sisällön alkuun
19.11.2017 03.10 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Poispääsyä ei ole!"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
äänestys
Kysymys: Milloin aloit piirtämään "vakavasti"?
Alle kouluikäisenä
Ala-asteella
Yläasteella
Peruskoulun jälkeen

« edellinen seuraava »
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Milloin aloit piirtämään "vakavasti"?  (Luettu 3985 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
nekorin
Raivotar
vastuuhenkilö

Viestejä: 555


Amanda <3


Profiili WWW
« : 28.11.11 klo 18:12 »

Minkä ikäisenä taiteilu alkoi olla sinulle enemmän harrastus kuin vain jotain töhertelyä? Milloin aloit vakavissasi harjoitella parempia tekniikoita ja teit muutakin kuin tikku-ukkoja. MIten sen nyt sitten voikaan käsittää, mutta mistä alkaen piirtäminen on ollut sinulle tärkeä osa elämää.
tallennettu

Köpö
peruskäyttäjä

Viestejä: 2


möö...


Profiili WWW
« Vastaus #1 : 29.11.11 klo 00:09 »

Ala-asteella. Muuton jälkeen 4. luokalla tapasin kaverin joka luki mangaa (Ranmaa ja Inuyashaa) ja sitten itsekin tutustuin samalla anime/manga maailmaan -> piirtämään vain
tallennettu
Korallibambi
foorumisti

Viestejä: 14



Profiili
« Vastaus #2 : 29.11.11 klo 10:52 »

Heti kun päätin, että musta tulee kirjailija eli peruskoulun ekalla luokalla, koska halusin piirtää kirjaani itse kannet ja suunnitella videopelin koko kirjasta. Siitä lähtien olen käyttänyt päivittäin useita tunteja piirrusteluun. Lukion ja yläasteen aikana harrastukseen tuli tauko, sillä ajattelin että ei musta sittenkään mitään tule. Se harmi vaan, näkyy nykyisin kun aloitin piirtämisen uudestaan. Vastasin tossa että alle kouluikäisenä, silä olen aina ollut piirtäjänä kunnianhimoinen ja tehnyt sitä tosissani. Muistan jopa että otin tarhassa piirrustuksesta saadun kritiikin rakentavana, kun kaveri huomautti, että piirrän hiukset oudosti. En loukkaantunut, vaan kiinnitin huomiota hänen sanomaansa seikkaan. (että hiukset eivät vain sojota ohimojen molemmin puolin, vaan menevät myös pään taakse) Ne olivat ensimmäisiä haparoivia askelia piirtäjän uralla. Nykyisin mietin taiteen tekemistä ihan ammattina. Erityisen kiinnostunut olen sarjakuvista tai videopelien suunnittelusta.
tallennettu

hey, gorgeous, let's celebrate
metalmiku
Serious fun!
oekakivalvoja

Viestejä: 129


kuvanveiston opiskelija


Profiili WWW
« Vastaus #3 : 05.12.11 klo 22:24 »

Jaa-a, ainahan sitä on piirtänyt ja koulussa piirretyn Mikki Hiiren merihädän peikosta piti tehdä pelottava musta lisko, eikä mikään nössö koirapeikko. Mutta "vakava suhtautuminen" taiteiluun alkoi kolmannen luokan kesällä kun sain ekan numerotodistuksen. Kuvaamataidon kohdalla komeili kymppi(ainoa kymppi), ja silloin vain päätin että tää taiteilu otetaan tosissaan. Mulla oli ton jälkeen kauhea hedelmäkulho-kausi, mitä maalailin vesiväreillä ja äidin öljyväreillä, kun hedelmät oli niin luksusta ja niissä oli kivoja värejä (ja kaikki OIKEAT taiteilijat maalas niitä :D).Ja edelleenkin tuntuu, että tää on se mun juttu (siis ei ne hedelmäkulhot).
« Viimeksi muokattu: 01.04.12 klo 20:57 kirjoittanut metalmiku » tallennettu
Mmkay
kupoliitti

Viestejä: 36

I had a plan.


Profiili
« Vastaus #4 : 06.12.11 klo 14:18 »

No yläasteella alkoi se aktiivinen piirtäminen, mutta koen että varsinainen kunnianhimo siihen, että tätä aion todella tehdä joskus työkseni syttyi vasta runsaasti peruskoulun jälkeen.
« Viimeksi muokattu: 07.12.11 klo 22:14 kirjoittanut Mmkay » tallennettu
Myya
oekakisti

Viestejä: 4



Profiili
« Vastaus #5 : 07.12.11 klo 17:08 »

Alle kouluikäisenä! Siis joskus 4-vuotiaana. Piirrustelin prinsessoja ja omaa kuvaani mallista jatkuvasti, mutta kun menin päiväkotiin, en uskaltanut piirtää omalla tyylilläni, vaan matkin muita. Sitäkin tuli sitten joskus kaduttua, koska niistä piirrustuksista tuli RUMIA! >:D
tallennettu
Tenshinohana
foorumisti

Viestejä: 11


Rawr is dino and means i luv u.


Profiili
« Vastaus #6 : 21.12.11 klo 09:04 »

Olen aina piirtänyt, niin pitkään kuin muistan. Taiteellinen innostukseni ei mahtunut paperille, vaan myös (äitini harmiksi) seinille. Olen aina pitänyt piirtämisestä, joten en osaisi sanoa että milloin aloin ajattelemaan "MINUSTA TULEE HYVÄ PIIRTÄJÄ >:("

Sen tähden ajattelen, että ryhdyin piistämään vakavasti "yläasteella", koska silloin aloin asettamaan itselleni tavoitteita piirtämisen suhteen. Aloin kehittelemään tekniikoita ja koittamaan kaikenlaista (ja hankin silloin piirtopöytäni! o/)

Muistan itse aina, kuinka minua ärsytti kaikki ennalta määrätyt aiheet kuviksessa, mutta sitten kun tuli se vapaa aihe, en keksinyt koskaan mitään.... Hahhah.
tallennettu

はるかとうくのなまえのないひかりが
もえてきえてゆくそら
これいじょうおおくわのぞまないよ
ほしたちがとびあくよぞら
LM.C - meteorion
furball891
kupoliitti

Viestejä: 42



Profiili WWW
« Vastaus #7 : 24.12.11 klo 17:55 »

Ala-asteella aloitin. Muistan vieläkin, että ensimmäisiltä kuviksen tunneilta se innostus lähti liikkeelle. Toki olin tätä ennenkin piirrellyt huvikseni, mutta koulun aloittaessani oikeasti innostuin aiheesta ja aloin ottaa sen vakavammin (ainakin osittain siksi, että sain ikätovereiltani ja opettajilta kannustavaa palautetta).

Vakavasti ottaminen ja taito onkin sitten kaksi eri asiaa: pidin siinä kolmannen luokan kieppeillä itseäni keskimääräistä parempana piirtäjänä (minua oli siihen asti varmaan kehuttu liikaakin), ja olin siitä erityisen ylpeä. Omissa silmissäni taitotasoni näytti suurelta, koska luokallani oli sillon tasan kaksi sellaista, jotka piirsivät vakavasti. Toinen olin minä ja toiselle olin jatkuvasti katkera, koska hänen tyylinsä tuntui miellyttävän opettajia enemmän, ainakin minun kateuden vihreissä silmissäni. Kateudesta huolimatta pidin vapaa-ajallakin piirtämisestä, ja se oli silloin juuri se asia, jossa olin hyvä, mikä auttoi omaa epävarmaa ja ujoa esiteini-itseäni eteenpäin.

Olin ainakin murrosikään asti aivan järkyttävän huono ottamaan vastaan kritiikkiä: otin jokaisen kriittisen palautteen henkiilökohtaisesti, jopa ne, jotka tulivat ystävälliseen sävyyn tai opettajalta, joka yritti epätoivoisesti takoa päähäni tekniikoista jotakin. Varmaan vasta siinä 15-16 vuotiaana tajusin, että jokaisesta parannusehdotuksesta ei tarvitse katkeroitua itselleen ja kyseisen palautteen antajalle, vaan virheistä voi itseasiassa oppia jotain. 

Hups, tästähän uhkasi tulla elämäntarina. No kuitenkin, tunnen oppineeni jo paljon, ja pidän rehellisesti itseäni ihan hyvänä piirtäjänä, mutta aina löytyy kilometrin pituinen lista asioita, joita pitäisi vielä harjoitella. ;)
tallennettu

"Pitääks tääkin vääntää sulle rautalangasta? Ensin me etsitään ne, sitten me napataan ne, ja lopuks me hakataan ne! Tajuuksä?" -Henkka(Maa Aikojen Alussa, Ihmeiden Aika)
dotra
kupoliitti

Viestejä: 12


Forever young


Profiili
« Vastaus #8 : 08.03.12 klo 01:19 »

Vastasin että yläasteella, vaikka jo ala-asteella piirtäminen oli suuri harrastus ja kerhoissa yms. ties missä ravasin.

Vasta yläasteella aloin oikeasti opiskelemaan eri tekniikoita, tyylisuuntia, katsomaan taidetta, harjoittelemaan anatomiaa, lihaksia yms, realismia, värienkäyttöä ja harjoittelemaan maalausta ja hiilellä söhrimistä.

Taisikin käydä sitten niin, että aloin ottaa 'liian' vakavasti ja samalla pilasin omalta kohdaltani ilon piirtämisestä. Nyt pitäisi opetella taas ottamaan rennommin ja silti harjoitella lisää, hmm.
Kai se kehittyminen sitten tätä on(?), nyt en enää voi piirtää täysin anatomisesti vääränlaista ihmistä ja antaa sen vain olla.
Kai tässä hyvätkin puolensa on, en olisi jaksanutkaan niitä eri mittaisia käsiä luonnoksissa.
tallennettu
K-haza
kupoliitti

Viestejä: 215



Profiili WWW
« Vastaus #9 : 22.03.12 klo 04:13 »

Noh, tehtävänihän oli tietenkin ala-asteella olla luokan paras piirtämään :) Käytin tuntien alutkin aina keskeneräisiin kuvistöihin, kun ei niitä kahdessa tunnissa saanut valmiiksi.
Taso tosin ei ollut kovin korkea, mutta muistan tajunneeni jossain välissä anatomisia asioita, kuten ahaa, naisen rinnat eivät vain leviä tuohon sivulle ja tee sitä tiimalasivartaloa, vaan nehän ovat tässä edessä :'D (tosin vieressäni istuva jätkä kommentoi ikävästi, kun piirsin rintoja naisilleni, kuin pelkät tissit tekisivät niistä seksuaalisia :/ tuntui ikävältä). Lisäksi se, että silmät eivät ole pään yläreunassa tulee täääältä :D

Sellainen kunnollinen kehittyminen, anatomia ja tietokoneen käyttö sitten tulivat yläasteella. Tulin kupoliin ja sain kauhean määrän hyvää RAKENTAVAA palautetta - asian, jota ei nykyään täällä niin helpolla saa. Työt olivat... noh, mitä olikaan, aika kaameita aluksi, mutta hiljalleen se kehitys tuli. Kunnollinen harppaus niin hyväksi kuin halusin tulla, tuli kylläkin vasta lukiossa, mutta yläasteella tuli se "vakavuus" :)
(tosin klikkasin vahingossa ala-astetta...)

Tuossa ehkä näkee, että 16-17 välillä tapahtuu jonkinlainen muutos :)
http://k-haza.deviantart.com/art/Everyone-else-did-it-too-meme-149564004
tallennettu

"I don't give a crap about any of this, er.. crap!"
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.026 sekunnissa. 21 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste