sisällön alkuun
20.9.2017 23.12 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Ota Kupoliisi, Otakupoliisi"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 3 ... 5  Kaikki
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Japanilainen musiikki  (Luettu 51869 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sorafune
Vieras
« : 24.10.07 klo 20:15 »

Varmaan jokainen sitä kuuntelemmekin, eikös?
... Tai ainakin joskus kuulleet.

Nykypäivänä ei vain voi estyä siltä, etteikö jossain elämänvaiheessaan nykynuori olisi kuullut tästä Suomessakin rajusti jylläävästä ilmiöstä. Bändejä pukkaa melkein joka kuulle, mutta pelkästään raskaammalta puolelta. Jokainen meistä on varmasti törmännyt bändeihin Dir en grey, MUCC, D'espairsRay... Mutta entäs muut? Onko kukaan koskaan kuullutkaan lähes kaikkia J-pop artisteja, ainakaan näitä ihan oikeasti Japanissa tunnettuja ja suosittuja? Johnny's Entertainmentin ihanat poikabändit (mm. KinKi Kids, NEWS, Kanjani8), japanilaisen popin kuningatar Utada Hikaru, Koda Kumi sekä suosiotaan nostava afrojapanilainen Crystal Kay.

Olen laiska enkä jaksa enempää vielä höpötellä. Suosittelen kuitenkin aloitteville ja ihan muillekkin Gacktia, Johnny's Entertainmentin poikabändejä, m-flo'ta, Kumi Kodaa, abingdon boys schoolia ja Zwei'ta.
tallennettu
francesc
Vieras
« Vastaus #1 : 24.10.07 klo 20:40 »

Sitä lukuunottamatta, että minulla oli 2004 noin puoli vuotta kestänyt Deg-vaihe ja pari kesää sitten joku hiivatin Morning-Musume -on-söpöä -vaihe, en ole ikinä ihan tajunnut tätä pinnalla olevaa japanilaista populäärimusiikkia. Näin yleistäen, korvaa ei vain miellytä mongolidiääni. Sanoi kuka tahansa mitä tahansa, mielestäni aasialaisilla on usein häiritsevän honottava ääni. Ja se popmusiikkikulttuuri siellä päin on niin siis-ei-ei-pois-minusta.

Fuusiojatsibändi Casiopea on iskenyt kevyesti. Yellow Magic Orchestra on hulvaton. Kuunneltiin tässä eräänä päivänä. Se on mainio se "I speak engrish.. a... little little". Sakamoto on muutenkin aika menevää :)
tallennettu
Kometae
!
kupomuumio

Viestejä: 408


sun maa mustikka


Profiili WWW
« Vastaus #2 : 24.10.07 klo 20:41 »

Kumman kauan kesti tämänkin topikin ilmestymiselle, tätä olisi odottanut heti tavallisen musatopsun jälkeen.

En ole enää hirmuinen j-rockisti, ja taannoin tutustuin bändeihin lähinnä vain messengerin ja emulen välityksellä. Kuuntelen lataamiani kappaleita toki edelleen, eikä musiikinkuuntelun väheneminen johdu siitä ettenkö enää niistä pitäisi, vaan olen löytänyt suomalaista tilalle.

Makuni seuraa massaa, joten ensimmäinen kosketukseni oli Diru, joka rokkaa varmaan vieläkin eniten japsuista. Yhden levyn tilasin ihan Japanista, Vulgarin, jota voisin soittaakin Mukavaa kuunneltavaa. Lempikappaleittani en osaa nimetä, Dirulla on oikeasti todella monta hyvää biisiä.

Kanalta olen kuullut ehkä kuutisen kappaletta, mutta pari kappaletta ja itse ääni ovat jotain todella rakastettavaa. Toraboruta ja Hebi Ichigo <3

Muita miellyttäviä sitten ovat Gackt (Vanilla, Oasis), deadman, Nightmare. En jaksa listata muita :D Harmi, että bôA on korealainen, ettei sitä voi niinkään listata.

Olen niin newbie (ja luultavasti todella kauan :D). 
tallennettu

Lukemalla tämän tekstin sitoudut vastaanottamaan lämpimän virtuaalihalin :-)

* /o/ \o\ *
Saya
foorumisti

Viestejä: 228



Profiili
« Vastaus #3 : 24.10.07 klo 21:30 »

Soittolistaltani löytyy muun muassa aloitusviestissä mainitut tunnetuimmat bändit, mutta nykyään ne vain lojuvat harvemmin kuunneltujen orkestereiden joukossa. Ennen oikein etsimällä etsin uusia j-rockbändejä, mutta nykyään löydän uusia tuttavuuksia oikeastaan ainoastaan animeiden alku- ja loppubiisien kautta.

Viime keväästä asti suosikkina on ollut Maximum The Hormone, jonka löysin Death Note animen kautta. Varsinkin alussa se iski melkein tajun kankaalle. Tätä bändiä kuuntelen edelleen päivittäin. Yksi suurimmista ja epätodennäköisimmistä haaveistani on joku päivä vielä nähdä Maximum livenä... Nimimerkillä: Kaksi kertaa olen toteuttanut jo tuon haaveen unessani (ja veto oli pirun kova kummassakin unessa).

Olen aina ollut sellaisten bändien ystävä, joissa nainen laulaa "omalla tyylillä", kuten räkäisesti, huutamalla tai käheästi (esimerkkeinä lempibändeistäni toimikoon Guano Apes, Animal Alpha ja suomalaisista Bitch Alert). Sen vuoksi olin aivan myyty, kun kuulin Code Geassissa Jinn:n openingbiisin. Laulajaan rakastuneena etsin luonnollisesti heti käsiini lisää Jinn:a. Pettymys oli karvas: laulajassa olisi hirveästi energiaa ja potentiaalia vahvoihin kipaleisiin, mutta musiikki on kevyttä ja tasaista humppaa. Silti Jinn on jäänyt vakituiseksi vieraaksi soittolistalleni, mutta kaikki kunnia siitä menee naislaulajalle.

Sopivan tunnelman sattuessa kohdalle, kuuntelen myös Nanasta bongattua poppista, kuten Mika Nakashimaa, Oliviaa ja Anna Tsuchiyaa. Näistä en tosin myönnä pitäväni. Ne vain tuovat ihanan nanamaisen olotilan...

Lähes joka ilta kuuntelen rauhoitusmusiikkina joko Nobue Uematsun Final Fantasy sävellyksiä tai Death Noten mahtavaa OST:a.
tallennettu
Ubba
kupoliitti

Viestejä: 261



Profiili WWW
« Vastaus #4 : 24.10.07 klo 21:53 »

Olen kaiketi jonkin luokan suurkuluttaja. Valitettavasti minkään sen suuremmin kuuntelemani artistin levyjä ei oikein julkaista Suomessa, joten saan aina taistella levyt itse idän ihmemaasta asti netin kautta. Niitä onkin kertynyt hyllylle noin 20 kappaletta, jos singlet - joita noista on varmaan hieman alle puolet - lasketaan mukaan. Löytyy mm. I'veä, Liaa, YURIAa, Ali Projectia ja Sachi Tainakaa, eli kutakuinkin vaihtelevasti, mutta pääosin poppiin päin ja lähes poikkeuksetta naisartisteja. Kuuntelen vähän sitä mikä nyt korvaa sattuu kutittamaan, sen voin sanoa, että j-rock harvoin niin tekee. Haluaisin kyllä laajentaa levykokoelmaani vielä paljon, mutta taloudellinen tilanteeni ei aina ole suotuisin mahdollinen tätä ajatellen.

Lempiartistini lienee aiemmin mainittu Lia. Hänellä on minusta hyvin kaunis ääni, jota käytetään monipuolisesti erilaisissa kappaleissa, jotka voivat vaihdella aina hitaista ja tunnelmallisista kappaleista happy hardcoreen. Lisäksi täytyy tehdä sivuhuomautus, että Lian englanti on vaikkei täydellistä, niin selkeästi Englishiä eikä engrishiä, eli rutkasti parempaa kuin mitä japanilaisilta yleensä uskaltaa odottaa. Lisäksi sanoitukset ovat - niin pitkälti kun niitä vallan puutteellisilla japanintaidoillani osaan tulkita - kauniita. Pitäisikin kaiketi yrittää hamstrata Lian kaksi uusinta kokoelmalevyä käsiini. Ensimmäinen komisteleekin jo hyllyllä. :3
tallennettu
Mysha
foorumisti

Viestejä: 37



Profiili WWW
« Vastaus #5 : 25.10.07 klo 05:23 »

Mulla oli jossain vaiheessa sellainen j-rock-huuma meneillään että oksat pois, mutten päässyt alkua pidemmälle kun jo kyllästyin. Olen kuullut useilta bändeiltä kappaleen sieltä ja toisen täältä, mutta ainoat mitä nykyään jaksan kuunnella enää on Gackt ja Laruku, muita tulee välillä kuunneltua nostalgiamielessä.
tallennettu

JeBaZ
mallasvastaava
shabranigdo

Viestejä: 616


Kill them mr. B!


Profiili WWW
« Vastaus #6 : 25.10.07 klo 09:40 »

Jaa a. Enpä tuohon pop -puoleen ole pintaa syvemmälle mennyt... Tottakai Gaktit ja Muccit ja muut on kuunneltuna, mutta sitten on japanilainen punk.

Ikkashinju, Mobsters, Kuro, Gastunk, Laukaus, G.I.S.M jne. Näitä artisteja on vain hieman hankala kaivella, mutta joidenkin livemateriaalia löytyy eräältä suositulta videosivustolta.

Japanilaiset ovat vieneet punkin sen varsinaisessa merkityksessä (en nyt puhu siittä muotina ja pintapuolen asiana, vaan sen syvimmästä olemuksesta) hyvin pitkälle. Lavalla Japanilainen punk bändi on parhaimmillaan ja erityisesti G.I.S.M:n keikat huokuvat hulluutta ja kakofoniaa. Tunnen punkkareita täältä kyläpahasesta tosi paljon ja sitä kautta olen tutustunut kulttuuriin pintaa syvemmältä.

Tonkiminen on vielä kesken punkin kohdalta, mutta sen jälkeen otan taas jonkun alakulttuurin käsittelyyn. Konemusiikin saralta olen tutustunut nyt pariin artistiin ja sekin vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta.
tallennettu

LilyAngel
foorumisti

Viestejä: 84


Jos masentaa, kissa piristää!


Profiili
« Vastaus #7 : 29.10.07 klo 18:55 »

D'espairsRay on ollut ja on suosikkini. Sen paikkaa ei kukaan vie. Ihmisiin, jotka sitä kuuntelevat törmää suhteellisen usein mutta sitten onko kukaan koskaan kuullut seuraavia Rentrer en Soi, ELLEGARDEN, Phantasmagoria, Girugames, DuelJewel tai exist†tracea? Harva tutuistani on koskaan kuullutkaan noista.

Soittolistalta löytyy yllämainittujen lisäksi sitten Utada Hikarua, abingdon boys schoolia, Gazettea, Vidollia sekä Pierrotia. Tuokin on vasta pintaraapaisu siitä mitä sieltä sitten löytyy. Ei jaksa kaikkea listata kun vielä ensi viikolla tässä istuisin listaamassa.

Aika paljon olen tuolla rock-linjalla mutta en pistä pahakseni j-poppia jos sellaista on tarjolla. Joskin tykkään näyttävistä asuista. Toinen joka vetoaa minuun on laulajan ääni ja sen käyttö. Rentrer en Soin laulaja laulaa korkealta(joissakin kappaleissa), että ihan itkettää. Miksen minä osaa... exist†trace ei muuten uskoisi, että se on "naisyhtye"´. Ensimmäisellä kuuntelukerralla en edes tajunnut laulajan olevan nainen. Englannin lausunta on jollain yhtyeillä hukassa mutta Takanori Nishikawan (mm. T.M.Revolution) sekä ELLEGARDENIN Takeshi Hosomin englanti on jotain mistä todella pidän. Missähän ovat oppineet lausumaan niin hyvin?
tallennettu

Zetsubou-san
kupoliitti

Viestejä: 63



Profiili WWW
« Vastaus #8 : 29.10.07 klo 19:34 »

Kuuntelen paljon japanilaista musiikkia, etenkin raskaampi tarjonta miellyttää kovasti. Pidän näistä yleisistä suosituista bändeistä kuten Dir en greystä, D'espairsRaysta, ym (Gazetesta en niinkään), mutta eniten pidän muutamasta vähän vähemmän tunnetusta.
Lempibändini on tällä hetkellä Sadie, pidän laulaja Maon äänestä kovasti. Biisit ovat sopivassa tasapainossa rankkoja sekä melodisia samaan aikaan. Soittajat osaavat asiansa, ja nättejä poikiakin ovat, noin niinkuin bonuksena ;). Suosittelen kovasti! (hyviä biisejä tsekattavaksi vaikka YouTubesta; Meisai, Silent eve)

Muita mainitsemisen arvoisia ovat:

UnsraW, joka on raskaan musiikin ystävälle todellinen helmi. Ah, ne tuplabasarit! Eniten unskeissa tykkään taas kerran laulaja Yukin äänestä, mutta rumpujen raakuus ja monipuolisuus on rakkautta. Kitarat usein raskaan melodisia, vingutteluakin kuuluu silloin tällöin. (YouTuben reissu: Gate of Death)

-OZ- ihan mahtava, ihan mahtava. Mukavan kuuloista, upean synkkiä, raastavia biisejä, tykkään ihan possuna. Kauniita ovat nämäkin ;). (YouTube: Zenith)

Suicide Ali vähän 'omituisempi' bändi. Käyttää musiikissaan upeasti tietokoneääniä, osaa sekoittaa yhteen perinteisiä rock elementtejä erikoisen kuuloisiin kone-instrumentteihin todella hienosti. Laulajan viekas ääni on hypnoottinen~ (YouTubessa on vain huonolaatuisia livejä, mutta suositeltavia biisejä THIS NEW ORDER, kaze no slave, sekä Ko o egaku -Yamai-)

12012: Tämä on jo tunnetumpi bändi, mutta kukaan ei ole vielä maininnut sitä ^^. Pidän laulaja Watarun metallinkaikuisesta, tunteikkaasta äänestä. Osaavat tehdä hienosti meneviä, raskaita sekä todella herkkiäkin biisejä, ja kuulostavat silti aina itseltään. (YouTube: icy cold city, PISTOL)

Ohoh, millainen mainos tästäkin tuli XD No, pitäähän sitä lempibändejään tukea! Sadie Suomeen!
[ylempänä mainittu Rentrer en Soi on myös lähellä sydäntäni *pienempikuinkolme*]
tallennettu

Galleriassa se liikkuu nimimerkillä Oningyou. DAsta sen löytää guutti-nimen takaa, ja Hartsilapsissa se on Zetsubou. Blogailuja osoitteessa http://www.mimis-kaleidoscope.blogspot.com/
AreraChan
Unelmoiva
foorumisti

Viestejä: 223


My Love For You Is Eternal


Profiili
« Vastaus #9 : 29.10.07 klo 21:34 »

Morning musumea isse kuuntelen silloin kun olen pirteällä päällä tai tarssen pientä piristystä. Se jos mikä on piristävää musiikkia! Yossie on ihana<3

Utada Hikarua tulee kuunneltua myös eikä tietenkään sovi unohtaa iki-ihanaa Ayumi Hamasakia, J-popin laululintua. Namie Amuroa kuuntelen myöskin.

Seiyuuista kuuntelen Megumi Hayashibaraa, Kappei Yamaguchia ja Noriko Hidakaa.

Rurouni Kenshinin soundtrackit on nyt kovaa kamaa!
« Viimeksi muokattu: 28.07.09 klo 13:21 kirjoittanut AreraChan » tallennettu

...what good is Hiten mitsurugi ryuu...
...what good is Himura Kenshin..?
Again, I... I failed to protect the one person who is most important to me... Kaoru-dono...
Kaoru.

~Kenshin~
Tuonenkalla
kupoliitti

Viestejä: 21



Profiili WWW
« Vastaus #10 : 01.11.07 klo 21:39 »

Vielä kuukausi sitten ja siitä taaksepäin, kuuntelin Japanilaista musiikkia vähemmän aktiivisesti. Yleisesti se tarkoitti animeiden OSTeja, sekä hyvin satunnaisesti Dir en Greytä.

About kuukausi sitten aloin kaivata täysin uutta musiikkia mp3:selleni, jonka musiikkivalikoima oli kokenut kovan alastiputuksen liikakuuntelun ansiosta. En tiedä millä yhtälöllä YouTubesta kuuntelin jotain Dir en Greyn kappaletta, ja siellä vierellä nökötti eräs the GazettEn kappaleen linkki: Reila. Kuuntelin sen kerran, eikä kappale iskenyt. Videosta kuitenkin pidin, tyyppien vaatetusesta, joten pistin äänet mykäksi ja jäin pyörittämään videota. Samaisena iltana nukkumaan mentyäni huomasin että se kappale oli jäänyt minulle päähän soimaan.
Seuraavana päivänä kuuntelin kappaleen uudestaan, ja totesin ettei se niin paha ollut. En muista montako kertaa kuuntelin sen peräjälkeen, mutta sain siitä sitten inspiraation etsiä lisää... ja siitä se ajatus sitten lähti.

The GazettEn jälkeen syttyi pienessä mielessä idea, voisinko yrittää etsiä lisää Japanilaista tuotantoa, ja kiitos Altavistan äänihaun, löysin useammallekin luvattomalle sivustolle, jolta sain kahmittua uusia tutustumiskohteita. Tätä kautta löytyi mm. Kozi, joka vain on hyvää, vaikken sitä sen paremmin osaa määritellä.

Toinen unelmatajuaminen the GazettEn ohella oli Moi dix Mois. Kummastelin miksi törmään nimeen joka paikassa, mutten kummastellut testikuuntelun jälkeen. Se tunne on tajuton, kun metallista ja klassisesta pitävä ihminen löytää musiikkia joka yhdistää niitä molempia. Täysi kymppi!

Phantasmagoria vakuutti minut Actuate Edenillään, vaikkeivat kaikki kappaleet kolahdakaan. Sekin on tullut musiikkilistoilleni silti jäädäkseen.

Yritinpä sitten kuunnella Dir en Greytäkin uudestaan. Tämä suoritus vaati sinnikkyyttä, alun perin en pitänyt Dirun musiikista juuri yhtään, syynä etten päässyt jyvälle kappaleiden rytmistä. Rytmi tuntuu olevan minulle yksi tärkeä pointti musiikissa. Tuhottoman monen kuuntelukerran jälkeen aloin kuitenkin päästä kiinni ja löysin lopulta kaipaamani rytmin Dirultakin... joten. Ei parhaimmistoa, mutta nykyisin kuunneltavien listalla tämäkin.
tallennettu

Tiedän, että uskot, että ymmärrät, mitä luulet minun
sanoneen, mutta en ole varma siitä oivallatko, että se
mitä kuulit ei ollut se mitä tarkoitin.
Futoi yatsu
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili WWW
« Vastaus #11 : 15.12.07 klo 14:59 »

Olen itse Beatles-ikäinen, joten rock oli aina jonkin verran minua vanhempien ihmisten juttu (^-^). Samoin on käynyt j-puolella: j-rock ei ole koskaan sytyttänyt, mutta j-popista löytyy mukiinmenevää kuunneltavaa.

Takako Matsun sokeripoppi on kivaa, samoin Kobukuron ja Hanako Okun. Ai Otsukallakin on muutama hyvä kappale. Ayumi Hamasakia ja Kumi Kodaa ei sentään jaksa, ei millään.

Sen sijaan enka on kummasti viehättänyt. Hibari Mizora (Kanashii sake, Tokyo kiddo, Kawa no nagare no youni...) on rautaa ja Teresa Teng herttainen (vaikka onkin oikeastaan Taiwanista, mutta lauloi myös japaniksi). Kyu Sakamotolta, Saburo Kitajimalta ja Sen Masaolta olen kuullut vain muutaman kappaleen, mutta niiden perusteella haluaisin kuulla lisää. Myös enkahtava Miyuki Nakajima on hyvää.
tallennettu
Kitayama
foorumisti

Viestejä: 281


さぁ、ぼうしやさん?


Profiili WWW
« Vastaus #12 : 16.12.07 klo 00:20 »

Onko kukaan koskaan kuullutkaan lähes kaikkia J-pop artisteja, ainakaan näitä ihan oikeasti Japanissa tunnettuja ja suosittuja? Johnny's Entertainmentin ihanat poikabändit (mm. KinKi Kids, NEWS, Kanjani8), japanilaisen popin kuningatar Utada Hikaru, Koda Kumi sekä suosiotaan nostava afrojapanilainen Crystal Kay.

Utada on nykyään tosi loistava (minusta tuli fani 'Ultra Blue'-albumin myötä) ja Kumi Koda on yksi suosikkiartisteistani! Aivan loistava naisartisti, erokawaii jotenkin iskee minuun tyylinä, joskin kyseisen neidin videoista osa on liian mauttomia edes minun makuuni. Ja Crystal Kaylta olen kuullut joitain biisejä ja pidän, pidän melko paljon. Ei ihan omaan makuuni, mutta kyllä sitä ihan kuuntelee. Entäs SMAP? Kukaan kuullutkaan? (olisi nimittäin pitänyt) Aivan loistava poikabändi ja "Sekai ni hitotsu dake no hana" on ehkä yksi maailman puhuttelevimmasta kappaleista. Sitä on soitettu avaruudessakin! Pidän SMAPista vaikken paljon biisejä tiedäkään.

Myös Japanissa hyvin suosittu klassista musiikkia opiskellut monilahjakkuus Ayaka Hirahara on vienyt sydämeni. Kun kuulin hittisinkun Jupiter, olin ihan myyty ja nyt haluaisin neidin kaikki albumit. Heti. Saman tien plz. Hänellä on lukuisa määrä upeaa, persoonallista ja aidosti koskettavaa musiikkia. Hän on myös hyvä säveltäjä, propsit siitäkin!

Entäs Yuna Iton fanit, löytyykö heitä joukostamme? Yuna julkaisi tänä vuonna ensimmäisen albuminsa, ostin sen ja olen rakastunut. Loistava uusi artisti, korealaisjapanilainen ja Havaijilla kasvanut. On siinä eksotiikkaa kerrakseen. Kuulin singlet ENDLESS STORY ja Precious enkä tarvinnut muuta tullakseni faniksi. Upea, vahva ääni ja kauniita balladeja, ihan kuin Japanin Céline Dion ja se on suuri kunnianosoitus minulta, Célineä kun olen fanittanut pikkulapsesta asti. Yunasta tulee vielä todella suuri tähti.

Sitten on myös Rie fu: aivan loistava laulaja ja loistava sanoittaja-säveltäjä, joka laulaa monet biiseistään puoliksi tai kokonaan englanniksi. Omistan uusimman albumin 'Tobira album' jota on PAKKO suositella kaikille hyvän musiikin ystäville. Loistavan raikasta ja aidosti hyvää poppia, yksi parhaista omistamistani levyistä!

Mutta lista ei ole täydellinen ilman rakasta, rakkaista rakkainta Ayumi Hamasakia. Minulle on yksi ja hailee mitä muut hänestä ajattelevat, minulle hän on se kirkkain kiintotähti ja inspiraation lähde, suunnilleen Jumalasta seuraava. Kukas se olikaan, joka itki nojatuolissaan kun näki Countdown Live 2005-2006:n ensikertaa? Minähän se. Ayumi on aivan loistava live-esiintyjä ja hänen äänensä on voimistunut vuosien saatossa. (Ayu ei laula playbackinä!) Omistan jokikisen albumin A Bestejä lukuunottamatta ja en osaa eläytyä kenenkään muun kappaleisiin yhtä vankasti. Tämä on rakkautta! <333 Ei edes kannata yrittää ymmärtää ellei ole yhtä suuri fani kuin minä. Se menee kaikkien maailman rajojen yli.

Kyllähän näitä hyviä artisteja riittää. Paljonkin. Mutta tässä nyt tiivistelmä omasta kärjestäni, suosittelen lämpimästi mutta tietyllä varaukselle, pop ei vain sovi kaikille vaikka se sopiikin minulle. Minä taas en välitä rockista juuri ollenkaan, en vain lämpene sille.
tallennettu

Mannytsu
kupoliitti

Viestejä: 180


Mandariini


Profiili WWW
« Vastaus #13 : 23.12.07 klo 13:10 »

Kyllähän musiikkimakuni sisältää suurimmaksi osaksi J-rockia/popia. Suurin suosikkini on Ayabie, Sitä kuuntelen kaikkein eniten. Ovat niin hemmetin ihania ja musiikki ei ole liian raskasta eikä liian kevyttä(?). Joskus kauan sitten fanitin Ayumi Hamasakia ja Utada Hikarua, mutta Ayu on nyt mennen talven lumia ja Utata on vielä hyvä. Koda Kumi on kyllä yksi suosikki naisartisteista Kanan lisäksi, mikä onkin hassua kun en oikein muuten Kodan kaltaisesta musiikista sen kummemmin pidä.

J-rockin puolelta suosikkejani ovat myös Serial⇔NUMBER ja Danger*Gang. Sitten tulee kuunneltua joiltakin bändeiltä ihan vain yksittäisiä kappaleita, kuten esimerkiksi Nightmaren the WORLD kappaletta ja Gacktin Storya ja Vanillaa. Animetunnareita kuuntelen myös aikas paljon.

Muita kuuntelemiani bändejä (joita kuuntelen enemmän tai vähemmän) ovat myös Kagrra, , Changin´ My Life, Morning Musume (Älkääs nyt, Momusu on oikeasti hyvä!) ja Megamasso. Aika paljon bändejä on joo, mutta en edes siis kaikilta kuuntele kuin 1-5 biisiä. Mutta ne joita kuuntelen ihan kunnolla ovat tietysti Ayabien lisäksi Kana, Serial⇔NUMBER ja Megamasso.

Mutta en siis kuuntele ainoastaan japsi poppia vaan kuuntelen myös suomalaista heviä. Sonata arctica ja Nightwish ovat parhaat. Muunmaalaista musiikkia en sitten kuuntelekkaan sen kummemmin paitsi vähän the Black Eyed Peasia (!!!)

En ole muuten koskaan pitänyt Dir En Greystä sen kummemmin. Pidin Dirun Cage kappaleesta yhteen aikaan, mutta siihen se jäikin. xD
tallennettu

The Nightmare Begins. And You Can Hear the Cry of the Planet
francesc
Vieras
« Vastaus #14 : 23.12.07 klo 21:05 »

Olen muutes aina miettinyt, että miksi japsibändit niin usein änkee jotain mahdollisimman omituisia merkkejä nimiinsä ja miksi isot ja pienet kirjaimet ovat niin hirmu iso juttu? :o
tallennettu
Laus
foorumisti

Viestejä: 181



Profiili
« Vastaus #15 : 27.12.07 klo 13:14 »

Olen muutes aina miettinyt, että miksi japsibändit niin usein änkee jotain mahdollisimman omituisia merkkejä nimiinsä ja miksi isot ja pienet kirjaimet ovat niin hirmu iso juttu? :o

Olen itsekin miettinyt ihan samaa asiaa. En ymmärrä mikä idea on laittaa bändin nimeksi esim. L'arc~en~Ciel tai Kagrra,. Olisi helpompaa kirjoittaa vain L'arc-en-Ciel tai Kagrra. (kirjoitin noitakin nimiä vaikka kuinka kauan :D)

(Muuten, Girugamesh kirjoitetaan a:lla. Ne pisteet ovat pelkkä design, ei ä-kirjain.)

tallennettu
francesc
Vieras
« Vastaus #16 : 27.12.07 klo 14:45 »

Olen muutes aina miettinyt, että miksi japsibändit niin usein änkee jotain mahdollisimman omituisia merkkejä nimiinsä ja miksi isot ja pienet kirjaimet ovat niin hirmu iso juttu? :o

Olen itsekin miettinyt ihan samaa asiaa. En ymmärrä mikä idea on laittaa bändin nimeksi esim. L'arc~en~Ciel tai Kagrra,. Olisi helpompaa kirjoittaa vain L'arc-en-Ciel tai Kagrra. (kirjoitin noitakin nimiä vaikka kuinka kauan :D)

Joo... En vieläkään unohda niitä jokusen vuoden takaisia hirveitä flamewareja, kun joku, olisiko ollut lehti, kirjoitti Dirun jotenkin että Dir En Grey. :D Joku siinä kai oli pielessä. Myös japanilaisten aaltoviivan viljeleminen on hassua :)
tallennettu
Iwa
Vieras
« Vastaus #17 : 27.12.07 klo 17:45 »

(Muuten, Girugamesh kirjoitetaan a:lla. Ne pisteet ovat pelkkä design, ei ä-kirjain.)

Mutta mitäpäs jos se onkin erokepisteillä varustettu a, kuten esim. Eärendil! Muheh. :)
tallennettu
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #18 : 27.12.07 klo 22:29 »

(Muuten, Girugamesh kirjoitetaan a:lla. Ne pisteet ovat pelkkä design, ei ä-kirjain.)

Mutta mitäpäs jos se onkin erokepisteillä varustettu a, kuten esim. Eärendil! Muheh. :)

Erokepisteet laitetaan vain silloin, jos myös edeltävä kirjain on vokaali, ja halutaan osoittaa, että kirjaimet kuuluvat eri tavuihin eivätkä muodosta diftongia (siis: joulu -> [joulu], joülu -> [jo-ulu]). Merkittävää varsinkin silloin, kun samaan tavuun kuuluvat peräkkäiset vokaalit sulautuvat yhdeksi äänteeksi, tyyliin joissain kielissä "ea" lausutaan "ee".

Offtopicin offtopic, pitäkää hauskaa. Japanilainen musiikki ei iske mitenkään erityisemmin, joten en osaa sanoa siitä mitään hienoa. Saati sitten kirjoittaa oikein bändien nimiä, joihin tungetaan randomisti kivoja tilpehöörimerkkejä ja isoja kirjaimia.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Èlewyn
erakoitunut
kupomuumio

Viestejä: 293


pssst


Profiili WWW
« Vastaus #19 : 28.12.07 klo 21:02 »

Noh, vastaillaanpas nyt tännekkin päin.

Juu, tosiaan on tullut tutustuttua niin MUCCuun, Despaan, Diruun ym. mutta en tällä hetkellä kuuntele noista mitään kovinkaan intohimoisesti. MUCCua silloin tällöin.

Eniten minuun iskee sellainen "rauhallisempi" rockki sekä pop-musiikki. Japanissa suosittu Ellegarden, Arashi ja KAT-TUN ovat kaikki ainakin silloin tällöin mieluusti soittimessa. Myös esimerkiksi The Pillows, Janne Da Arc, Mr. Children ovat mukavaa kuunneltavaa ynnämuita tuohon tyyliin sijoittuvaa bändiä.

Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, niin myös japanilaisen musiikin kanssa. Hiphop genreäkin on tullut kuunneltua, mutta ne menevätkin sitten lähinnä korealaisen musiikin puolelle. (äyh, taidan perustaa sille vielä oman ketjun :B)

En kuuntele nykyisin niin paljon japanilaista musiikkia kuin ennen, paitsi no - jos lasketaan pelimusiikit niin ehkä sitten. Mutta Visual Kei puoli on mennyt jotakuinkin ohitse. Pop kylläkin menee, mutta sillekkin on rajansa :D. Joskus vuosi takaperin sitä kuunteli vielä paljon enemmän, nyt taas musiikinkuunteluni on taantumaan päin.
« Viimeksi muokattu: 13.01.08 klo 19:44 kirjoittanut Èlewyn » tallennettu

gnawing,biting,breaking,hacking,burning !
Sivuja: [1] 2 3 ... 5  Kaikki
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.042 sekunnissa. 19 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste