sisällön alkuun
24.11.2017 09.21 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Ota Kupoliisi, Otakupoliisi"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 6  Kaikki
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Uskonnot  (Luettu 40849 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Durahan
foorumisti

Viestejä: 71


koira


Profiili
« Vastaus #20 : 19.08.07 klo 17:40 »

jostain syystä tuli mieleen teoria yhteiskuntasopimuksista.......... ;)
tallennettu
ShadowGirl
foorumisti

Viestejä: 232


>:3


Profiili
« Vastaus #21 : 09.12.07 klo 09:55 »

Pakkohan tähänkin on vastata.
En kuulu mihinkään uskontoon.
Mutta siltikin, kun luokassa oli joku ihmeen Raamattuvisa, jouduin sinne 30 oppilaasta, ja vain kaksi muuta eivät usko! Tulinpa vielä viidenneksi!
Uskonto ei ole koskaan ollut mikään Tabu-aihe minulle. Olen kertonut avoimesti, etten kuulu mihinkään uskontoon, eikä se minua haittaakaan vaikken kuulukaan. Omat jumalat sentään on, mutta enpä niitä tässä kerro. Tai no sellaisia jumalia, sellaisia. O_o

Ja nyt kaikki tietty alkavat syrjiä minua, kun en uskoa, äidinkieli on lempiaineeni ja haluaisin vasta toiset reiät korviini. :/
tallennettu
Takashi
kupoliitti

Viestejä: 51


Muoviletkusetä! \o/


Profiili WWW
« Vastaus #22 : 09.12.07 klo 14:52 »

En ole koskaan uskonnoista perustanut ja olen enemmänkin periaatteesta vastaan asian suhteen.
Olen ateisti itse, vaikka uskon kummituksiin.

Olen kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että Raamattu on Maailman suurin satukirja Vol.1 ja Musta Raamattu Maailman suurin satukirja Vol.2.

(Anteeksi virheet, jos niitä on..)

tallennettu

JeBaZ
mallasvastaava
shabranigdo

Viestejä: 616


Kill them mr. B!


Profiili WWW
« Vastaus #23 : 10.12.07 klo 10:11 »

Lainaus
Tarraan nyt Kometaen lausahdukseen, vaikka se ei ollutkaan suunnattu minulle. Tuskin ihmiset uskovat mihinkään vain siksi, että uskomusta ei ole todistettu vääräksi, mutta se helpottaa huomattavasti uskomista. On aika hankalaa tosissaan uskoa johonkin, joka on todistettu vääräksi, ja varsinkin perustella moista uskomustaan.

Skientologialle kävi vähän hassusti, mutta on silti yksi julkkis, joka siihen uskoo kuin kallioon. Skientologian keksijähän sanoi itsekkin, ettei se ole mikään oikea uskonto.

Niin ja sitten omaan näkökantaan. Olen aikalailla Kristitty Skeptikko, eli uskon ja epäilen samaan aikaan. On vaikeaa kuvailla uskomistani sanoilla, mutta yrittäkäämme. Elikkäs siis pohdin aika useasti uskon asioita, mutta en suoraan usko mihinkään, mutta pohjaan kuitenkin Kristinuskoon. Uskonnon pohtiminen on omalla kohdallani isoin syy uskooni, koska en ole tajunnut vieläkään oikeastaan puoltakaan uskosta. Raamattua olen lukenut kohtuullisen paljon ja olenpa isosena ollut 6 kertaa.

Kristinusko tuomitaan nykyään aika suoralta kädeltä nuorien keskuudessa, mutta enpä minä Kristinuskossa mitään väärää näe. Jokaisella on varmaan oma näkemyksensä uskosta ja kaikesta, mitä siihen liittyy. Pyrin aina välttämään keskustelujen kääntämistä väittelyksi uskon asioissa. Jokaisella on oikeus harjoittaa uskontoaan, mutta ei mielestäni tuomita kenenkään muun uskoa.

Sitten on se radikaali uskominen, kaikenlainen vauhkoaminen ja muiden uskonnon solvaaminen, jota en hyväksy. Tottakai itse vinoilen välillä yleisesti mm. Skientologialle, mutta enpä siihen ole edes paljoa tutustunut.

Usko on hyvä asia, vaikka siitä keskustelu ja moraalikysymysten ratkominen on päätä kivistävää toisinaan. Mitä enemmän keskustelee erilaisten ihmisten kanssa eri uskoista, sitä enemmän oma kehittyy. Lähinnä tutustumiseni takia olen skeptinen kaikkia uskontoja kohtaan ja ammennan ajatuksia muista uskonnoista pohtiakseni niitä omalta näkökannalta.

Tulipa sekava postaus -_-
tallennettu

Лайка
kupoliitti

Viestejä: 54


oh snap


Profiili
« Vastaus #24 : 10.12.07 klo 13:19 »

Uskonasiat jos mitkä aiheuttavat keskustelua. Se on ok kun tämä keskustelu sujuu rauhallisissa merkeissä eikä aleta lahtaamaan tuhansia ihmisiä, kun toinen on toisen mielestä "vääräuskoinen" tai jollain muulla tapaa saastainen.

Itse luokittelisin itseni ateistiksi. Kuulun kyllä vielä kirkkoon, mutta käyn kirkossa nykyisin vain hautajaisissa. Kaikkia nimityksiä en todellakaan tiedä, koska uskonasioihin en ole niin jaksanut perehtyä. Ei vain kiinnosta, enkä usko siihen johonkin suureen henkeen joka meitä valvoo. Se ei vaivaa minua, etten usko mihinkään, olen tyytyväinen näin. Uskon jonkinlaiseen sieluun, joka ihmisen kuollessa siirtyy uuteen kehoon (ei kuitenkaan sellaisenaan) tai jää kiertämään maailmaan, tuonne jonnekin. Vanhoja uskontoja on hauska tutkia ja sitä kautta ihmiskunnan historiaa.

Minulle on monet kerrat pakkosyötetty uskontoa (ja uskontoja), pienestä lähtien. Eräskin ala-asteen opettaja sammutti luokkahuoneesta valot, sytytti kynttilöitä, laittoi näitä pahvisia kuvatauluja uskonnontapahtumista luokan eteen ja Raamattu kädessä puhui suurella innolla sanasta, pyhästä kolminaisuudesta ja sitä rataa. Ja seuraavalla matikantunnilla ei todellakaan luokkahuonetta pimennetty ja alettu saarnaamaan jakokulmion ainutlaatuisuudesta.

Uskonnontuputtajista en todellakaan pidä. Jos sanoo ei, niin se sitten myös on ei. Kun ruvetaan tunkemaan koipea oven väliin ja tukkimaan "mainoslappusia" uskostaan sylit täyteen ja istutaan jo keittiön pöydän ääreen saarnaamaan, niin miettii että eikö näillä ihmisillä ole todellakaan muuta tekemistä ja tekisi mieli ajaa mokomat luuta kädessä mäkeen. Näille kun ei riitä se, että sanoo ettei nyt juuri kiinnostaisi. Väkisin pitää tunkea :\

En väitä että kaikki uskovaiset olisivat tällaisia. Minulle on aivan sama kuka mihinkin uskoo. Sehän on ihmisen oma asia uskooko vai ei ja mihin uskoo. En ala luokittelemaan esim. katolilaista muslimia huonommaksi tai heitä itseäni huonommaksi. Uskonnosta on moni löytänyt iloa ja moni suunnannäyttäjän elämälleen. Mutta sillä on myös ikävämmät puolensa.
tallennettu

When I'm sad, I stop being sad and be awesome instead.
jelden
kupoliitti

Viestejä: 214


rahalla saa ja hevosella pääsee


Profiili WWW
« Vastaus #25 : 10.12.07 klo 16:28 »

En usko, en kuulu kirkkoon eikä minua ole kastettu.

Sen verran sanoisin, että mielestäni koulunkäyntiin ei tulisi sotkea uskontoa. Uskonnon perusteet voitaisiin opettaa vaikkapa ihan pienimmille luokille, ja sitten voisi ussantunnit vaihtaa johonkin muuhun halutessaan. (aika lailla toiveajattelua XD) Myöskään koulun kanssa ei kirkkoon mielestäni pitäisi mennä (meillä mennään ainakin aina pääsiäisenä ja jouluna jne.). Vähän ottaa aivoon, kun äidinkielen tehtäväkirjaan oli jotain jeesuslapsen kuvia painettu. :< no good no

En sen enempää usko-väittelyyn osallistu. : D

// täytyypä vähän kysellä koulussa. Muistaakseni pari vuotta sitten, kun ajattelin elämänkatsomustietoon siirtymistä, ei ollut vielä sellaista mahdollisuutta osallistujien liian vähäisen määrän takia. Katsotaan, olisiko nyt asia jotenkin muuttunut~ (ja huomatkaa muuten sana "muistaakseni".)

//
Lainaus
Ainakin itseäni ärsyttää se, kun aamunavauksessakin (koulussa) pitäisi aina rukoilla hiljaa itsekseen jonkun kymmenentuhannen virren jälkeen. Mutta alan vain kapinoida, ja alan laskemaan sormiani ihan huviksi vain, ja pistän käteni vain sormenpäistäni yhteen. Se saakoon riittää opettajille, enkä luovu tavastani ilman taistelua.
Joo, vähän ärsyttää välillä kun keskusradiosta kuunnellaan virsiä, ja sitten "laitetaanpa vielä kädet ristiin" jne. Yleensä siinä vaiheessa alan tutkiskella sormenpäitäni erittäin kiinnostuneena tai lasken käteni reisieni päälle. Ja ihan ensimmäisillä luokilla on ruokarukous ennen ruokailuun lähtöä, ei pysty käsittämään omat pienet aivoni tätäkään. Eiköhän se olisi sitten parempi vaikka itsekseen lausua ruokarukous jos tahtoo, eikä lausuttaa koko luokkaa.
« Viimeksi muokattu: 16.12.07 klo 14:35 kirjoittanut taishita » tallennettu

se parhaiten nauraa joka koiraa karvoihin katsoo ja joka toiselle kuoppaa kaivaa se villakoirana veräjästä pääsee
sorafune
Vieras
« Vastaus #26 : 10.12.07 klo 17:47 »

Taishita: Meidän koulullamme on ainakin vaihtoehto niille, jotka eivät kuulu kirkkoon: elämänkatsomustieto. :) Aine on kuulemma lähinnä moraalijuttuja, mitä nyt yksi luokkalaisemme on kertonut... Täällä päin voi myös hakea kevätkirkollekkin toista vaihtoehtoa, joka olisi pari tuntia jotain tyyliin esitelmäntekoa koululla. Ei siis mitään dramaattista.

Minusta on kyllä hyvä, että koulussamme voi jättäytyä uskonnollisista asioista pois, kun tällaisia tapahtumia on.
tallennettu
Laus
foorumisti

Viestejä: 181



Profiili
« Vastaus #27 : 10.12.07 klo 20:11 »

Taishita: Meidän koulullamme on ainakin vaihtoehto niille, jotka eivät kuulu kirkkoon: elämänkatsomustieto. :) Aine on kuulemma lähinnä moraalijuttuja, mitä nyt yksi luokkalaisemme on kertonut... Täällä päin voi myös hakea kevätkirkollekkin toista vaihtoehtoa, joka olisi pari tuntia jotain tyyliin esitelmäntekoa koululla. Ei siis mitään dramaattista.

Minusta on kyllä hyvä, että koulussamme voi jättäytyä uskonnollisista asioista pois, kun tällaisia tapahtumia on.
Komppaan, minun tietääkseni uskonnontunneille ei edes saa osallistua ellei kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Sitten käydään elämänkatsomustiedon tunneilla tai järjestetään muuta uskonnonopetusta. Ja kirkkoonkaan tuskin voi pakottaa ellei ole kastettu tai kuuluu toiseen uskontoon.

Taishita, jos sinut on pakotettu käymään uskonnontunneilla tai kirkossa koulusta (jäi asia viestistäsi vähän epäselväksi), niin kannattaa ottaa asia esille.

Kun evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu valtaosa Suomen väestöstä, niin mielestäni on ihan hyväksyttävää, että se liittyy koulujärjestelmäänkin jonkin verran.
tallennettu
Kaisla
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #28 : 10.12.07 klo 21:49 »

Heh, on pakko vastata tähän, kun on niin kiinnostava aihe. Olen saanut tästä hyviä keskusteluja aikaan joskus :P

Itse en oikeastaan edes tiedä, mihin uskon. Kuulun evankelisluterilaiseen kirkkoon, mutta kristinusko ei oikeastaan tunnu kovin omalta. En ole lukenut Raamattua läheskään kokonaan, vaikka tarkoitus on ollut, eli en oikeastaan tiedä asiasta paljoakaan. Mutta silti, jokin siinä mättää. Esimerkkinä seuraavat asiat:

1) Täydellinen Jumala, joka antaa kaiken anteeksi. Joiltain kristityiltä saa sellaisen käsityksen, että katumalla saa minkä tahansa teon anteeksi ja itselleen taivaspaikan. Se vain tuntuu jotenkin oudolta. Ja Jumala kuvataan pelkästään hyvänä, ettei hänellä olisi ollenkaan pahaa puolta. Voiko olla täydellinen, jos ei ole molempia, sekä hyvää että pahaa puolta?

2) Jeesus Jumalan poikana. Tätäkin on vaikea uskoa. Minulle Jeesus on vain esimerkillisen hyvä ihminen, ja kenties hyvissä väleissä Jumalan tai jonkin muun voiman kanssa. Mutta ei sen enempää Jumalan poika, kuin muutkaan ihmiset.

Raamatusta voisin mainita vielä sen verran, että en todellakaan usko sen olevan täyttä Jumalan sanaa. Uskon sen olevan ihmisten kirjoittama, vähän kuin satu (kenties kehno sanavalinta, anteeksi..). Mutta se ei toki alenna sen arvoa, sillä saduthan ovat yleensä varsin opettavaisia, ja sitähän Raamattu todella on. Mielestäni sitä ei kuulu lukea kirjaimellisesti, vaan olennaiset asiat esiin poimien. Ja näinhän moni nykykristitty tekeekin.

Meillä ei koskaan ole ollut erityisen uskonnollista kasvatusta kotona. Ruokarukousta ei ole lausuttu enää sen jälkeen, kun aloitin koulun ja iltarukousta tuskin koskaan. Ei meillä muutenkaan tuollaisesta erityisesti puhuta, ellei varsinaista tarvetta tule. En tiedä, mihin vanhempani uskovat (vai uskovatko ollenkaan), eikä sillä oikeastaan ole pahemmin väliä. Äitini ainakin ottaa asiat suht rennosti. Kotoamme löytyy ikoneita (emme siis ole ortodokseja), koska ne ovat kuulemma niin nättejä. Buddha -patsaskin löytyy erään lipaston päältä, vaikka ei silläkään ole mitään varsinaista merkitystä.

Olisi kyllä kiva löytää joku minulle sopiva uskonto, jos vain löytäisin aikaa perehtyä eri vaihtoehtoihin. Wicca kuulostaa minusta pintapuolin ihan järkevältä, mutta ajatukseen kahdesta jumaluudesta on tapakristitynkin vaikea tottua. Minulle on olemassa yksi kaikenkattava alkuvoima, joka on aina ja kaikkialla. Mutta en usko, että sitä kiinnostaa, rukoilenko joka ilta . Se vain on olemassa .
Ja jonkilaiseen henkimaailmaan uskon myös, kummituksiin ja  silleen :D
tallennettu

Yay!
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #29 : 10.12.07 klo 22:35 »

Komppaan, minun tietääkseni uskonnontunneille ei edes saa osallistua ellei kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon.

Ev.lut. tunneille saa osallistua kuka tahansa, mutta ev.lut. oppilas ei voi osallistua muuhun opetukseen (esim elämänkatsomustietoon).
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
JeBaZ
mallasvastaava
shabranigdo

Viestejä: 616


Kill them mr. B!


Profiili WWW
« Vastaus #30 : 11.12.07 klo 10:09 »

Lainaus
1) Täydellinen Jumala, joka antaa kaiken anteeksi. Joiltain kristityiltä saa sellaisen käsityksen, että katumalla saa minkä tahansa teon anteeksi ja itselleen taivaspaikan. Se vain tuntuu jotenkin oudolta. Ja Jumala kuvataan pelkästään hyvänä, ettei hänellä olisi ollenkaan pahaa puolta. Voiko olla täydellinen, jos ei ole molempia, sekä hyvää että pahaa puolta?

Onhan pahana puolena Saatana, joka taasen on täydellisen paha. Jumala ja Saatana, hyvä ja paha.
tallennettu

Kaisla
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #31 : 11.12.07 klo 15:36 »

Lainaus
1) Täydellinen Jumala, joka antaa kaiken anteeksi. Joiltain kristityiltä saa sellaisen käsityksen, että katumalla saa minkä tahansa teon anteeksi ja itselleen taivaspaikan. Se vain tuntuu jotenkin oudolta. Ja Jumala kuvataan pelkästään hyvänä, ettei hänellä olisi ollenkaan pahaa puolta. Voiko olla täydellinen, jos ei ole molempia, sekä hyvää että pahaa puolta?

Onhan pahana puolena Saatana, joka taasen on täydellisen paha. Jumala ja Saatana, hyvä ja paha.
Tämähän siinä minusta jotenkin outoa on, kun ne on erotettu toisistaan. Kuuluisivat mielestäni olla yhdessä, jotta  ne olisivat kokonaisuus :)
Äh, vähän vaikea selittää..
tallennettu

Yay!
Sekkosiki
kupoliitti

Viestejä: 115


Sekkosiki


Profiili WWW
« Vastaus #32 : 11.12.07 klo 17:11 »

Juu, minä uskon Jumalaan, Jeesukseen syntieni sovittajana ja Raamattun kirjoituksiin, joten minua sitten voi ilmeisesti kutsua uskovaiseksi. En usko kuitenkaan siihen, että Vanha testamentti ja Uusi testamentti olisivat jotenkin erilaisia ja Jumala on erilainen uuden puolella. Koko Raamattu puhuu samoista asioista ja samasta Jumalasta, kun sitä tarkkaan lukee.

En kuitenkaan perusta mielipiteitäni mihinkään uskontoon. Minulla ei ole mielestäni uskontoa, koska en kuulu mihinkään uskontokuntaan. Uskoni on henkilökohtainen.

Lainaus
Tämähän siinä minusta jotenkin outoa on, kun ne on erotettu toisistaan. Kuuluisivat mielestäni olla yhdessä, jotta  ne olisivat kokonaisuus :)

Raamatun mukaan Saatana oli alussa Jumalan kanssa, mutta ylpistyi ja joutui maanpäälle.
« Viimeksi muokattu: 11.12.07 klo 17:36 kirjoittanut Sekkosiki » tallennettu
Antti Valkama
foorumisti

Viestejä: 188


Profiili
« Vastaus #33 : 11.12.07 klo 20:18 »

Tuosta hyvän ja pahan hommelista...

Kristinuskon mukaanhan paha ei ole mitään itsenäistä, itsessään olemassa olevaa. Ainostaan Hyvä isolla hoolla eli Jumala on itsenäisesti, mistään muusta riippumatta, olemassa. Pahuus ei lopulta ole mikään hyvän vastakohta tai vastapari vaan vääristynyttä hyvää. Kyse ei siis ole mistään yin-yang -uskomuksesta, kahdesta toisiaan tasapainottavasta tai keskenänsä kamppalevasta voimasta.
tallennettu
Durahan
foorumisti

Viestejä: 71


koira


Profiili
« Vastaus #34 : 15.12.07 klo 03:46 »

Tuossa edellä sivuttiin tuota uskonnonopetusta etc. Mielestäni uskonnonopetus on todella hyvä asia, ei aatteellisella tasolla vaan tuossa yläaste-lukio vaiheessa varsinkin, kun käydään läpi ilmiötä uskonto ja miten se vaikuttaa nykyäänkin kaikkialla.
Ihan tuossa rapakon tuolla puolen, missä valtio on erotettu uskonnosta ja uskonnon opetus on kouluissa kielletty ovat monet erilaiset uskonnolliset ryhmät saaneet ihmisiä houkuteltua mukaan menoonsa. Mielestäni on hyvä, että kouluissa käydään tieteellinen ja uskonnollinen aspekti asioista läpi ja verrattaan niiden välisiä eroja ja ristiriitoja(ristiriitoja niiden välillä näkee vain jos haluaa).

Tuo Raamatun satukirjaksi sanominen on hiukan radikaalia, sillä suurin osa kirjasta on loppujen lopuksi aikakausien tapahtumien ylökirjausta, erityisesti vanha testamentti on paljolti juutalaisen kansan historiankirja.
tallennettu
ShadowGirl
foorumisti

Viestejä: 232


>:3


Profiili
« Vastaus #35 : 15.12.07 klo 11:13 »

Tuo Raamatun satukirjaksi sanominen on hiukan radikaalia, sillä suurin osa kirjasta on loppujen lopuksi aikakausien tapahtumien ylökirjausta, erityisesti vanha testamentti on paljolti juutalaisen kansan historiankirja.

Niin, mutta olen hieman samaa mieltä, että se on kuin jokin satukirja. Inhoan uskontoa, jos se on koko ajan vain sellaista, että "Jumalan mahti on mahtava", "Jumala loi tämän maailman", "Kiittäkäämme Jumalaa, ja ottakaamme hänen suuri lahjansa vastaan kiitollisin mielin". Siis ihan totta! En usko, kuten olen jo sanonutkin, mutta tuo menee jo aika pitkälle. Tässä muutamia kysymyksiä, ja mietteitä, miksi Jumala ei voisi olla totta:
Miten Jumala sitten syntyi?
Miksi hän ei sitten aivopessyt kaikkia ihmisiä hyviksi?
Miksi paratiisissa sitten oli se käärme, ja se puu?
Mitä tolkkua koko Jumalassa on, ja miksi siihen uskotaan, vaikka harvalla on edes taikauskoa siinä iässä, kun alkaa rukoilemaan ja polvistumaan Jumalalle!

Uskon, että maapallo syntyi tieteellisestä syystään, eikä Jumalan kädestä.
Mutta uskon kyllä, että joskus on elänyt joku "Ihmemies" Jeesus, joka osasi tehdä lääkkeitä, mutta joka ei sentään osannut kävellä veden päällä!
tallennettu
Red Mage
Vieras
« Vastaus #36 : 15.12.07 klo 12:00 »

Minusta kysymys "miten/milloin Jumala syntyi?" painii samassa sarjassa kysymyksen "milloin aika alkoi?" kanssa eli toisin sanoen niitä on hyvin hankalaa - jos lainkaan mahdollista - käsittää ihmisen rajallisella järjellä. Ihmisten aivopeseminen hyviksi puolestaan sotisi ihmisen vapautta vastaan, eikä tekojamme noinkin radikaalisti rajoittava Jumala vastaisi ainakaan minun käsityksiäni hyvästä ^__~
En kuitenkaan halua käydä lyttäämään kenenkään käsityksiä tai uskomuksia mistään: uskonasioista tuskin kukaan voinee perustellusti väittää olevansa täysin oikeassa, ja minulle on oikeastaan melkein sama, mihin kukakin uskoo niin kauan kuin siitä ei ole haittaa tai harmia muille ihmisille.

Tuli myös eräs asia mieleeni noista Raikun mainitsemista "uskontuputtajista"... Kävin nimittäin itse parin menneen kuukauden ajan keskusteluja Jehovan todistajien kanssa kerran viikossa, kun nämä olivat alun perin tulleet oveeni koputtelemaan, ja mielestäni nuo juttutuokiot olivat mielenkiintoisia.
Ei, minua ei kiinnosta liittyä Jehovan todistajiin, sillä lukemani ja kuulemani perusteella osa heidän ajatuksistaan tuntuu miltei käsittämättömiltä. Keskustellessa olen kuitenkin tullut ajatelleeksi joitain asioita ja saanut selvyyttäkin osaan, ja jotkin heidän kertomistaan asioista vaikuttavat ihan järkeville (esimerkiksi minusta on oikeastaan ihan loogista, että Jumalallakin olisi oikea nimi). Toisin sanoen käytän heidän kanssaan käymiäni keskusteluja samaan mihin koulun uskonnon- ja filosofiantuntejakin - erilaisiin maailmankatsomuksiin tutustumiseen sekä omien näkemysteni selvittämiseen.

Onko se ihan outoa? :S
tallennettu
Ubba
kupoliitti

Viestejä: 261



Profiili WWW
« Vastaus #37 : 15.12.07 klo 13:39 »

Pahoittelen jo valmiiksi viestini ärtynyttä oloa, mutta näin uskovana koin kyllä joitain asioita hieman loukkaavinakin, ja pyydän, että voitte antaa anteeksi tämän. Ei mitään henkilökohtaisesti, ja huomautettakoot vielä, että puhun oman uskoni puolesta, en mitenkään kristinuskon yleensä. Useat kantani saattavat olla hyvinkin poikkeavia.

Inhoan uskontoa, jos se on koko ajan vain sellaista, että "Jumalan mahti on mahtava", "Jumala loi tämän maailman", "Kiittäkäämme Jumalaa, ja ottakaamme hänen suuri lahjansa vastaan kiitollisin mielin". Siis ihan totta! En usko, kuten olen jo sanonutkin, mutta tuo menee jo aika pitkälle.
Jos puhut kristinuskosta, ei kannata käyttää sanaa uskonto, sillä uskontojahan on maailmassa hyvin paljon ja useat poikkeavat kristinuskosta suuresti. Jo yksissään kristinuskon sisällä se, kuinka Jumalaa palvotaan tai ollaan palvomatta, vaihtelee suuresti, ja kaikkien uskontojen skaalalla vielä enemmän. Minä esimerkiksi en oikein pidä kirkon messuista ynnä muusta, vaikka uskonkin, mutta sen sijaan rukoilen joka ilta omasta tahdostani yksin ja omassa rauhassa, itseni, läheisien ja minulle tärkeiden asioiden puolesta. Usko on jotain henkilökohtaista, ei massatavaraa, eikä sitä voi saada muilta.

Miksi hän ei sitten aivopessyt kaikkia ihmisiä hyviksi?
Meitä rakastava Jumala tuskin haluaa viedä meiltä mahdollisuutta omiin mielipiteisiimme ja vapauteemme. Hän luottaa meihin, vaikka tietää, että voimme pettää. Hän varmaan olisi voinut riistää meiltä vapauden valita itse oman tiemme, mutta olisiko se ollut välittävän Jumalan valinta? Olisimmeko silloin enää me itse, jos meillä olisi jotkin ulkopuoliset mielipiteet ja toiminnot sisällämme? Ihmiset ovat epätäydellisiä ja voivat sortua pahuuteen, mutta sekin on osa ihmisyyttä. En usko että yksikään ihminen voisi olla läpikotaisin hyvä, sillä tällöin hän ei olisi enää inhimillinen ihminen.

Mitä tolkkua koko Jumalassa on, ja miksi siihen uskotaan, vaikka harvalla on edes taikauskoa siinä iässä, kun alkaa rukoilemaan ja polvistumaan Jumalalle!
Ja mitä tekemistä taikauskolla on Jumalan kanssa? Kiinnostaisi kovasti tietää. Itse tulin uskoon kunnolla (eli muutenkin kuin "muut sanoivat näi niin kai mä se on sit totta"-tasolla) noin kolme ja puoli vuotta sitten, eikä uskoni ole kuin kehittynyt ja vahvistunut niistä ajoista. Minusta taika on jonkinlainen maailmaan kuulumaton, ulkopuolinen ja outo ilmiö, kun taas Jumalaa luonnollisemmaksi ei voi päästä. Jumala ei ole mikään taikuri, pilven päällä istuva vanhus tai supermies, vaan jonkinlainen pitkälti tajuntamme ylittävä olemus. Osa voi myös kokea Jumalan ja uskoa Häneen sitä kautta.
Mitä siihen tolkkuun tulee, niin kannattaisi päästä perille siitä, mistä kristinuskossa on ylipäätään kyse. Ellet ole saanut poikkeuksellista uskonnollista kasvatusta, niin en usko, että voit vielä ala-asteen "uskonnonopetuksen" (= opetusta juutalaisten historiasta ja satutuokioita) perusteella tietää kunnolla sitä pointtia, kun usea ei ymmärrä sitä välttämättä vielä vaikka olisi rippikoulukin takana.

Uskon, että maapallo syntyi tieteellisestä syystään, eikä Jumalan kädestä.
Uskon alkuräjähdykseen, uskon tieteeseen melko pitkälti, uskon Jumalaan. Enkä näe tässä minkäänlaista konfliktia. Esimerkiksi Raamatun luomiskertomus on varmasti pitkälti vertauskuvallinen. Miettikääs vähän, jos olisitte Jumala, ja teidän pitäisi selittää tieteellisiä ilmiöitä pienelle kansalle tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua, kun sellaisille asioille ei varmasti edes ollut sanoja noiden heimojen kielissä. Eikö asia olisi helpompi esittää jotenkin kuvainnollisesti? Usko ja tiede ovat kaksi erillistä asiaa, ja Raamattu on kirja, joka sisältää kauan sitten eläneiden ihmisten käsityksiä Jumalasta, ei mikään kristityn faktavihko. Ei sitä ole pakko olla mikään fundamentalisti, vaikka uskoisikin.

...Mutta tosiaan, ei mitään henkilökohtaista. Pyrin vain näin uskovana näyttämään, minkälaisia pointteja noiden kysymysten yms. takaa saattaa löytyä näin ihan omassa tapauksessani. En halua ruveta väittelemään asioista, sillä tämä on vain oma uskoni, enkä ole sitä mieltä että se on mitenkään välttämättä absoluuttinen totuus tai että kaikkien pitäisi uskoa samoihin asioihin kuin minä. Päin vastoin, kaikkien pitäisi uskoa siihen ja siten, mikä itselleen sopii ja tuntuu oikealta sekä luotettavalta. Älkää nyt kuitenkaan torjuko toisten jumalia heti... Usko olemassaolemattomuuteen on uskoa sekin.
tallennettu
Kaisla
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #38 : 15.12.07 klo 15:53 »

Tuo Raamatun satukirjaksi sanominen on hiukan radikaalia, sillä suurin osa kirjasta on loppujen lopuksi aikakausien tapahtumien ylökirjausta, erityisesti vanha testamentti on paljolti juutalaisen kansan historiankirja.
Olen pahoillani sanottuani sitä satukirjaksi (eli anteeksi, jos loukkasin jotakuta sillä). Tarkoitin sillä lähinnä sitä, että se tosiaan kenties pohjautuu totuuteen, mutta on suurilta osin varsin vertauskuvannollinen. Esimerkkinä mainittakoon se, kun Mooses johdatti juutalaiset pois Egyptistä. Minun on henkilökohtaisesti vaikea uskoa, että meri todella väisti heitä heidän kulkiessaan sen lävitse, tai että taivaalta satoi mannaa. Myöskään luomiskertomuksiin en missään nimessä usko kirjaimellisesti. Ymmärrän toki, jos joku kirjaimellisesti näihin tapahtumiin uskoo, jos se kerran hänestä tuntuu oikealta. Minun on vain helpompi käsittää ne vertauskuvina, koska eivätkös Jeesuksenkin opetukset koostu lähinnä vertauskuvista?
tallennettu

Yay!
ShadowGirl
foorumisti

Viestejä: 232


>:3


Profiili
« Vastaus #39 : 15.12.07 klo 16:03 »

Ja kun luin Red magen viestiä, ja sitä kun Raiku oli puhunut uskontuputtajista, tuli mieleen historiankirja.
Eikös niissäkin ole usein vaikka "1600-ekr." tai jotain tuollaista? Onhan sekin älytöntä laittaa sellaisia, koska eiväthän kaikki usko Jumalaan, tai Kristukseen? Luokallanikin on yksi poika, joka on joku juutalainen tai joku. Tietty se on ihan hyvä paalu, mistä voi helposti ilmaista tapahtumat, mutta... Se on kuin ihan pienoista uskontuputusta.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 6  Kaikki
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.04 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste