on minulle tuottanut nuorempana ongelmia, mutta nykyään jätän asiat (viattomaan?) tökkimiseen.
Kaikille nämä pienimuotoiset hötkytykset eivät kuitenkaan sovi. Vanhemman tulisi itse seurata lapsen käytöstä - olen vierestä katsonut, kun hyvin kiltti kaverini kerran tiputti maidon lattialle, niin voi luoja mikä höykytys. Aivan sama juttu mitä joku jo aikaisemmin ketjussa sanoi, eli sen ikäisenä olisi pitänyt vastata juuri jotain sen tapaista, että "Ei se mitään, sen voi korjata". Ei ole myöskään oikein, jos toisen vanhempi menee läpsimään toisen lasta. Sanallinen nuhtelu riittää, ja asiasta voi kertoa lapsen vanhemmille, jolloin nämä itse selvittävät asian. (Koettu myös)

Muuten en kyllä yhtään hyväksy sitä, jos joku perheenjäsenistä, aivan kuka tahansa, ottaa nämä kunnon otteet esiin. Kovaa työntämistä, lyöntejä, jopa isoja mäiskäisyjä pienestä asiasta. Kenellekään ei ole oikeutta siihen, etenkään lasta kohtaan.
tallennettu
Kaisla
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #10 : 28.11.07 klo 15:03 »

Eli siis yleensä fyysinen kuritus lapsia kohtaan on aivan turhaa, siis ainakin suurimmassa osassa tapauksia. Vanhemmilla on vain auktoriteettiongelmia. Koko touhu on ymmärrettävää, muttei hyväksyttävää.

Tiesitkös, ettei tukistaminen ym tee kenestäkään väkivaltaista. Lapsille pitää osoittaa rajat, ja tuo on oikein hyvä keino siihen. Oppivatpahan tottelemaan, eikä taida olla yhtään pahitteeksi siinä murrosiässä.

Tietenkään en ole tuomitsemassa jokaista silloin tällöin sattuu vähän tukistamaan mahdollisesti rasavilliä lastaan, sillä se tuskin sitä lasta pahemmin vahingoittaa. Mutta ehdottomasti parempiakin keinoja on (siis yleisesti ottaen, tottakai on olemmassa myös äärimmäisen hankalia tapauksia) kasvattaa lastaan. Kuri ja rajat ovat ehdottoman tärkeitä, mutta fyysinen kuritus on, sanoisinko, varsin mielikuvitukseton tapa ylläpitää niitä. Kuri on oleellista, kuritus taas ei.

Ja muuten, jos minun vanhempani meillä pitäisivät kuria yllä kurittamalla, en varmasti kunnioittaisi heitä paskaakaan, lähinnä pelkäisin (väärällä tavalla). Mutta onneksi he eivät sitä tee. Kyllä lapsen saa tottelemaan koskemattakin.
tallennettu

Yay!
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #11 : 28.11.07 klo 22:05 »

Ja muuten, jos minun vanhempani meillä pitäisivät kuria yllä kurittamalla, en varmasti kunnioittaisi heitä paskaakaan, lähinnä pelkäisin (väärällä tavalla). Mutta onneksi he eivät sitä tee. Kyllä lapsen saa tottelemaan koskemattakin.

Kuule kun kaikkia ei saa, vaikka kuinka mitä väittäisit. Sitä paitsi kuka enää tukistaisi lasta aikuisuuden kynnyksellä?

Nuorena pieni luunappi, tukistus tjsp toimii paremmin kuin jokin puhuminen.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Kaisla
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #12 : 28.11.07 klo 22:30 »

Ja muuten, jos minun vanhempani meillä pitäisivät kuria yllä kurittamalla, en varmasti kunnioittaisi heitä paskaakaan, lähinnä pelkäisin (väärällä tavalla). Mutta onneksi he eivät sitä tee. Kyllä lapsen saa tottelemaan koskemattakin.

Kuule kun kaikkia ei saa, vaikka kuinka mitä väittäisit.

Huoh. Miten tämän nyt ilmaisisi? Olen kirjoittanut ties kuinka monesti, että fyysinen kuritus on yleensä täysin turhaa ja vanhemmat vain laiskoja niin tehdessään. Ja kirjoitin myös, että tietenkin on olemassa niitä vaikeita tapauksia, joihin ei tunnu mikään tehovan. Tarkoitan siis, että suurinta osaa lapsista on aivan turhaa kurittaa fyysisesti. Joihinkin ei tietenkään muu toimi.

Lainaus
Sitä paitsi kuka enää tukistaisi lasta aikuisuuden kynnyksellä?
Satun tuntemaan tälläisiakin tapauksia.
tallennettu

Yay!
Kasumi
karismaattinen
kupomuumio

Viestejä: 572



Profiili WWW
« Vastaus #13 : 29.11.07 klo 06:06 »

Onkohan Ale-chania itseään kuritettu fyysisesti lapsena kertaakaan?

En olisi halunnut vastata tähän ketjuun koska pelkään kirjoittavani tästä aiheesta paljastaen liikaa hyvin henkilökohtaisia asioita.

Minua ja siskoa kyllä fyysisesti kuritettiin jostain 4-vuotiaista ala-asteikään "rangaistukseksi". Varmaan ala-asteen puolessa välissä ne syyt rangaistukseen rupesi muuttumaan vähitellen mitättömimmistä syistä.

Sellainen esimerkki meidän reilusta isäpuolesta, että sain kerran viikon kotiarestia siitä etten muistanut tai ehtinyt viedä roskiksia ja siksi päässyt vapaa-ajalla tekemään jotain kouluun liittyvää asiaa ja kukaan luokkalaisistani ei uskonut minua vaikka siskolle ja minulle tuollaisesta rangaistukset oli arkea.
Simputtanut isäpuolemme oli meitä siitä ala-asteen puolesta välistä eteenpäin aina sillon kun äiti ei ollut paikalla. Siis mm. haukkunut meitä ja yrittänyt kaikin tavoin henkisesti saada itsemme tuntemaan surkeaksi.

Aina kun tämä sai "hyvän" syyn hermostua aivan pikkuasioista, ei ollut epänormaalia että sai pelätä henkensä edestä kun äitikään ei ollut koko asunnossa.

Meillä rangaistusmetodi oli aivan aluksi remmi joka on tuttu varmasti useimmille. Myöhemmin siinä pahemmassa vaiheessa sellainen metrin pitkä kouluratsastusraippa ja nyrkitkin.
Hyvin osasi isäpuolemme "kurittaa" meitä niin että kuristamisesta, lyömisestä tai raipasta ei jäänyt pitemmäksi aikaa jälkeä. Sillon pienenä ei tullut mieleenkään että koko asia olisi ollut laitonta. Jossain vaiheessa kasvaessa tajusimme että me ei oltu oikeasti syypäitä mihinkään vakavaan vaan tämä hullu teki tekojaan varmaan sadistisesta ilosta.

Jo neljä vuotta sitten pääsimme pois koko helvetistä ja minä luulin olevani onnellinen kun sain unohtaa koko asian. No itseasiassahan olin onnellinen kun ei tarvinnut enään pelätä itseni puolesta. Myöhemmin toi koko paska lapsuus on iskenyt silti esille psyykkisten ongelmien ohella. Saan ahdistuskohtauksen kovan paineen alla jos arvostamani ihminen ei ole tyytyväinen minuun tai on vihainen minulle. Esimerkiksi työnantajan odotukset otan paineella. En osaa kertoa tarkemmin kaikista asioista enkä haluakkaan täällä.
Se on varmaan selvää että siskolla ja minulla oli poispäästyämme itsetunto nollassa. Olemme kumpikin saanut nostettua sitä vuosien myötä, mutta usein minun on vaikea luottaa itseeni ja ajattelen tulevaisuudestakin hyvin pessimistisesti "koska olen täysin nolla ja en osaa mitään".
Burb, kai nyt pähkäiltyäni ongelmieni alkuperää ja käytöstäni ylipäätänsä, en voi olla yhdistämättä niitä suoraan juuri tuohon lapsuuteen.

Yhteenvetona siis, että paskamaiset vanhemmat ja väkivalta voivat vaikuttaa suurestikin lapsen kasvamiseen, persoonaan ja psyykkeeseen. Ongelmat pulpahtavat pintaan joko tässä aikuisiän lähestyessä 15-19 vuotiaana tai vasta kahdenkymmenen vuoden päästä jos ei käsittele niitä traumoja.

*etsii sensurointi ja tiivistämisnappia ennen viestin lähettämistä*

Lasten kasvatuksesta sen verran, minkä nyt te edelliset otitte esille. Minun mielipiteeni on että hyvä kasvatus voisi olla rakkaudella, tarpeellisella kurilla ja rajojen pitämisellä. Kurilla meinaan sitä että ei anna lapsen piirtää seinille ja heittää kaupassa vihanneksia lattialle. Opettaa sen mikä on soveliasta ja mikä ei ja huomioi lapsella käytöstavat. Kuullostaako itsestäänselvyydeltä? Minulle ja siskolle ei opetettu pienenä käytöstapoja vaan ne sai oppia kantapään kautta. Lastenhoito kurssilla oppii käsittääkseni aika paljon. Esim. sen että väkivalta ei ole ratkaisu.

Tiedän paljon sellaisia ihmisiä joita ei ole koskaan rankaistu fyysisesti ja parhaimmillaan ei myöskään kotiarestillakaan, silti nämä ovat hyviä ja reiluja tyyppejä. Heillä on täytynyt olla jossain määrin hyvät vanhemmat ja hyvä kasvatus.
« Viimeksi muokattu: 29.11.07 klo 09:45 kirjoittanut Kasumi » tallennettu

Modern Life Is Rubbish
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #14 : 02.12.07 klo 02:30 »

Onkohan Ale-chania itseään kuritettu fyysisesti lapsena kertaakaan?

Turhaan sinä sitä epäilet. Tukistaminen ja luunapit, nuo kuuluivat kyllä erottamattomasti meikäläisen lapsuuteen, ja ihan hyvä vaan, tajusi nopeasti mitä ei kannata tehdä. Kiitos sen, ei murrosikä ollut niin rauhatonta aikaa minulle.

Tuskin se kuitenkaan sinun "mittarillasi" lasketaan fyysiseksi kurittamiseksi...
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #15 : 02.12.07 klo 13:27 »

Tuskin se kuitenkaan sinun "mittarillasi" lasketaan fyysiseksi kurittamiseksi...
En näe tässä mitään mittaa tai kilpailua. Jokainen kokee väkivallan eri tavalla ("vau, olipa uutinen") ja tiedän yhden kaverin jota ainoastaan kerran on elämässään tukistettu ja siitäkin jäi hänelle traumat.

Kun väkivaltaan tottuu, kipukynnys saattaa olla korkeampi kuin väkivallattomassa perheessä kasvaneilla, mutta kourallinen mielenterveydellisiä ongelmia saattaa olla riesana sitten miltei koko elämän.

Hyvä kasvattaja osaa antaa yhtä pajon rajoja ja rakkautta, ja rajojen asettaminen ei tarkoita fyysistä kurittamista.
tallennettu
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #16 : 02.12.07 klo 13:42 »

Hyvä kasvattaja osaa antaa yhtä pajon rajoja ja rakkautta, ja rajojen asettaminen ei tarkoita fyysistä kurittamista.

Sinun mielestäsi. Onneksi näin ei oikeasti ole.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #17 : 02.12.07 klo 13:52 »

Hyvä kasvattaja osaa antaa yhtä pajon rajoja ja rakkautta, ja rajojen asettaminen ei tarkoita fyysistä kurittamista.

Sinun mielestäsi. Onneksi näin ei oikeasti ole.

Ja monen muunkin mielestä (opetetaan mm. Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitokurssilla.) Ja onneksi näin on kuitenkin joissain perheissä ja heidän jälkikasvustaan näkee kasvavan hyvätapaisia, kohteliaita ja kuitenkin tasapainoisia. (Rajat+rakkaus ei tarkoita hemmottelua)

Se että fyysinen kurittaminen on mielestäsi tehnyt itsestäsi mallikansalaisen, ei tarkoita että sama metodi toimisi muillakin. Toistan; kaikki kokee väkivallan eritavalla.
tallennettu
Kaisla
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #18 : 02.12.07 klo 14:47 »

Hyvä kasvattaja osaa antaa yhtä pajon rajoja ja rakkautta, ja rajojen asettaminen ei tarkoita fyysistä kurittamista.

Sinun mielestäsi. Onneksi näin ei oikeasti ole.
Et kai nyt helvetissä tarkoita, ettei rajoja voi asettaa ja kuria pitää yllä muuten, kuin fyysisellä kurituksella? Kaikkihan on tietenkin yksilöllistä, mutta et voi mitenkään väittää, että kaikki tarvitsevat väkivaltaa pitääkseen jälkikasvunsa kurissa. Onhan sitä tietenkin lapsia, jotka eivät muuta usko, mutta ei se mikään ehdottomuus todellakaan ole.
tallennettu

Yay!
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #19 : 02.12.07 klo 14:51 »

Lainaus käyttäjältä: Kaisla link=topic=744.msg15437#msg15437
Et kai nyt helvetissä tarkoita, ettei rajoja voi asettaa ja kuria pitää yllä muuten, kuin fyysisellä kurituksella? Kaikkihan on tietenkin yksilöllistä, mutta et voi mitenkään väittää, että kaikki tarvitsevat väkivaltaa pitääkseen jälkikasvunsa kurissa. Onhan sitä tietenkin lapsia, jotka eivät muuta usko, mutta ei se mikään ehdottomuus todellakaan ole.

Musta tuntuu, että sä ja muutama muu on täällä niitä jotka ei tajua. Tämähän on puhdas mielipideasia.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #20 : 02.12.07 klo 14:56 »

Lainaus
Musta tuntuu, että sä ja muutama muu on täällä niitä jotka ei tajua. Tämähän on puhdas mielipideasia.

Itseasiassa väkivalta on kiellettyä lailla ja on siis paljon muutakin kuin mielipideasia. Lapselle voi asettaa rajat väkivallattomasti, huono kasvattaja ei tätä tiedä/osaa ja jos tietääkin, niin lapselle olisi parasta saada hänelle turvallinen elinympäristö. Jos väkivallalla "opetetaan" ja pyritään muuttamaan käyttäytymistä, lapsi oppii että väkivalta on oikein.
tallennettu
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #21 : 02.12.07 klo 15:05 »

Itseasiassa väkivalta on kiellettyä lailla ja on siis paljon muutakin kuin mielipideasia.

Oletko sä nyt tarkoituksella idiootti? Määrittelet jonkun tukistamisen väkivallaksi ja *gasp* laittomaksi? Joo kuule hyvää päivää vaan, näiden argumenttien taso laskee niin lujaa, etten taida enää enempää vaivautua.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #22 : 02.12.07 klo 15:10 »

Mielestäni et kirjoittanut pelkästä tukistamisesta, vaan ruumiillisesta kurittamisesta. Todista väitteeni (että fyysinen kurittaminen on oikein) vääräksi sen sijaan että hoet kuinka muut eivät tajua ja nimittelemällä idiootiksi (Siinäpä vasta argumentoinnin mallia *peukku*)

Jos emme tajua, yritä vaihteeksi perustellakin mielipiteesi.
tallennettu
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #23 : 02.12.07 klo 15:22 »

Edelleen, jos kasvatuksessa on asetettu selvät rajat ja rakkautta on _samanverran_, niin kyse ei ole piloille lellimisestä, vaan onnistuneesta kasvatusmenetelmästä jolloin fyysinen kurittaminen ei ole tarpeen. Valitettavasti useimmat vanhemmat väsyneinä menettävät malttinsa (taantuen lapsen tasolle) ja turvautuvat väkivaltaan. (Psst, Ale-chan, katso vaikka wikipediasta mitä väkivalta tarkoittaa.)

tallennettu
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #24 : 02.12.07 klo 15:54 »

Öhm, uskoakseni kyse oli ihan normaalista lapsesta. Jos terve, "normaali" lapsi kasvatetaan juuri sillä menetelmällä minkä kuvailin, ongelmatkaan eivät ole ylitsepääsemättömiä ja nekin voidaan hoitaa jälleen ilman fyysistä kuritusta. Tavoille voidaan opettaa vahingoittamatta lasta.

ADHD-lapsen hoitamiseen yleensä vaaditaan jo asiantuntijoiden apua, mutta en siltikään usko että sitä ruumiillisella kurituksella hoidetaan.

Jos lapsi, (nk. "kauhukakara") käyttäytyy kuvailemallasi tavalla, todennäköisesti ottaisin syliini siihen asti kunnes rauhoittuu ja jos silti jatkuu pistäisin huoneeseen jossa saisi rauhassa purkaa raivoa (yleensä rauhoittuvat.) Jos muistan lisää keinoja, toki kirjoitan lisää.
tallennettu
Flarona
kovin pötkyläinen
suomimangusti

Viestejä: 471


A, nandemo nai.


Profiili WWW
« Vastaus #25 : 02.12.07 klo 16:07 »

Tukistaminen ja luunapit, nuo kuuluivat kyllä erottamattomasti meikäläisen lapsuuteen, ja ihan hyvä vaan, tajusi nopeasti mitä ei kannata tehdä.

Alkaa tuntua siltä, että tästähän käytöksesi johtuu. Yrität antaa muille henkisiä luunappeja: "Ei, olet tyhmä! Ei se noin mene! Väärä mielipide!" Noin sen mielestäsi tulee mennä. Mutta Ale-chan, emme ole lapsiasi. (Anteeksi.) Minun mielestäni aikuisenkin pitäisi kyllä perustella väitteensä. Niin meillä tehtiin, ja se sai minut ymmärtämään, että kaikella on syynsä - aikuisilla usein perustavampaa laatua oleva.

Kaikki minun tuntemani ihmiset, jotka ovat lapsena kokeneet ruumiillista kuritusta, kokevat tai ovat ainakin jossain vaiheessa kokeneet psyykkisiä ongelmia. Lievin tapaus kärsii nykyisin sadistisista/masokistisista unista. Heidän vanhmpansa tuntuvat olevan niin tyhmiä, että luulevat, etteivät pienet lapset ymmärrä mitään muuten kuin lihasmuistin avulla. En suinkaan väitä, etteikö jostain muusta voisi tulla vielä pahempia ja pitkäkestoisempia ongelmia kuin fyysisestä väkivallasta.

Meidän perheessämme kukaan ei ole koskaan kokenut sitä, ja vaikka tämä paikka ja vanhemmat saattavat muuten olla kaikin puolin p**kimmat mahdolliset (toisessa on jotain hyvääkin), lapsista on tullut lakia noudattavia (tai omalla kohdallani muiden huomaamatta sitä kiertäviä) kansalaisia. Vanhempamme ovat tainneet olla tarpeeksi fiksuja, että ovat osanneet selittää asiat niin yksinkertaisesti, että keskenkasvuinenkin ymmärtää.

Mitä jos tulevaisuudessa oma lapsesi - - tyytyisitkö vain taputtelemaan tätä päälaelle ja kieltämään tekemästä pahoja.

Kysyin äsken takanani melkein nukkuvilta vanhemmiltani. Isäni olisi antanut lapsen huostaan. (En ole varma, oliko se vitsi vai ei. :  D) Äitini puolestaan olisi hankkinut hänelle harrastuksen, jossa hän olisi saanut purkaa omaa aggressiotaan tai mitä se nyt onkaan. Kasvatusneuvolastakin hän olisi käynyt hakemassa ammattiapua.

Muissa tapauksissa voin sanoa, että itkeminen toimii aika hyvin - olen valitettavasti huomannut sen isosena ollessani. Ei kai kukaan lapsi halua tuntea pettäneensä rakkaan äitinsä tai isänsä luottamusta. Ei lapsi voi olla niin sokea, ettei tajua, mistä se johtuu, jos häntä on ensin tarpeeksi pitkään yritetty saada tekemään jotain toisin. (Käsittääkseni lapset syyttävät vanhempien käytöksestä aika usein itseään.) Tietenkään se ei auta mitään, jos lapsi ei näe sitä.
« Viimeksi muokattu: 03.12.07 klo 13:53 kirjoittanut Flarona » tallennettu

On laitonta ajatella, että Death Note: How To Read julkaistaisiin Suomessa.
francesc
Vieras
« Vastaus #26 : 02.12.07 klo 16:19 »

Täällä ollaan muuten puhuttu vain lapsen kurittamisesta. Entäs se, kun aikuinen "kurittaa" toista aikuista, eli esim. vanhempien (tai muuten parisuhteessa elävien) välinen väkivalta?

// Lasten alistuminen väkivallan näkemiselle ja sen seuraukset? Itseäni kiinnostaisi kuulla tästäkin mielipiteitä.
tallennettu
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #27 : 02.12.07 klo 16:21 »

Alkaa tuntua siltä, että tästähän käytöksesi johtuu. Yrität antaa muille henkisiä luunappeja: "Ei, olet tyhmä! Ei se noin mene! Väärä mielipide!" Noin sen mielestäsi tulee mennä. Mutta Ale-chan, emme ole lapsiasi. (Anteeksi.) Minun mielestäni aikuisenkin pitäisi kyllä perustella väitteensä. Niin meillä tehtiin, ja se sai minut ymmärtämään, että kaikella on syynsä - aikuisilla usein perustavampaa laatua oleva..)

Turhaan sinä tulet minua neuvomaan, olen perustellut mielipiteeni, eikö se susta riitä, vai onko kyse vain siitä että et hyväksy minun mielipiteitäni? Sillä alennuit juuri aika alas, henkilökohtaisuuksiin meneminen näinkin subjektiivisessa asiassa kertoo vain sitä, että mielipiteeni häiritsee sinua aika vahvasti.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #28 : 02.12.07 klo 16:22 »

Itse lähdin sellaisesta suhteesta ja lähtisin vastedes. Monet sellaisessa suhteessa pitkään eläneet ovat usein joko optimistisia tai sitten ovat jo niin alistettuja etteivät kykene lähtemään.
tallennettu
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #29 : 02.12.07 klo 16:29 »

Turhaan sinä tulet minua neuvomaan, olen perustellut mielipiteeni, eikö se susta riitä, vai onko kyse vain siitä että et hyväksy minun mielipiteitäni? Sillä alennuit juuri aika alas, henkilökohtaisuuksiin meneminen näinkin subjektiivisessa asiassa kertoo vain sitä, että mielipiteeni häiritsee sinua aika vahvasti.
Imo näytit vain ilmaisevan mielipiteesi (perustelematta.) Et vastannut, miksi väkivalta on mielestäsi oikein?

Menit henkilökohtaisuuksiin myös (mm. sanoit minua idiootiksi) joten häiritseekö siis minun mielipiteeni sinua? Ei kaikki omastasi eriävät mielipiteet ole "alentumista juuri aika alas."


tallennettu
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #30 : 02.12.07 klo 16:38 »

Imo näytit vain ilmaisevan mielipiteesi (perustelematta.) Et vastannut, miksi väkivalta on mielestäsi oikein?

Tässä näkyy taas valitettavan hyvin suomalaisten lukutaidon heikentyminen. Lainaan omaa viestiäni:
Lainaus
Kuule kun kaikkia ei saa, vaikka kuinka mitä väittäisit.


Joka oli siis vastaus siihen, että lapsen saa tottelemaan koskematta. Tarvitaanko vielä lisää alleviivausta?

Lainaus
Menit henkilökohtaisuuksiin myös (mm. sanoit minua idiootiksi) joten häiritseekö siis minun mielipiteeni sinua? Ei kaikki omastasi eriävät mielipiteet ole "alentumista juuri aika alas."

En mennyt, kysyin oletko tarkoituksella idiootti, koska kärjistit aika rajusti, että tukistaminen ym olisi lailla kiellettyä. Mieti nyt vähän, ei se ole. Ei tuo ole mitään henkilökohtaisuuksiin menemistä.

Itse olet sitä paitsi väittänyt, että vain "huonot" vanhemmat turvautuvat fyysisiin juttuihin. Se on sun mielipide, ok, mutta sitä ei kannata huutaa kuin yleistä sanaa, kun ei se sitä ole.

Ja miksi ihmeessä muut mielipiteet olisivat "alentumista aika alas"? Henkilökohtaisuuksiin meneminen on täysin eri juttu, ja se kertoo lähinnä henkilön argumentaatiotason puutteesta. Ei mulla muuta, jatkakaa.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Flarona
kovin pötkyläinen
suomimangusti

Viestejä: 471


A, nandemo nai.


Profiili WWW
« Vastaus #31 : 02.12.07 klo 16:59 »

Ale-chan: Tiedostan sen, ja siksi siinä välissä lukeekin "anteeksi." Tuon kappaleen kirjoittaminen oli minullekin tarpeeksi alentavaa, sinun ei tarvitsisi enää lisätä sitä. Linjan tässä päässä itkettiin juuri.

olen perustellut mielipiteeni, eikö se susta riitä
En minä niitä ensimmäisiä viestejä tarkoitakaan, mutta onko tämä mielestäsi hyvää perustelua:

Sinun mielestäsi. Onneksi näin ei oikeasti ole.
Oletko sä nyt tarkoituksella idiootti? Määrittelet jonkun tukistamisen väkivallaksi ja *gasp* laittomaksi? Joo kuule hyvää päivää vaan, näiden argumenttien taso laskee niin lujaa, etten taida enää enempää vaivautua.
Noh, väkivaltaahan se on. Äitini sanoin kaikki tahallaan toiselle aiheutettu kipu - fyysinen tai psyykkinen - on väkivaltaa.
Musta tuntuu, että sä ja muutama muu on täällä niitä jotka ei tajua. Tämähän on puhdas mielipideasia.

Miksi edes kirjoittaa tuollaisia viestejä? Voisit kirjoittaa tarkennukset heti alkuunsa, etteivät muut katsoisi viestiesi olevan niin heppoisia. Muut eivät todellakaan välttämättä yhdistä kommenttejasi samoihin kohtiin samalla tavalla kuin sinä tai minä. Aina on olemassa se kolmas tapa lukea, ja väärinkäsitysten eliminoimiseksi se tulee ottaa huomioon ja selittää yhtä täsmällisesti kuin tekstitaidon yo-kokeessa.

Olisin erittäin mielelläni vain muokannut tämän edellisen viestini loppuun, mutta sitä ei näemmä enää huomattaisi, kun on tullut niin paljon viestejä sen jälkeen tähän asiaan liittyen.

// fransesc: Se "oikea väkivalta" on tietenkin pahempi juttu, koska siitä jää näkyviä, fyysisiä vammoja. Kutsuttakoon sitä vakavaksi fyysiseksi väkivallaksi eli pahoinpitelyksi. Lainausmerkeillä en yritä suinkaan vähätellä sen merkittävyyttä vaan ainoastaan korostaa, että mielestäni myös pienempi väkivalta on pahasta.
« Viimeksi muokattu: 02.12.07 klo 17:22 kirjoittanut Flarona » tallennettu

On laitonta ajatella, että Death Note: How To Read julkaistaisiin Suomessa.
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #32 : 02.12.07 klo 17:12 »

Oletko sä nyt tarkoituksella idiootti? Määrittelet jonkun tukistamisen väkivallaksi ja *gasp* laittomaksi? Joo kuule hyvää päivää vaan, näiden argumenttien taso laskee niin lujaa, etten taida enää enempää vaivautua.

Noh, väkivaltaahan se on. Äitini sanoin kaikki tahallaan toiselle aiheutettu kipu - fyysinen tai psyykkinen - on väkivaltaa.


Öö, ootas. Tällä perusteella nipistäminen, luunappi tai läimäys kädellekin olisi väkivaltaa. Mun mielestä tuollaisen kutsuminen väkivallaksi suorastaan loukkaa ihmisiä, jotka joutuu oikeasti olemaan väkivallan uhreina.


Joudun nyt turvautumaan netistä saatavaan tietoon, mutta mm. wikipediassa kirjoitetaan "Väkivalta tarkoittaa vallan käyttöä siten, että se tuottaa vahinkoa ihmisille tai eläimille. Useimmiten sanalla "väkivalta" viitataan nimenomaan fyysiseen voimankäyttöön"

Jos läimäys kädelle, nipistäminen, tukistaminen ja luunappi ei ole väkivaltaa, mitä se sitten on?

Ja tässä toinen lainaus "Fyysinen kurittaminen (ollut kiellettyä vuodesta 1984) ja pahoinpitely (kuten lyöminen, tukistaminen, läpsiminen tai repiminen)"

Todistakaa väitteeni vääräksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Perheväkivalta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Väkivalta

"Mun mielestä tuollaisen kutsuminen väkivallaksi suorastaan loukkaa ihmisiä, jotka joutuu oikeasti olemaan väkivallan uhreina"

Olen ollut "oikeasti väkivallan uhrina" eikä tuo loukkaa ainakaan minua ollenkaan.
tallennettu
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #33 : 02.12.07 klo 17:13 »

Ale-chan: Tiedostan sen, ja siksi siinä välissä lukeekin "anteeksi." Tuon kappaleen kirjoittaminen oli minullekin tarpeeksi alentavaa, sinun ei tarvitsisi enää lisätä sitä. Linjan tässä päässä itkettiin juuri.

Säälipisteiden kalastelu foorumilla ei ehkä ole kovin toimiva strategia. Sitä paitsi jokainen vastaa itse omista kirjoituksistaan täällä, joten turha enää myöhemmin sanoa kuinka ei oikeasti ollutkaan kiva kirjoittaa tjsp.

Äidinkielen yo-kokeista puheenollen, allekirjoittaneen arvosana meni L:stä B:hen YTL:ssä, että silleen.

Jos läimäys kädelle, nipistäminen, tukistaminen ja luunappi ei ole väkivaltaa, mitä se sitten on?

Ja tässä toinen lainaus "Fyysinen kurittaminen (ollut kiellettyä vuodesta 1984) ja pahoinpitely (kuten lyöminen, tukistaminen, läpsiminen tai repiminen)"

Todistakaa väitteeni vääräksi.

Noilla "ehdoilla" tuota ei voi todistaa "vääräksi", mutta mietipä vähän. Pistät aika pahasti yli näissä määritelmissäsi, oikeat väkivallan uhrit eivät varmasti tykkäisi hyvää, kun vertaan läpsimistä, tukistamista ym oikeaan pahoinpitelyyn.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #34 : 02.12.07 klo 17:23 »

Noilla "ehdoilla" tuota ei voi todistaa "vääräksi", mutta mietipä vähän. Pistät aika pahasti yli näissä määritelmissäsi, oikeat väkivallan uhrit eivät varmasti tykkäisi hyvää, kun vertaan läpsimistä, tukistamista ym oikeaan pahoinpitelyyn.
Kuten sanoin, olen "oikean" väkivallan uhri, joten ei siitä sen enempää. Pistän pahasti yli? Nuo olivat lainauksia, eivät pelkästään omia määritelmiäni.

Kysyit että olenko tahallani idiootti (sepä olikin "tarpeellinen" huomio, en tiedä mikä sen tarkoitus oli) koska "Määrittelet jonkun tukistamisen väkivallaksi ja *gasp* laittomaksi"

Jos tunnet jonkun joka lukee lakia, kysy asiasta häneltä ja sano uudestaan idiootiksi jos olen väärässä.
tallennettu
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #35 : 02.12.07 klo 17:42 »

Niin, ja psyykkinen väkivalta on melkein yhtä paha asia.

Melkein? Voi kuule, turpaansaannin jäljet häviävät suhteellisen nopeasti, psyykkisen puolen asiat voivat vaivata vuosikymmeniä.

Tunnustetaan nyt, minä olen "oppinut", että väkivalta on oikein. Enkä ole sitä kantaa muuttamassa, väkivalta kun on parantanut elämänlaatuani huomattavasti.

Tosin heikompien lyöminen ym (tämä ei sisällä tukistamista ym) on vain säälittävää.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Kasumi
karismaattinen
kupomuumio

Viestejä: 572



Profiili WWW
« Vastaus #36 : 02.12.07 klo 17:48 »

Onkohan Ale-chania itseään kuritettu fyysisesti lapsena kertaakaan?
Tuskin se kuitenkaan sinun "mittarillasi" lasketaan fyysiseksi kurittamiseksi...
Minunko mittarilla? En vertaile kuka sai pahiten turpaansa. Kaikki tommonenhan minun silmissä näyttää vain huonolta kasvatukselta kun joutuu turvautumaan fyysiseen kurittamiseen. Tiedän tosiaan hyvin monia, joihin sitä ei ole tarvinnut käyttää koska kasvatus on ollut ok. Rajojen asettaminen estää vain lasta riehumasta jolloin ei tarvitse mennä niin pitkälle.

Oli se nyt kuinka väärä mielipide tahansa, ettei se ole hyväksi lapselle, laissa on lapsen fyysinen kurittaminen kielletty.

//
Niin, ja psyykkinen väkivalta on melkein yhtä paha asia.
Melkein? Voi kuule, turpaansaannin jäljet häviävät suhteellisen nopeasti, psyykkisen puolen asiat voivat vaivata vuosikymmeniä.

Turpaan saamisesta jää psyykkiset arvet yhtälailla kuin psyykkisestä väkivallasta. Varsinkin, kun on saanut turpaansa ilman syytä (tai muiden tapauksessakin hyvin haitattomasta syystä) ja jää aikuis-iälläkin sellainen taipumus murehtia virheitänsä ja potemalla syylisyydentuntoa vuosiksi asioista. Joo puhun itsestäni.
Kai se on sitä kun on soimattu turhaan niin alitajuisesti rankaisen itseäni turhaan. Sekin, että pelkään kaikkia vihaisina riehuvia miespuolisia henkilöitä, tosi paljon. Vähintään se ahdistaa kovasti.

Vanhempiensa riitelyn katsominen ei ole kenellekkään mukavaa. Vielä ahdistavampaa on nähdä heidän tappelevan.
« Viimeksi muokattu: 02.12.07 klo 18:09 kirjoittanut Kasumi » tallennettu

Modern Life Is Rubbish
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #37 : 02.12.07 klo 18:00 »

Sanoin vain oman kokemukseni asiasta, minä muistan herkemmin sen jos esimerkiksi veli on viiltänyt veitsellä kuin sen että mutsi on huoritellut.

Ja kumpaakaan ei pitäisi perheessä kokea, ensimmäisestä soitto poliisille.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #38 : 02.12.07 klo 18:02 »

Sanoin vain oman kokemukseni asiasta, minä muistan herkemmin sen jos esimerkiksi veli on viiltänyt veitsellä kuin sen että mutsi on huoritellut.

Ja kumpaakaan ei pitäisi perheessä kokea, ensimmäisestä soitto poliisille.
Eikö tuokin ollut vain esimerkki viitaten siihen miten kokee henkisen ja fyysisen väkivallan :O Suotta sitä taas vertailemaan.
tallennettu
Lightbacter
foorumisti

Viestejä: 169


Descendant of a metroid


Profiili
« Vastaus #39 : 02.12.07 klo 18:10 »

Eikö tuokin ollut vain esimerkki viitaten siihen miten kokee henkisen ja fyysisen väkivallan :O Suotta sitä taas vertailemaan.

Mitä tässä nyt on vertailtu? Ainakaan minun osaltani, kunhan sanoin ettei kumpaakaan pitäisi perheessä olla. Tosin, empiirisen kokeeni perusteella väkivalta parantaa elämänlaatua.
tallennettu

Idlaan ja (s)afkaan, mutten oikeen tee mitään.
elina
kärtty
kupomuumio

Viestejä: 82


DERP


Profiili WWW
« Vastaus #40 : 02.12.07 klo 18:59 »

Modevälihuomautus: vaikka onkin kuuma ja arka aihe niin ottakaas kuitenkin iisisti ja muistakaa kunnioittaa vastapeluria, vaikka toinen olisikin eri mieltä :) Kiitos, jatkakaa.
tallennettu

Puoliksi nainen, puoliksi hylje
Nanashibito
foorumisti

Viestejä: 155



Profiili
« Vastaus #41 : 02.12.07 klo 20:17 »

Oletko sä nyt tarkoituksella idiootti? Määrittelet jonkun tukistamisen väkivallaksi ja *gasp* laittomaksi? Joo kuule hyvää päivää vaan, näiden argumenttien taso laskee niin lujaa, etten taida enää enempää vaivautua.
Noh, väkivaltaahan se on. Äitini sanoin kaikki tahallaan toiselle aiheutettu kipu - fyysinen tai psyykkinen - on väkivaltaa.

Öö, ootas. Tällä perusteella nipistäminen, luunappi tai läimäys kädellekin olisi väkivaltaa. Mun mielestä tuollaisen kutsuminen väkivallaksi suorastaan loukkaa ihmisiä, jotka joutuu oikeasti olemaan väkivallan uhreina.

Tämä ei tule vain francescille, vaan on osoitettu kaikille, joiden mielestä lapsen kurittaminen on ok. Jos sattuisit kinastelemaan ystäväsi tai vaikka työkaverisi kanssa ja hän päättäisi hermostuttuaan tehdä sinulle jotain edellä mainituista fyysisistä toimenpiteistä, miten reagoisit? Mitä se mielestäsi olisi - sallittua rankaisemista vai tarpeetonta väkivaltaa? Jos kaverisi käyttäytyy kuin idiootti, tukistatko häntä?

Miksi aikuisilla on oikeus fyysiseen loukkaamattomuuteen ja koskemattomuuteen, mutta lapsilla ei?
tallennettu

心の師とはなるとも心を師とすることなかれ。
francesc
Vieras
« Vastaus #42 : 02.12.07 klo 20:22 »

Oletko sä nyt tarkoituksella idiootti? Määrittelet jonkun tukistamisen väkivallaksi ja *gasp* laittomaksi? Joo kuule hyvää päivää vaan, näiden argumenttien taso laskee niin lujaa, etten taida enää enempää vaivautua.
Noh, väkivaltaahan se on. Äitini sanoin kaikki tahallaan toiselle aiheutettu kipu - fyysinen tai psyykkinen - on väkivaltaa.

Öö, ootas. Tällä perusteella nipistäminen, luunappi tai läimäys kädellekin olisi väkivaltaa. Mun mielestä tuollaisen kutsuminen väkivallaksi suorastaan loukkaa ihmisiä, jotka joutuu oikeasti olemaan väkivallan uhreina.

Tämä ei tule vain francescille, vaan on osoitettu kaikille, joiden mielestä lapsen kurittaminen on ok. Jos sattuisit kinastelemaan ystäväsi tai vaikka työkaverisi kanssa ja hän päättäisi hermostuttuaan tehdä sinulle jotain edellä mainituista fyysisistä toimenpiteistä, miten reagoisit? Mitä se mielestäsi olisi - sallittua rankaisemista vai tarpeetonta väkivaltaa? Jos kaverisi käyttäytyy kuin idiootti, tukistatko häntä?

Miksi aikuisilla on oikeus fyysiseen loukkaamattomuuteen ja koskemattomuuteen, mutta lapsilla ei?

Tuotanoin. Onko sitten oikein kuitenkin pistää lapsi suljettuun huoneeseen rauhoittumaan? Jos on, niin voiko samoin tehdä aikuiselle?

Kyse on kasvatuksesta, joka on vanhempien tehtävä tehdä lapsilleen. Työkaverin tai ystävän ei ole määrä kasvattaa aikuista, vai kuinka?

Err, olen pahoillani, jos en jotenkin osaa ajatella jalan polkemista rintalastan päällä ja nipistämistä samana asiana.
tallennettu
Elysion
foorumisti

Viestejä: 57


Internet is serious business


Profiili
« Vastaus #43 : 02.12.07 klo 20:28 »

Lainaus
Miksi aikuisilla on oikeus fyysiseen loukkaamattomuuteen ja koskemattomuuteen, mutta lapsilla ei?
Pitäisi olla, toivottavasti he, jotka eivät osaa kurittaa lastaan muuta kuin väkivallan keinoin, joutuvat vastuuseen, tai edes yrittävät olla parempia kasvattajia.
tallennettu
Flarona
kovin pötkyläinen
suomimangusti

Viestejä: 471


A, nandemo nai.


Profiili WWW
« Vastaus #44 : 02.12.07 klo 20:49 »

Err, olen pahoillani, jos en jotenkin osaa ajatella jalan polkemista rintalastan päällä ja nipistämistä samana asiana.

En minäkään. Edellinen on pahoinpitelyä, jälkimmäinen "vain" väkivaltaa. Oletko eri mieltä?
(Anteeksi viestin lyhyys. Halusin vain saman asian jankkaamisen loppuvan.)
tallennettu

On laitonta ajatella, että Death Note: How To Read julkaistaisiin Suomessa.
Nanashibito
foorumisti

Viestejä: 155



Profiili
« Vastaus #45 : 02.12.07 klo 20:50 »

Tuotanoin. Onko sitten oikein kuitenkin pistää lapsi suljettuun huoneeseen rauhoittumaan? Jos on, niin voiko samoin tehdä aikuiselle?

Kyllä molempiin, jos toinen ei muuten suostu rauhoittumaan. Jos kakara riehuu, pyrin rauhoittamaan ensin pitelemällä paikallaan ja sitten mahdollisesti viemällä omaan huoneeseen rauhoittumaan (en kuitenkaan pidä esim. komeroon tai kellariin lukitsemista kovin kehittävänä). Jos aikuinen riehuu, pyrin rauhoittamaan pitämällä paikallaan (olettaen, että minulla olisi siihen tarvittavat valmiudet) ja odotan, että poliisi tulee hakemaan ja pistämään suljettuun huoneeseen. Kansalaisoikeuksiin kuuluu käsittääkseni väkivaltaisen tai uhkaavan ihmisen taltuttaminen satuttamatta (eli esim. lukottaminen) ennen kuin virkavalta ehtii paikalle. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Lainaus käyttäjältä: francesc
Kyse on kasvatuksesta, joka on vanhempien tehtävä tehdä lapsilleen. Työkaverin tai ystävän ei ole määrä kasvattaa aikuista, vai kuinka?

Ei niin, mutta toteutettu angaistuskeino on mielestäni yhtä käsittämätön ja perusteeton kuin se, että tukistaa lasta silloin, kun hän ei osaa käyttäytyä. Ei syy-seuraussuhdetta.

Lainaus käyttäjältä: francesc
Err, olen pahoillani, jos en jotenkin osaa ajatella jalan polkemista rintalastan päällä ja nipistämistä samana asiana.

En minäkään, enkä onnekseni niin väittänytkään. Toisen fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen on silti väkivaltaa, oli se nipistämistä tai rintalastan päällä pomppimista.
tallennettu

心の師とはなるとも心を師とすることなかれ。
Skut
foorumisti

Viestejä: 65


Generalfeldmarschall


Profiili
« Vastaus #46 : 03.12.07 klo 00:47 »

Kansalaisoikeuksiin kuuluu käsittääkseni väkivaltaisen tai uhkaavan ihmisen taltuttaminen satuttamatta (eli esim. lukottaminen) ennen kuin virkavalta ehtii paikalle. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Jokaisella on kyllä oikeus puolustaa itseään tarvittavin keinoin mahdollista hyökkääjää kohtaan. Tämä kuitenkin on hyvin hatara käsite ja usein minkä tahansa kättä pidemmän käyttö lasketaan käyttäjän osalta pahoinpitelyksi. Valmiiksi ei ole erityisemmin säädetty lukkojen tms. käytöstä mutta on ennakkotapauksia joissa niitä puolustustarkoituksessa käyttänyt on saanut syytteen pahoinpitelystä tai sen yrityksestä.

Tosin, empiirisen kokeeni perusteella väkivalta parantaa elämänlaatua.

Sen antajana vai vastaanottajana? Ovat kuitenkin kaksi eri ääripäätä.

Väkivalta nyt on välttämätön paha maailmassa ja se todetusti toimii. En kuitenkaan pidä sitä pääasiallisena keinona, ennemmin viimeisenä vaihtoehtona kun puhuminen ja muut diplomaattiset keinot on kokeiltu. Lapsena en itse mikään enkelipoika ollut joten syystäkin ruumiillinen kuritus oli toisinaan tarpeen eikä se sen kummemmin vaikuttanut suhteisiin vanhempien kanssa, jos käyttäytyi sopimattomasti eikä sana auttanut niin yleensä luunappi tai pieni läimäys palautti maan pinnalle ja useimmiten tämän jälkeen jopa pyydettiin anteeksi. Aina sieltä myös löytyi sitä niin paljon mainostettua rakkautta jos sitä tarvitsi. Samalla sitä oppi pysymään poissa vaikeuksista ja huonosta seurasta.
Pahemmaksi asiaksi sanoisin ne viisi vuotta koulukiusausta mitä ala- ja ylä-asteella sai kokea. Pahemmalta se tuntuu kun luokkalainen lyö ilkeydestä kuin se että vanhemmat lyö rakkaudesta.
Väkivalta ei ole ratkaisu, ennemmin tapa saavuttaa ratkaisu. Jotkut sitä vaativat, useimmat eivät.

Muistan myös pienenä mummilla olleen erinomaisen ratkaisun kiukutteleviin lapsiin, takki päälle ja ulos hetkeksi koirien kanssa. Ei kauaakaan kestä kun lapsi koputtaa ovea ja rauha on maassa.



tallennettu

I love the smell of napalm in the morning.
Kasumi
karismaattinen
kupomuumio

Viestejä: 572



Profiili WWW
« Vastaus #47 : 03.12.07 klo 12:49 »

Lapsena en itse mikään enkelipoika ollut joten syystäkin ruumiillinen kuritus oli toisinaan tarpeen eikä se sen kummemmin vaikuttanut suhteisiin vanhempien kanssa, jos käyttäytyi sopimattomasti eikä sana auttanut niin yleensä luunappi tai pieni läimäys palautti maan pinnalle ja useimmiten tämän jälkeen jopa pyydettiin anteeksi. Aina sieltä myös löytyi sitä niin paljon mainostettua rakkautta jos sitä tarvitsi.
En sano että meillä olisi olltu pahinta, ettei koskaan noista teoista pyydetty anteeksi. Oma isä pyytää anteeksi pientä ilkeilyä tai riitaa tunnin sisällä mutta aijemmin isäpuolen kanssa ei vuosien kuluessa kertaakaan pyydetty anteeksi. Eikä sitä koettu olevamme rakastettujakaan kun isompi ja vanhempi uhkaa tappamisella. Äidiltäkään ei saanut siihen aikaan tukea joten voi sanoa olleensa aika yksin sen asian kanssa. Niin, siis ei ollut kotia jossa tunsi olevansa turvassa ja rakastettu. Oman isän luona kyllä.
tallennettu

Modern Life Is Rubbish
Kiesu
kupoliitti

Viestejä: 132


Kiesus ja kauhistus


Profiili WWW
« Vastaus #48 : 03.12.07 klo 20:30 »

Olipa varsinainen lukukokemus, foorumilaiset taistelevat toistensa kanssa mikä on oikein ja mikä väärin asetelmalla.

Pyydän, että nyt kaikki vaihtaisivat kantaansa. Kyllä, ihan tosta vaan, ja miettivät mitä hyviä puolia on sillä kasvatusmenetelmällä jota vastaan äsken oli, sekä mitä huonoja puolia oli äsken puolustamassasi puolessa.

Helppo tapa avartaa omaa näkemystä, ottaa ehkä aikansa keksiä vastauksia mutta on sen arvoista. Tämä vastakkain asettelu on sama kuin ajaisitte hiuksianne ruohonleikkurilla.


Minulla ei ole kantaa, en ole kokenut juuri minkäänlaista perheväkivaltaa ja omasta mielestäni olen kyllä -nykynuorison yleiskäyttäytymiseen verrattuna- jopa harvinaisen hyvätapainen henkilö. Eikä ole vaikea sanoa olisiko asia samoin mikäli kasvatuksessani oltaisiin turvauduttu väkivaltaan.

Kasvatus näkyy lapsissa. Jotkut pitävät omaa kasvatustapaansa sinä oikeana, jotkut taas täydellisen vääränä. Jotkut eivät osaa ajatellakkaan muita kasvatusmetodeja kuin sitä jolla heidät on itse kasvatettu, jotkut miettivät asiaa laajemmalti ja ovat ehkä jopa kokeeneet monenlaisia käänteitä kasvatuksensa aikana.

Lapsista tulee helposti vanhempiensa kaltaisia. Tunsin peruskoulu aikana henkilön jonka perheessä koettiin jokapäiväistä henkistä väkivaltaa ja voin sanoa, että se välittyi ystävästäni selvästi ennen kuin edes tiesin asiasta. Hän turvautui erittäin useasti pilkkaukseen ja muuhun henkiseen väkivaltaan muiden ympärillä.

Tunsin myös aikoinani tytön joka oli perheväkivallan uhri. En tuntenut henkilöä kovin hyvin, mutta sen verran hyvin kuitenkin että voin sanoa tuntevani hänet. Tyttö oli röyhkeä, hän suuttui erittäin helposti ja suuttuessaan olikin aina ensitöikseen nyrkki pystyssä tai tukassa kiinni. Ihan normaalissa tilassakin hän oli kovakourainen ja luultavasti tajuamattaankin satutti muita ymprillään niin fyysisesti kuin henkisestikkin.

Olen myös tuntenut pojan jonka isä vaipui pahaan masennukseen pojan aikuistumisen kynnyksellä. Ennen kyseinen poika oli erittäin menestyvä opiskelija ja mukava tyyppi, sen jälkeen kun hänen isänsä masentui, pojan menestys laski kuin lehmän häntä, hän masentui myös ja ryhtyi pyörimään... Sanotaanpa nyt että pimeissä porukoissa. Tapaus ei oikeastaan perheväkivaltaan liity, mutta siihen kyllä, kun olette väitelleet siitä miten vanhemmat lapsiinsa käytöksellään vaikuttavat. Tapaus osoittaa sen miten paljon vanhemmat vaikuttavat lapsiinsa tahtomattaankaan.

Nämä olivat lähinnä synkkiä esimerkkejä, valoisammat kasvatuskeinot jäävät usein itse pimentoon kun on liian kiire miettiä mikä on väärin ja pahasta. En ole vielä bongannut juurikaan keskustelua kasvatusten valoisita puolista, mikä on hyäksi ja miten.
tallennettu

Iwa
Vieras
« Vastaus #49 : 03.12.07 klo 22:20 »

Joka vitsaa säästää se lastaan vihaa... ja kissan viilat.
tallennettu
Ubba
kupoliitti

Viestejä: 261



Profiili WWW
« Vastaus #50 : 03.12.07 klo 23:01 »

Kun sanoo, että väkivallalla saa lapsen kuriin, niin voi olla hyvinkin oikeassa. Harvapa lapsi vanhempaansa rupeaa haastamaan. Se, onko tämä kuitenkaan korrekti tapa toteuttaa asia, on sitten eri juttu. Alkuunkin, usea kuriton lapsi tuntuu syntyvän siten, että häntä pienenä lellitään ja sitten yhtäkkiä asetetaan kaikenlaisia sääntöjä. Toimiiko tämä? Ei. Keitä voidaan syyttää tästä sitten? Lasta, joka ei alle kouluikäisillä aivoillaan itse keksinyt sääntöjä tyhjästä?

Lisäksi epäilen suuresti, että vanhempien turvautuessa väkivaltaan ei lapsi opi juuri keskustelemaan asioista ja saattaa hyvin itsekin turvautua väkivaltaan tulevaisuudessa parempien keinojen puutteessa. Lapsi saattaa rajoittaa myös ajatteluaan niin, etteivät hänen mielipiteensä loppujen lopuksi ole hänen omiaan, vaan ajattelen näin etten saa rangaistusta-mielipiteitä niin, ettei lapsi ikinä tajua itse pointtia, sitä miksi niin ei pitäisi tehdä. Minua ei lapsena ikinä kuritettu fyysisesti, toruttiin vain, ja noiden toruvien sanojen tullessa ainaisen hellältä äidiltä tunsin kyllä ihan itse sisälläni sen viban, että olin tehnyt väärin, ja vältin tekemästä uudelleen. Eikä se johtunut siitä että olisin ollut mitenkään helppo lapsi, päin vastoin olin hieman rasavilli ja liiankin utelias. Miksi turvautua johonkin ikävään kun asiat saa helpommallakin selvitettyä?
tallennettu
forte
Vieras
« Vastaus #51 : 04.12.07 klo 16:23 »

Kun sanoo, että väkivallalla saa lapsen kuriin, niin voi olla hyvinkin oikeassa. Harvapa lapsi vanhempaansa rupeaa haastamaan.
Eikö se mene joskus niinkin päin, että lapseen kohdistetaan väkivaltaa, koska tämä haastaa riitaa vanhempansa kanssa tai jotain vastaavaa. Ei tietenkään ainoa vaihtoehto, mutta varmasti mahdollista.

Ja minun mielestäni aika monikin lapsi saattaa haastaa riitaa vanhempiensa kanssa, oli sitten uhma- tai teini-ikäinen. Ja nyt esimerkkinä sanon, ettei tuo teoriasi ainakaan ihan kaikkien kohdalla pidä paikkaansa (enkä sano että näin väititkään), koska jos esimerkiksi minut yritettäisiin lyömällä vaientaa, tulisi ääntä ja tapahtumaa kyllä varmasti vain enemmän. Joissakin tapauksissa tuo väkivallalla vaimentaminen on tietysti ihan mahdollista, mutta ei kaikissa perheväkivaltatapauksissa varmasti.
----
Ja siihen näkökantaan vielä, jonka mukaan lapsi oppii, että väkivalta on oikein, kun sitä kohdistetaan tähän. Tämä on jollain tapaa aika lähellä edellistä aihetta, josta puhuin, mutta olen kuitenkin samaa mieltä. Nyt samalla täydennän ketjuun postaamaani ensimmäistä viestiä. Minuun ja sisaruksiini on käytetty kyllä remmiä, mutta en ole ollenkaan ymmärtänyt sen olevan väärin. En vieläkään ole varma, onko se oikein vai väärin. Itse en koskaan tekisi niin, mutta en ole koskaan oikein osannut tulkita sitä väkivallaksikaan.
« Viimeksi muokattu: 04.12.07 klo 21:20 kirjoittanut forte » tallennettu
May
oekakisti

Viestejä: 28


Luchador


Profiili WWW
« Vastaus #52 : 12.12.07 klo 23:21 »

Minua itseäni on kuritettu pienempänä jonkin verran, Itse en tästä kumminkaan muista yhtään mitään. Vasta äitini suusta olen kuullut kuinka hän katuu sitä että on esim. lyönyt minua kun olen haastanut riitaa. Vain yhden kerran muistan, kun äitini talutti minut korvasta vetäen talvella ulos jäähylle sukkasillani. Siitä en kyllä voi äitiäni syyttää, sillä olin tätä ennen käyttäytynyt aivan hirveästi ja huutanut solvauksia ja oikeasti loukannut äidin tunteita.

Äidilläni itsellään on ollut melko kamala lapsuus, ja sen takia hän on joskus menneisyydessä käyttäytynyt väkivaltaisesti minua, veljeäni ja isääni kohtaa. Sen takia hän kävi monta vuotta terapiassa, käymässä läpi lapsuuttaan ja suhteita omaan perheeseensä.
 
Isäni ei ole koskaan edes tukistanut minua tai veljeäni, se on itsessään melkoinen ihme, kun ajattelee että hänen isänsä käytti hyvin ahkerasti remmiä kurittamiseen ja poikansa "aisoissa pitoon".
Haluaisin vielä lisätä että minä olin hirvittävän hankala lapsi ja voin uskoa että monta kertaa isäni on halunnut ainakin läpsäistä minua, mutta silti on sen jostain syystä jättänyt tekemättä. Tästä kiitokset hänelle.

Lapsia minulla ei ole, enkä ole koskaan ollut pienten/ rasavillien lasten kanssa paljoakaan tekemisissä joten en tiedä onko tukistaminen sitten niin väärin vai ei. En kuitenkaan pidä ajatusta kovin mieltä lämmittävänä. 
tallennettu

BUKKAKE!
Inku
foorumisti

Viestejä: 88


Profiili
« Vastaus #53 : 05.09.09 klo 23:25 »

Minusta on ihan naurettavia nämä nykyiset lait, joiden mukaan tukistus ja luunappikin on pahoinpitelyä. :'D Minkä vain asian voi joko hoitaa kohtuudella tai vetää överiksi, joko sen pahoinpitelyn, "pahoinpitelyn" tai pahoinpitelyn määrittelevän lain. Se yksi jostain rötöksestä ansaittu luunappikin kun on aika eri asia kuin se, että päivittäin hakkaa toisen mustelmille siksi ettei pärstäkerroin miellytä.

Ei saa nykyisin luunappiakaan antaa kun se on pahoinpitelyä, yksin matkustavat miehet eivät saa joissakin lentokoneissa istua lasten vieressä koska se on pedofiliaa eikä Salkkareissa saa tapahtua mitään jännää koska lapset voivat saada traumoja. Jotta huh huh vain. Mitä jos kaikki vain mentäisiin omiin koteihimme ja muumioiduttaisiin sinne kaikessa rauhassa, niin ettei kukaan voi koskea kehenkään tai loukata ketään millään tavalla?

Ja ei, en tue väkivaltaa. Minua vain huvittaa se miten väkivalta nykyisin määritellään. Luunapista kun saa suunnilleen samantasoisia tuomioita kuin raiskauksista tai niiden yrityksestä. Lol, anyone?
tallennettu
Surise
foorumisti

Viestejä: 37


Lu lu la la lu~


Profiili
« Vastaus #54 : 06.09.09 klo 02:12 »

Vai perheväkivalta.. Itsessään en asiaa hyväksy, minusta kodin pitäisi olla se paikka, jossa voi tuntea olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Mutta täytyy sanoa, että kyllä minä ymmärrän niitä stressaantuneita vanhempia, jotka väsyneinä työpäivän jälkeen viimeisenä keinona antavat luunapin tai taluttavat tukasta huoneeseen rauhoittumaan kun lapsi on mahdottomalla päällä. Kai sen nyt ymmärtää, vanhemmatkin ovat ihmisiä eivätkä mitään jeesuksia. Kunhan asiasta sitten puhutaan lapsen rauhoituttua ja tehdään selväksi miksi toimittiin niinkuin toimittiin.

Itselläni on kokemuksia perheväkivallasta, äitini puolelta. Kun olin lapsi, äitini oli hirveän stressaantunut kaikesta ja hänellä oli ongelmia psyykkeen kanssa. Silloin hän usein läimäytti tai löi nyrkillä oikein kiivastuessaan. Hän samoin sanoi asioita täysin harkitsematta suuttuessaan. Kerran hän käski minun jäädä auton alle kun riitelimme. Sitten hän on myös heittänyt minua isäni unilääkepurkilla päähän ja käskenyt minua ottamaan kaikki. Muistan olleeni kotona koko ajan karvat pystyssä ja peloissani, pelkäsin koko ajan milloin äitini kiivastuu taas. En uskaltanut tehdä minkäänlaisia virheitä, ja vietinkin aikaa lähinnä omassa huoneessani "piilossa". Hän tosin pyysi aina jälkeenpäin anteeksi tekojaan ja sanojaan, mutta se ei mitenkään tee hänen teoistaan hyväksyttävämpiä. Veljeeni hän ei koskenut, tosin jos häntä olisi lyönyt kun olimme lapsia niin olisi hyvin nopeasti tullut nyrkki takaisin. Nykyään hän ei enää koske minuun, sillä tein muutama vuosi takaperin selväksi, että seuraavasta lyönnistä lähdetään asemalle, samaa on sanonut hänelle isänikin. Äitini kävi sen jälkeen vihanhallintakurssin ja on oppinut ilmaisemaan vihaansa rakentavasti, puhumalla ja keskustelemalla. En vihaa äitiäni tai mitään, olen vain hieman pettynyt siihen tapaan, millä hän kohteli minua lapsena. Olin omasta mielestäni (ja isänkin mukaan) kiltti ja älykäs lapsi. Nykyään välimme ovat asialliset äitini kanssa. Pystymme kommunikoimaan normaalisti, mutta emme ole mitenkään läheisiä.

Isäni ei ole ikinä koskenut minuun, vaikka häntä on kuritettu lapsena useinkin. Veljeäni hän on joskus ottanut niskalenkin, mutta tämä johtuu puhtaasti siitä, että veljeni oli lapsena erittäin väkivaltainen ja ongelmallinen ja lisäksi isokokoinen, siinä ei olisi syliinistuttamiset auttaneet, joten isäni oli joskus harvoin pakko ottaa niskasta ote ja taluttaa omaan huoneeseen. Ei veljeni ole tästä ikinä valittanut jälkeenpäin, sanonut vain että ei häntä olisi muuten saanut rauhoittumaan. Ja veljeni on nykyään tasapainoinen, fiksu ja rauhallinen ihminen. Minuun isäni ei ole ikinä koskenut osittain senkin takia, että hän ei hyväksy naisiin käsiksi käymiseen =D

Että tälläs lailla. Kohtuudella ja viimeisenä keinona ok, huvikseen alistamiskeinona ei, ei ja vielä kerran ei.
tallennettu
Candice
kaukana täältä oleva
kupoliitti

Viestejä: 168



Profiili
« Vastaus #55 : 09.09.09 klo 19:12 »

Meidän perheessämme ei tuollaista esiinny, ei oikeastaan ollenkaan.
Mielestäni kaikki väkivalta on aivan väärin.
Niin kuin joku jo sanoikin, kaikenlainen väkivalta on väärin, ja kotona edes pitäisi tuntea olonsa turvalliseksi, jos muualla nyt ei ihan.
Koti on sellainen paikka, jossa pitäisi olla turvallista ja mukavaa. Ainakin minä koen asian näin. Joillakinhan se ei ole näin, ja se on surullista.
Mikään perhe ei toki ole täydellinen. Kyllä meilläkin riidellään, mutta väkivaltaa ei ole esiintynyt, eikä, toivottavasti, tule ikinä esiintymäänkään. ^________________________________^
tallennettu

ava (c) erkki the mustekala
Sanun
kupoliitti

Viestejä: 94


│◄◄ [►] ►►│


Profiili
« Vastaus #56 : 26.07.11 klo 19:02 »

Minusta jokainen , joka turvautuu väkivaltaan rangaistakseen/opettaakseen/ojentaakseen lastaan/työtoveriaan/vastaantulijaa on siinä määrin henkisesti kehittymätön, ettei kykene ratkaisemaan tilannetta muuten kuin lyömällä/nipistämällä/tukistamalla. Rinnastukset siksi, koska minusta kaikki toiseen ihmiseen suunnattu väkivalta muuten kuin itsepuolustukseksi tai viimeisenä mahdollisena keinona on tuomittavaa.

Omakohtaisena kokemuksena voin kertoa, että lapsena äitini kuritti minua hyvinkin vähäpätöisistä syistä. Luunappia, tykkapöllyä ja selkäsaunaa tuli niin liian äänekkästää naurusta, epäkohteliaasta käytöksestä kuin vahingossa kaatuneesta matiolastistakin. Lapsi ei ymmärrä, että se on väärin. Lapsi rakastaa vanhempiaan pyyteettömästi, eikä näe vanhempiensa väkivallassa mitään väärää. Itse olin varsin kiltti lapsi, enkä koskaan tahallani pyrkinyt tekemään mitään äitiäni vastaan, mutta turpaan tuli silti. Asia oli nii arkipäiväinen, että kouluiässä opittua käytösmallia sovellettiin koulutovereihin. Kun jokin ei miellyttänyt, kopautettiin kynällä päähän tai lyötiin olkaan. 

Vanhempieni ero muutti kaiken. Muutin isäni luokse (joka ei ikinä turvautunu väkivaltaan), asiat selvitettiin puhumalla emmekä ole koskaan huutaneet toisillemme. Minulle valkeni, että minua kohtaan oli koko lapsuuteni ajan tehty oikeuttamatonta henkistä sekä fyysistä väkivaltaa. Tämä sytytti suunnattoman vihan äitiäni kohtaan, mutta sitä suuremman itseinhon. Minähän käyttäydyin aivan samalla tavalla kuin hän! Kitkin itsestäni väkivallan toistelemalla itselleni mantraa "minä en tahdo olla se väkivaltainen paskakasa, joka vielä jonain päivänä pilaa jonkun elämän".

Kun otin asian puheeksi äitini kanssa, hän oli silminnähden pöyristynyt eikä voinut myöntää tehneensä koskaan mitään väärää minua kohtaan. No eipä tietenkään, olihan hänetkin kasvatettu risulla ja se oli hänestä täysin hyväksyttävää ja oiken vaikka laki sanoisi mitä!

Oman lapsen kasvattaminen voi olla jokaisen oma asia, mutta voisi mennä myös itseensä ja miettiä, onko väkivalta koskaan synnyttänyt jälkipolvissa muuta kuin lisää väkivaltaa tai psyykkisiä ongelmia.
« Viimeksi muokattu: 23.08.11 klo 16:19 kirjoittanut Sanun » tallennettu

You may just start a chain reaction☮
K-haza
kupoliitti

Viestejä: 215



Profiili WWW
« Vastaus #57 : 10.09.11 klo 14:47 »

Hieno teksti parisuhdeväkivallasta:

http://www.image.fi/artikkelit/aivan-tavallinen-perhe#.TmnTYRPT0bx.facebook

Pitkä, mutta herättää ajatuksia.
tallennettu

"I don't give a crap about any of this, er.. crap!"
Sensored
kupoliitti

Viestejä: 41



Profiili
« Vastaus #58 : 12.09.11 klo 13:02 »

On kovin mielenkiintoinen keskustelu.

Itse en ole kokenut perheväkivaltaa. Minua on tukistettu, nipistetty, läpsitty piiskalla paljaalle takamukselle ja otettu kovaa kädestä kiinni, mutta en laske tätä väkivallaksi. Olin kuriton kakara, ja nuo olivat ne viimeiset keinot kun puhuminen, aresti tai muu rauhoittelu eivät auttaneet. Minua ei siis heti ensimmäisenä oltu tukistamassa, jos vaikka otin kutsuilla yhden keksin enemmän kuin olisi saanut, vaan vietiin pois pöydästä ja itkin ja huusin sitten lattialla niin kauan kunnes rauhoituin.

En koe edellä mainitsemia esimerkkejä huonona tapana kasvattaa, enkä aio 'luopua' näistä omia lapsia kasvattaessa. Tottakai noiden toteuttaminen määräytyy sen mukaan mitä lapsi tekee ja auttaako enää mikään muu.

Pahempana pidän henkistä väkivaltaa, jota en tosin itse ole joutunut kokemaan mutta kuullut kyllä juttuja siitä. Esimerkiksi mieheni isä haukkui aina miehen kavereiden ollessa kylässä miestäni, sanoi että "tämä ei tee koskaan mitään, on laiska paska, ei siitä oo mihinkään, sisarukset sentään ovat jotain.." Ennen kun kuulin tämän mieheltäni, ihmettelin tämän epävarmuutta ja jonkinasteista pakkoa pönkittää omaa itsetuntoaan. Nyt kuitenkin ymmärrän mistä se johtuu.
En myöskään ymmärrä sitä, kun tuttuni haukkuu kolmevuotiasta lastaan idiootiksi, jos tämä pissaa housuun. Ymmärrän kyllä, että naista ottaa ehkä vähäsen päähän se että lapsi ei 'piruuttaan' kerro vessahädästä vaan väittää kivenkovaan että ei pissata, mutta sitä en ymmärrä miksi lasta pitää haukkua idiootiksi, tyhmäksi, mitättömäksi yms sen takia että ei tee kuten on käsketty (sanottu että pitää ilmoittaa vessahädästä, ei saa mennä trampoliinille kengät jalassa, ei saa heittää leluautoja suihkulähteeseen, ei saa ottaa tavaroita toisen kädestä..) Uhmaikäiset lapset kun tuppaavat olemaan vähän sellaisia että testaavat vanhempiensa rajoja, ja nuo ovat sen verran 'mitättömiä' asioita että en lähtisi 'väkivallallakaan' ratkaisemaan asiaa.

Mutta jos kymmenvuotias hakkaa lapiolla parkettilattiaa, ja 20 kertaa sanotaan että ei saa tehdä, uhataan kotiarestilla, karkkipäivän lopettamisella, suljetaan hetkeksi omaan huoneeseen.. Ja sama toiminta aina vaan jatkuu, kaikista yrityksistä huolimatta, niin kyllä minä antaisin tukkapöllyä siitä hyvästä. Sen ikäisen tulisi jo ymmärtää mikä on oikein ja mikä väärin, varsinkin 20 kiellon jälkeen. Jos ei tottele "on otettava" kovemmat keinot käyttöön.

Joko kohta on sossun tädit ovella ottamassa minulta lasta pois?
tallennettu

Love me for the beauty within..
elluri
foorumisti

Viestejä: 14



Profiili
« Vastaus #59 : 28.03.12 klo 20:03 »

Ruumiillinen kulutus ei ole oikein. Toki tukistaminen ja kiinni ottaminen ovat eri asia. Omassa suvussa äiti ja äidin äiti ovat pitäneet huolta, ettei lapsia kuriteta ruumiillisesti. Isäni oli ottanut joskus isoveljeäni niskasta kiinni vuosia sitten ja siitä jäi punaiset jäljet veljeni niskaan. Kun äiti tuli kotiin ja huomasi asian, leipoi hän isää turpaan :D

Haha, ei saisi nauraa, mutta tuo "leipoi hän isää turpaan", jäi naurattamaan :-D melkoinen ketjureaktio..

Mutta niin, olen täysin samaa mieltä tästä, että ei mielestäni ruumillinen rangaistus tai kajoaminen lapseen tai kehenkään muuhunkaan ole oikein. Jos on hyvä ja vahva vanhempi ja on selvä auktoriteetti esim. lapseen, niin kyllä lapsi uskoo puhetta ja selviä ohjeita. Paremmin lapsiin tepsii se, että viedään joku rakas asia pois. Jos lapsi tekee jotain väärää, otetaan sitten vaikka puhelin tai tietokone hetkeksi pois, niin lapsi ymmärtää, että kun tekee väärää, voi menettää jotain tärkeää, eikä se kannata.

Kotona minulle ei ole koskaan tehty mitään pahaa, eikä kajottu millään lailla. On täysin eri asia selvästi lyödä, kuin ottaa vaikka vahvasti kädestä kiinni että nyt mennään eikä meinata. Mielestäni tällainen toiminta voi jättää lapseen selviä traumoja, tai pelkotiloja, jotka vaikeuttavat asioita sitten myöhemmin. Lapsi voi jopa jatkaa tätä toimintaa, tai ymmärtää sen olevan oikea ratkaisu kaikkeen. Ei siis ihme, jos lapsi sitten koulussa vetää pannuun jokaista joka hänelle vähänkin osoittaa kielteisyyttä.

Paras ase asioihin on KESKUSTELU! Vanhempien tulee keskittyä kommunikointiin, ja opettaa lapsille, että aina on puhuttava jos joku vaivaa tai on tehnyt jotain väärää. Ei pidä antaa tietenkään asioiden lipsua täysin tai katsoa niitä läpi sormien, mutta selvä keskustelu asiasta ja selvät ohjeet ja auktoriteetin käyttö, niin kyllä homma hoituu ilman väkivaltaa. Itsekin tiedän kokemuksesta, että kun äiti huutaa ja sanoo selvästi, että nyt olen toiminut väärin, niin kyllä minä sen olen ymmärtänyt ihan selvästi ja ottanut opikseni. Jos lapsi taas ei selvästikään osoita ymmärtäväisyyttä, on sitten otettavat muut keinot käyttöön, mutta ei missään nimessä väkivaltaa.

Sitten jos on kyse siitä, että vanhempi vain huvin vuoksi kokee pakottavaa tarvetta käydä johonki perheenjäseneensä käsiksi, tai esim. isä vihoissaan hakkaa äitiä tai lapsia, niin sitten on kyllä jokin jo pahasti vialla. SIlloin tulee kyllä perheenjäsenten ottaa yhteyttä johonkin ylempään tahoon, joka voi asiassa auttaa, vaikka ei tuntuisi mukavalta ilmoittaa läheisestä ja rakkaasta ihmisestä jotain kielteistä. Ei normaali ihminen käyttäydy niin, että purkaa pahaa oloaan tai vihaansa toiseen väkivalloin. Ei se ratkaise mitään.
tallennettu
Sipulikeitto
kupoliitti

Viestejä: 74



Profiili WWW
« Vastaus #60 : 23.12.12 klo 02:33 »

Eipä ole meidänkään perheessä sen kummempaa väkivaltaa ollut kuin tukistettu ja parit piiskat annettu, mutta eipä niistäkään mitään ikuista henkistä arpea ole jäänyt. Omistin vaan hieman väkivaltaisen isoveljen joka siis ihan päivittäin hakkasi kunnon mustelmille, ja vielä ilman syytä kävi käsiksi, mutta eihän siitä jaksettu välittää kun se oli "vaan sisarrakkautta", juuh. Lasketaanko sitä siis ollenkaan perheväkivallaksi jos aiheuttajana onkin sisar? Tuostakin vaivasta pääsin eroon vasta ammattikoulun ekaluokalla kun en viettänyt aikaa kotona enää niin paljon ja miettikääs, veljeni oli tuolloin jo täysi-ikäinen.

Okei meni vähän aiheen sivusta taas, pahoitteluni. Mutta omasta mielestäni siinä ole mitään väärää jos lastaan tukistaa tai vähän antaa luunappia, ihan kevyesti siis eikä mitenkään pahoinpitelevästi, mutta tuntuvasti kuitenkin. Oppiipahan penskat olemaan, kyllä sen nykyäänkin jo lapsista huomaa ettei niille pelkkä sanominen riitä kun eivät ota kuuleviin korviinsakaan. Jotenkin se huomio olisi ensin saatava.

Sainpas itseni kuulostamaan kauhealta lapsien vihaajalta. :D
tallennettu

Remember to eat nakki
Marionetten
foorumisti

Viestejä: 152


shamelessly a fangirl


Profiili
« Vastaus #61 : 24.12.12 klo 19:09 »

Eipä ole itseäni koskaan fyysisesti kuritettu, ainakaan en muista, enkä muista, että olisi ainakaan vanhempien osalta olisi näin tehty muillekaan talon kakaroille.
Ihan suhteellisen hyvin on kuitenkin mennyt järki perille, nuhteluiden ja kotiarestien ja muun sellaisen avulla.
Teininäkään en juuri sen suuremmin vanhemmille haistatellut (siskoille sitäkin enemmän sitten), kuin hiljaa mumisten... Ainakaan näin mitä tulee heti mieleen.

Oma suhtautumiseni fyysiseen kurittamiseen riippuu vähän tilanteesta, jos on aivan mahdoton kauhukakara, silloin saattaa hyvinkin olla luunappi tai sellainen paikallaan... Tai jotain. Jotenkin vaikea ajatella, kun ei omia lapsia ole, että miten hankalaa se sitten loppujen lopuksi on.
  Ehkä oma lapsuus vaikuttaa siihen, että olen enemmän juuri puhumisen/selittelyn/kotiarestin ja muun kivan kieltämisen kannalla, kuin tukistamisen ja läimäyttelyn. Tietenkin, jokainen lapsi vaatii omat keinonsa, kahta lasta ei välttämättä voi kasvattaa samanlaisilla tavoilla, se riippuu niin paljon..

Puhunpa kaikkea turhaa. Suoranainen perheväkivalta on kyllä kuvottavaa, meinaan mustelmille hakkaaminen esimerkkinä. Ei mene minun ymmärrykseen millään..

Hurja määrä jaarittelua.
tallennettu

"So if you've got something to say, say it from the rooftops." - Tom Hiddleston

[ent.kokorilo]
K-haza
kupoliitti

Viestejä: 215



Profiili WWW
« Vastaus #62 : 08.01.13 klo 02:49 »

Meillä ei ole ollut mitään perheväkivaltaa kotona. Muutama tukkapölly lapsena, eli kiskaistu kerran terävästi hiuksista, mutta sekin vain äärimmäisessä hädässä, kun olimme vaaraksi itsellemme. Sen jälkeen vain sillä uhkailtiin, jos emme totelleet.
Kuulostipa tuo raa'alta, kun sen noin laittaa. Mutta oli rakastava ja iloinen lapsuus, ja luotan vanhempiini yhä.

Kai sitten omasta kokemuksesta sanoisin, että tuollainen kasvatusmenetelmä on hyvä. Joku todiste lapselle kuitenkin tulee olla, ettei kaikesta pääse vähällä. Siskolleni aina uhattiin myös, että jos hän kielloista huolimatta tekee jotain pahaa, esimerkiksi kiipeää katolle, ja käykin jotain pahasti, niin "äiti ei sitten yhtään lohduta". Se oli kyllä hyvä uhkaus, koska lapsi tietää, miten lohduttaminen auttaa haavoihin, ja jos sitä ei saakkaan, niin se on paha tilanne!
tallennettu

"I don't give a crap about any of this, er.. crap!"
Sivuja: 1 2 3 4 [Kaikki]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.098 sekunnissa. 21 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste