sisällön alkuun
20.9.2017 22.57 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"まさか。。。あの人?!"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: [1] 2 3 ... 6  Kaikki
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Uskonnot  (Luettu 39157 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« : 31.07.07 klo 22:55 »

Toisessa ketjussa alkoi jo tulla niin uskontosävytteisiä viestejä, että eiköhän uskonno(i)lle ole aika perustaa oma ketju. Ja sitten vähän copy-pastea toisen ketjun viesteistä tähän johdannoksi.

Tsop tsop, niin sanoo Teh Wanha Testamentti.
Tästä on jauhettu varmaan satoja miljoonia kertoja eri foorumeilla, mutta aloitetaanpa sitten täälläkin. Vanha Testamentti on kirjoitettu yli 2000 vuotta sitten, ja eri ihmisten asema maailmassa oli hyvin paljon poikkeava nykypäivästä. Pitäisikö siis naisenkin tehdä niinkuin Vanhassa Testamentissa sanotaan - vaieta seurakunnassa, olla kuin mitätön?

Olen kristitty. Olen luterilainen. En pidä Vanhaa Testamenttia yhtä suuressa arvossa, kuin Uutta. Kristinusko kun nojaa pääosin Raamatun uudempaan puoliskoon.

Uudessa Testamentissa Jeesus sanoo, että Jumala rakastaa kaikkia. Miksei siis homoseksuaalejakin?

Aye, aye. Muutenkin, Raamatun sana, niin uuden kuin vanhan testamentinkaan, tai muunkaan pyhän kirjan, oli se sitten Tora, Koraani, tai vaikka helvetin kuustoista, ei nykypäivänä aina ihan toimi... Mooseksen kirjassa sanotaan mm. että ihminen saa omistaa orjia, kunhan nämä ovat naapurikansojen edustajia (itse en ole vielä päässyt päätökseen venäläisen ja ruotsalaisen orjan välilää...), että sapattina työskentelevä ihminen on surmattava, että simpukoiden syönti on iljetys (samoin homoseksuaalisuus, heh) ja että mies ei saa leikata hiuksiaan.

Eli onkohan mikään pyhä kirja pätevä todiste homoseksuaalisuuden vääryydelle?

Kannattaa myös muistaa, että Raamattu on tavallisten ihmisten kirjoittama kirja eikä mikään taivaasta tipahtanut nide. Siihen kirjoittaneet ovat saattaneet kärjistää tai jättää pienemmälle huomiolle asioita, joita itse kannattaa tai vastustaa. Lisäksi se on alunperin kulkeutunut puhuttujen tarinoiden kautta sukupolvelta toiselle ja on saattanut muokkautua jonkin verran ajan kuluessa.

Raamattu tosiaan on kirjoitettu monessa erässä, sitä on muokattu, tulkittu, pilkottu, järjestelty, paranneltu, valikoitu ja vaikka mitä. Yksittäiset tekstit ovat pysyneet koskemattomina kanonisointinsa jälkeen, mutta senkin jälkeen on vielä ollut vaihtelua siinä, mitkä Raamatun kirjat hyväksytään pyhien tekstien joukkoon, ja missä järjestyksessä tekstit esitetään. Johanneksen ilmestys ei aina ole ollut Raamatun viimeinen kirja. Ja sama juttu minkä tahansa muun pyhän kirjan kanssa. Tosin Koraanin kohdalla muutokset lienevät vähäisempiä kuin muuten, koska aito Koraani on aina arabiankielinen, ja käännökset ovat vain tulkintoja.

Mutta ennen kuin innostutte liian tarkasti ruotimaan Raamatun virheitä ja vääryyksiä, niin lukaiskaapa se läpi. Tai edes Mooseksen kirjat, evankeliumit ja jokunen Paavalin kirjeistä. Sillä monet, jotka syyttävät Raamattua tai puolustautuvat sen avulla, eivät ole koskaan kunnolla lukeneet, mitä siinä opuksessa todella sanotaan. On takerruttu yksittäisiin sanoihin, yksittäissin jakeisiin (mainiona esimerkkinä "nainen vaietkoon seurakunnassa"). Ja sitten väitellään. Mutta eihän Hesariakaan lueta niin, että otetaan yksi lause sivulta A6 ja toinen lause sivulta C3, ja sitten ruveta väittämään niiden perusteella, että Adidaksen kengät ovat selvästi syy löyhkään Esplandin puistossa vain siksi, että molemmissa lauseissa satutaan puhumaan pahasta hajusta. Noin kärjistäen. Luettu pitää ymmärtää, ja pitää ymmärtää, missä oloissa Raamatun tekstit on kirjoitettu, ja miksi.

Itse olen saanut kristillisen kasvatuksen ja uskon Jumalaan. En ehkä täsmälleen sellaiseen Jumalaan, joka Raamatussa kuvataan, mutta kristilliseen Jumalaan joka tapauksessa. En yritä, enkä edes halua tyrkyttää uskontoani muille. Hyväksyn muiden vakaumukset ja toivon, että sillä tavalla annan heille esimerkin hyväksyä myös minun vakaumukseni. Ateisti, juutalainen, hindu, agnostikko (=ei osaa sanoa, onko yliluonnollista olemassa vai ei), wicca... Sama se minulle. Kunhan ei vahingoita muita vakaumuksellaan.

Keskustelu on avattu. Kaikenlainen pohdinta ja mielipiteet uskonnoista sallittu. Kuinka moni lähtee mukaan?
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Kometae
!
kupomuumio

Viestejä: 408


sun maa mustikka


Profiili WWW
« Vastaus #1 : 01.08.07 klo 12:21 »

Minuakin on pistänyt silmään, että näihin tiettyihin yksityiskohtiin tartutaan varsin usein ja kysymyksiin syntisen pääsystä taivaaseen vastataan rippikouluopetusten mukaisesti. Ainahan näin ei ole, mutta hyvin usein, jos keskustelijat ovat juuri rippikouluikäisiä. Itse olen lukenut suurimman osan Vanhasta läpi, Johanneksen ilmestyksen, evankeliumeista joitain osia ja  erilaisia jakeita sieltä sun täältä. Vanhaa Testamenttia pidän lähinnä romaanina, johon on ujutettu mukaan kuuluisia ihmisiä.   

Ihmisestä saa jokseenkin lempeän kuvan, jos hän sanoo uskovansa enkeleihin. Mielestäni se kertoo enemmänkin siitä, että henkilö rakastaa lähimmäisiään ja uskoo, että jokin pitää huolta hänestä itsestään ja lähimmäsistä. Luultavasti  tokaisu "enkeleitä ei ole olemassakaan" voisi loukata kunnolla uskovaa ihmistä jopa enemmän kuin "Jumalaa ei ole olemassakaan".
     Mutta ajatus kristinuskon mukaisesta enkelistä on häirinnyt jo jonkin aikaa. Itse en usko kuoleman jälkeen olevan mitään enkä näin ollen enkeleihinkään tai sieluihin. Minusta on täysin järkeenkäyvää, että yksilön aika pysähtyy kuolemaan. On jokseenkin absurdi ajatus jatkaa olemassa oloa vailla loppua. (Mitä Raamattu muuten kertoo tapahtuvan Viimeisen tuomion jälkeen? Kertooko se sielun elämän jatkuvan Jumalan valtakunnassa vai päättyykö se siellä?)  Materialistisena ihmisenä tuntuu tyhmältä, että ihmisessä olisi jotain "ylimääräistä" ruumiin lisäksi, ja tämä voisi jättää "kuorensa". Kaverini kanssa keskusteltiin kerran sieluista ja näistä ihmisistä, jotka kertovat irtautuneensa ruumistaan hetkeksi. En tiedä, millaisia tuloksia tuollaisen ihmisten tutkimisesta on saatu, mutta itse uskon ihmisen olleen alitajuisesti hereillä ja hallusinaatioiden vallassa, vaikkakin sydän lopettaisi hetkeksi pumppaamisen.

Henkien olemassa olon kieltäen on kuitenkin huvittavaa todeta ottaneensa osaa spritismiin ja olleensa yleisönä tämän toimiessa. Mihin uskotte kyseisen lasi-ilmiön perustuvan? Miksi juuri noissa tilanteissa jokin naksahtaisi ihmisessä ja tämä uskoisi ulkopuolisen voiman liikuttavan sitä (jos oletetaan, että henkilö itse liikuttaisi)?
    En myöskään ole perillä siitä, uskovatko esimerkiksi peruskristityt pahoihin henkiin, sillä eikös Saatanalla yms. ole aika vähän tekemistä enää nykykristinuskon kanssa?

Asiasta taas toiseen hypäten Uusi Testamentti on oikeastaan aika ovela veto. Se kääntää Vanhan sanoman päälaelleen väittäessään, että Jumala rakastaa kaikkia ja antaa synnit anteeksi. Kristinuskossa nähdään nykypäivänä lähinnä hyvää sanomaa, mutta kuinka moni siihen uskoisi, jos edelleen väitettäisiin synneistä rankaistavan? Kuulostaa lähinnä vain turvallisesta valinnalta. Kun taas ylemmässä kappaleessa puhuin pahoista hengeistä ja Saatanasta, niin kuulostaa jotenkin pelottavalta, että jos kristinuskossa elävä uskoo myös niihin. Onko se todellakin sen arvoista rauhallisen ateismin sijaan? 
tallennettu

Lukemalla tämän tekstin sitoudut vastaanottamaan lämpimän virtuaalihalin :-)

* /o/ \o\ *
Antti Valkama
foorumisti

Viestejä: 188


Profiili
« Vastaus #2 : 01.08.07 klo 14:41 »

Vain pari pikaista kommenttia, kauppareissu vartoo.

Lainaus
Asiasta taas toiseen hypäten Uusi Testamentti on oikeastaan aika ovela veto. Se kääntää Vanhan sanoman päälaelleen väittäessään, että Jumala rakastaa kaikkia ja antaa synnit anteeksi.

Itse asiassa tämä ei pidä paikkaansa. UT puhuu Jumalan tuomiosta jopa enemmän kuin VT... Ja VT taas puhuu paljonkin Jumalan rakkaudesta ja armosta.

Lainaus
Kun taas ylemmässä kappaleessa puhuin pahoista hengeistä ja Saatanasta, niin kuulostaa jotenkin pelottavalta, että jos kristinuskossa elävä uskoo myös niihin. Onko se todellakin sen arvoista rauhallisen ateismin sijaan?

Kenties osa ihmisistä todella valitsee maailmankatsomuksensa sen mukaan, mikä tuntuu miellyttävältä. "Rauhallinen ateismi" on kai yksi mahdollisuus tällaiselle henkilölle. Mutta jos asiaa pitää totuus- eikä makukysymyksenä, rauhallisuus, kätevyys tai yleinen hyväksyntä eivät ole kovin arvokkaita kriteeteitä. Vaikka pitäisi uskoa kultaisten, tultasyöksevien mustien ratsastajien putoamiseen taivaalta, se on "sen arvoista" - jos se on totta.
tallennettu
francesc
Vieras
« Vastaus #3 : 01.08.07 klo 16:14 »

Kaverini kanssa keskusteltiin kerran sieluista ja näistä ihmisistä, jotka kertovat irtautuneensa ruumistaan hetkeksi. En tiedä, millaisia tuloksia tuollaisen ihmisten tutkimisesta on saatu, mutta itse uskon ihmisen olleen alitajuisesti hereillä ja hallusinaatioiden vallassa, vaikkakin sydän lopettaisi hetkeksi pumppaamisen.

Big Off says: Tähänhän taitaa olla tieteellinen selityskin? Käpyrauhasemme tuottaa ainetta nimeltä DMT, eli dimetyylitryptamiini, jota käytetään hallusiogeenisenä huimausaineenakin. DMT aiheuttaa vahvoja hallusinaatioita ja muita sen kaltaisia vaikutuselämyksiä. Onkin tutkittu, että DMT:n tuotanto lisääntyy unessa ja kuolemanrajatapauksissa. Tästä johtuvat siis nuo kuolemakokemukset.

Gosh, en kyllä ole kummoinen biologistikemisti, että ylläolevassa voi olla asiavirheitä, mutta summittain se menee kai noin.

Tulen tunkemaan lusikkani uskontosoppaan sitten kun ei ole näin paljon kaikkea turhaa tehtävää ja kun aika vähän hidastaa itseään D:
tallennettu
Iis
Vieras
« Vastaus #4 : 01.08.07 klo 18:30 »

Tuohon tiettyihin lauseisiin takertumiseen ei ole mitään lisättävää, se on tultu itsekin huomattua.

Itse olen ateisti, mutta hyväksyn kyllä eri uskontoja edustavat ja uskovaiset yleensäkin. Joku saattaa ajatella ikäni puolesta että olet ateisti, koska se on kaiketi "trendikästä" (ainakin niin joku väitti. o__O), mutta minulle se on tuonut suuren helpotuksen elämään. Uskosta luopuminen siis. Pienenä minua ahdisti suuresti ajatus, että on joku, joku suuri joka tarkkailee meitä ja antaa kaikki pahat teot anteeksi ja rakastaa mutta silti tuomitsee kaikki vääryydet ja niin edelleen, itse koin sen jotenkin todella ahdistavaksi. Ja asiaa ei auttanut yhtään se että katsoin uutisia ja opin tietämään maailman kurjuuksista hyvinkin pienenä. Jotenkin se oppimani kuva Jumalasta ei sopinut siihen, että maailma on täynnä kaikkea kurjaa. Maanis-depressiivinen ala-asteen opettaja joka oli kiihkouskovainen loi myöskin pelottavaa kuvaa Jumalasta, jos jotain väärin teki niin heti uhkailtiin Helvetillä.

Ja itseäni myös häiritsee kovasti se, että varsinkin kristinusko nostaa ihmisen aivan liian ylhäälle muiden eläinten yläpuolelle. Ihminen kuitenkin on eläin, ei yhtään sen parempi kuin vaikkapa susi. Ja kaiken lisäksi ihminen onnistuu tuhoamaan maailmaa paljon tehokkaammin ja nopeammin kuin yksikään muu eläin. Vai mitä luulette, olisiko susi voinut aiheuttaa ilmastonmuutoksen tavallisilla toimillaan?

Hyväksyn kaikesta ahdistuksestani uskontoja kohtaan huolimatta uskovaiset, onhan se tavallaan helppoa uskoa johonkin suurempaan, johonkin joka selittää kaiken ja antaa turvan kaikissa elämän hetkissä. Muutenkin osaan hyväksyä ihmiset sellaisina kuin he ovat, eiväthän nyt kaikki voi tykätä samoista asioista ja toimia samoin, saatika uskoa samoihin asioihin.

Itselleni uskonto ja Raamattu ei ole antanut mitään vastauksia, lähinnä vain herättänyt aina vain lisää kysymyksiä.
tallennettu
Laus
foorumisti

Viestejä: 181



Profiili
« Vastaus #5 : 01.08.07 klo 22:31 »

Ja itseäni myös häiritsee kovasti se, että varsinkin kristinusko nostaa ihmisen aivan liian ylhäälle muiden eläinten yläpuolelle. Ihminen kuitenkin on eläin, ei yhtään sen parempi kuin vaikkapa susi. Ja kaiken lisäksi ihminen onnistuu tuhoamaan maailmaa paljon tehokkaammin ja nopeammin kuin yksikään muu eläin. Vai mitä luulette, olisiko susi voinut aiheuttaa ilmastonmuutoksen tavallisilla toimillaan?

Käsittääkseni Raamattu selittää tämän sillä, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, joten siksi ihmisrotu on erityinen eläimiin verrattuna.

Itse uskon melko vahvasti kristinuskoon. Kun se on kerran opetettu pienestä pitäen, niin sitä ei ole tullut ajatelleeksi, ettei se olisikaan oikea käsitys, ja vanhemmiten olen miettinyt niitä asioita sen verran, että olen tullut johtopäätökseen, että Raamattu ja kirkon opetukset ovat minulle aivan riittävän johdonmukaisia ja uskottavia, joten pidän sitä ns. totuutena enkä koe siksi tarvetta muuttaa käsitystäni.

En tarkoita tällä mitenkään sitä, että pitäisin omaa uskontoani parempana kuin muiden. En halua vähätellä muita uskontoja, sillä mielestäni kaikilla on oikeus uskoa mihin haluavat ilman, että heitä yritetään käännyttää johonkin toiseen uskontoon tai uskotella, ettei se oma uskonto ole se oikea. (Tällä siis tarkoitan sitä, että esim. "Miks sä oot ateisti, miten sä selität sit sen ja sen jutun muuten ku uskon avulla?!?" ja niin edelleen.) Olen kuitenkin avoin vastaanottamaan tietoa toisista uskonnoista; miten voisi väittää, että oma uskonto on oikeassa ja muut väärässä, jos ei tietäisi muista uskonnoista mitään?

Viestini on varmaankin aika sekava. En ole kuitenkaan perehtynyt uskonasioihin keskimääräistä enempää, enkä ole edes käynyt rippikoulua. Katsotaan pysyykö mieli samana iän mukana, tällä hetkellä en koe tarvetta muuttaa ajatusmaailmaani uskonnon suhteen.
tallennettu
Red Mage
Vieras
« Vastaus #6 : 01.08.07 klo 22:36 »

Jotenkin minusta tuntuu, että nykymaailmassa on tuskin olemassakaan enää "puhtaasti" kristinuskoisia, koska länsimaisessa maailmassa on mahdoton elää kohtaamatta eri uskonsuuntia ja filosofisia näkemyksiä ja ottamatta niistä vaikutteita. Mikä sitten siinä määritellään kristinuskoksi ja mikä ei?

Toinen mietityttänyt asia on se, pitääkö uskovaisen ihmisen jotenkin ulkoisesti todistaa olevansa uskossa tai kenties tarkemmin sanottuna missä piilee tosiuskovaisen ja tapauskovaisen raja. Itse en käy juuri jumalanpalveluksissa (vaikka kirkkoja melkeinpä rakastan niiden kauneuden ja tunnelman takia), en rukoile ellen oikeasti todella ole huolissani jostain enkä oikeastaan hyvänä arkipäivänä uhraa ajatuksen puolikastakaan uskonasioille. Sisimmässäni kuitenkin tiedän - tai ainakin koen tietäväni - millä pohjalla uskoni lepää, ja tuskin mikään voi sitä horjuttaa.
Eräs ystäväni on tosin hiukan kritisoinut näkemystäni liiallisesta järkeilystä, mutta kukin ajatelkoon miten tahtoo niin kauan kun ei sillä käy muiden elämää muuttamaan. Koin itse melkeinpä jonkinlaisen kriisin rippikoulun aikoihin etsiessäni mielestäni ja sisimmästäni sitä, mihin uskoa, mutta nyt jotenkin tuntuu, että voin luottaa käsitykseeni uskosta ja korkeammista voimista.

Uskonto on kyllä mielenkiintoinen aihe keskusteluun - ja usein myös väittelyyn - koska siinä kukaan ei oikein voi olla oikeassa tai väärässä. Mitä ihminen on tietämään jostain hänet itsensä ylittävästä voimasta? Kenellä on valta sanoa totuus? Sinäänsä minusta esimerkiksi Paavi on kummassa asemassa, sillä käsittääkseni ainakin osa katolisista uskoo - ja kenties hän itsekin - hänen julistavan Jumalan sanaa ja olevan siten absoluuttisen oikeassa ja niin edelleen. Ihminenhän hän on siinä missä me muutkin. Muutenkin fundamentalismi jossain määrin turhauttaa minua: lähinnä siitä saa syyttää kaikkia niitä järjettömän tuntuisia tekoja, joita on tehty uskonnon nimissä.

Voisin hyvinkin kirjoittaa kunnon esseen omista näkemyksistäni ja uskomuksistani, mutta typistettäköön se ranskalaisiin viivoihin (kukaan ei kuitenkaan jaksaisi lukea :P)

Uskon, että...
- on olemassa jokin korkeampi voima, joka vastaa jokaisen uskonnon jumalaa tai jumalia, mikäli niissä sellainen on, ja se on pohjimmiltaan hyvä.
- Paholaista tai mitään "pahojen ihmisten paikkaa" ei ole.
- kaikissa elollisissa olennoissa on sekä hyvää että pahaa --> Jumalan (eli sen korkeamman voiman) hyvyyden ansiosta kaikki pääsevät taivaaseen.
- maailman pahuus johtuu olentojen vapaudesta valita, mutta ilman valinnanvapautta maailma ei olisi kovinkaan "hyvä".
- ihminen asettaa itsensä helposti muiden olentojen yläpuolelle siksi, ettei hänellä ole tietoa, kokemusta tai ymmärrystä muiden olentojen elämästä tai niinä olemisesta (miltä tuntuu olla kissa? Mitä kissa arvostaa eniten elämässään?)
- uskonto on loppujen lopuksi melko lailla jokaisen "subjektiivinen totuus".
tallennettu
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #7 : 12.08.07 klo 21:40 »

Niin ja korostan tuota, että en ole uskovainen, mutta olen ottanut asioista selvän jotta tietäisin, mistä puhun ja mitä vastustan.

Mukava tietää, että sellaisiakin ihmisiä on. Liian usein törmää tapauksiin, jotka vastustavat jotakin ihan vain vastustamisen ja epämääräisten mielikuvien perusteella. Niin sitä pitää, pitää tietää, mitä vastustaa, jos haluaa olla uskottava. Ja tulla otetuksi vakavasti.

Olen koko ikäni kuulunut kirkkoon, mutta en siksi koska uskoisin siihen. Äitini pakottaa minut olemaan kirkossa, koska koko muukin perhe on siellä. Minut pakotettiin lapsena uskontoleireille ja sitten oli tietenkin tuo rippikoulu. Ehkä inhoni uskontoja kohtaan on syntynyt juuri siitä, että minut yritettiin pakottaa uskomaan asiaan, johonka en usko.

Tuo on jotain, mitä en voi hyväksyä enkä ymmärtää. Minkä ihmeen takia pitää pakottaa joku uskomaan johonkin (tai toisin päin, olemaan uskomatta)? Pelkäävätkö ihmiset, että jos joku ei usko (=ajattele) kuten itse, niin silloin tämä "joku" on vihollinen tai jotain muuta pahaa, jonka pää pitää saada käännettyä? Jos naapurisi on muslimi eikä suostu siksi syömään possua, niin mitä pahaa siinä on? Miksi hänet pitäisi saada syömään possua? Uskokoon kuten tahtoo ja toimikoon sen mukaisesti niin pitkään, kun ei aiheuta vahinkoa muille. Jos Matti Vanhanen ilmoittaa Iltalehden lööpissä uskovansa vakaasti Sinisten Tonttujen Kiltaan ja on sen takia absolutisti, niin mitä sitten? Niin pitkään, kun herra Vanhanen ei rupea käännyttämään koko kansakuntaa Sinisten Tonttujen Killan jäseneksi, niin uskomuksesta tuskin on haittaa kenellekään.

Meillä on uskonnonvapaus Suomessa. Saa siis uskoa tai olla uskomatta, juuri kuten itse tahtoo. Kun vain ihmiset jaksaisivat muistaa sen, ja todella jättäisivät toisensa rauhaan usko(muste)nsa kanssa. Kyllä asioista saa puhua, toki, mutta miksi pitää pakottaa? Kolmevuotias on vielä pieni, jolloin vanhemman saavat luvat päättää taaperon asioista, mutta jo kymmenen vuotta vanhempi lapsi osaa ajatella myös omilla aivoillaan.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Skut
foorumisti

Viestejä: 65


Generalfeldmarschall


Profiili
« Vastaus #8 : 13.08.07 klo 01:47 »

Se, että teini sanoo ottaneensa asioista selvää uskontoa vastustaessaan on minusta jotenkin hauskaa(ei mitään henkilökohtaista), sitä kun on tullut kuunneltua vähän turhankin usein.


Se on mielestäni täyttä puppua ja mielestäni on typerää pitää "pyhänä kirjana", koska sen on kirjoittanut joku ihminen eikä se sisällä itse Jumalan käsialaa. Raamatun mukaan nainen on saastainen kuukautisten aikana, miehellä ei saa olla pitkiä hiuksia ja mies saa pettää vaimoaan naisen kanssa, mutta naista alettiin kiroamaan loitsuilla jos mies edes hiukankin epäili naisen uskottomuutta. Raamatussa Jumala on julma ja itse herra kuri, joka rankaisee ihmisiä kuolemalla, vaikka itse kuolemanhan pitäisi olla se raja, jolloin uskovainen pääsee Jumalan luokse. Siis wtf?


Jos tosiaan olisit lukenut raamatun kannesta kanteen tietäisit ettei sitä ole yksi ihminen kirjottanut, vaan se on kirjoitettu hyvin pitkässä aikajaksossa(monisataisessa ainakin), jonka johdosta kertomukset voivat hieman olla ristiriidassa keskenään. Myös kirjojen pointti tuntuu menneen ohi, ensimmäinen testamentti(jossa puhutaan jumalan ankaruudesta, soimataan naisia olan takaa ja taidettiin pitkä tukkakin kieltää) on juutalaisten juttuja, eikä sinällään liity kristinuskoon mitenkään(mutta kun se lähti juutalaisuudesta niin pithän se lisätä). Uusi testamentti on se raamatun varsinainen kristityille kuuluva ja tärkeä osa, siinä ei puhuta jumalan ankaruudesta, vaan koko kirjan pointti on että jumala on hyväsydämminen ja riittää että häneen uskoo.

Siinä ei myöskään kielletä pitkiä hiuksia, varmaan lähinnä siksi että tuolloin parta ja pitkät hiukset olivat hyvin yleisiä ja vain varakkaimmilla ihmisillä oli varaa fiiniin kuontaloon. Raamattu myös opettaa että pettäminen on väärin tapauksesta riippumatta, sillä se rikkoo avioliittoa(joka on liitto jumalan kanssa).
Jos raamattu tosiaan on luettu kannesta kanteen, se kannattaisi myöskin sisäistää eikä ottaa kaikkea sanatarkasti.

Lisättäköön vielä etten laske itseäni uskovaiseksi, mutten ateistiksikaan. Kuulun kyllä kirkkoon enkä siitä taida vähään aikaan erotakkaan. Riparit on kyllä käyty ja raamattukin luettu pariin otteeseen. Raamatussa itseä kiinnostaa lähinnä sen historiallinen arvo, se on myös hauska tutkinnan kohde koska se herättää niin ristiriitaisia tuntemuksia ihmisissä.
tallennettu

I love the smell of napalm in the morning.
Antti Valkama
foorumisti

Viestejä: 188


Profiili
« Vastaus #9 : 13.08.07 klo 14:57 »

Lainaus
Myös kirjojen pointti tuntuu menneen ohi, ensimmäinen testamentti(jossa puhutaan jumalan ankaruudesta, soimataan naisia olan takaa ja taidettiin pitkä tukkakin kieltää) on juutalaisten juttuja, eikä sinällään liity kristinuskoon mitenkään(mutta kun se lähti juutalaisuudesta niin pithän se lisätä).

Täytyy hiukan tarkentaa... Kristityt ovat alusta alkaen katsoneet myös Vanhan testamentin kuuluvan Jumalan ilmoitukseen. Itse asiassa, kun Jeesus ja apostolit puhuvat "pyhistä kirjoituksista", he puhuvat nimenomaan VT:sta. Emme voi jättää sitä pois kristinuskosta jättämättä Jeesusta ja apostoleitakin samalla.

Mitä tulee VT:n sisältämiin, nykyään "kammoksuttaviin" asioihin, niitä tosiaan on. Melkoinen osa on kuitenkin ymmärrettävissä omasta kontekstistaan käsin, kuten edellinen kirjoittaja vihjaisi.

Esimerkiksi lakia "silmä silmästä, hammas hampaasta" pidetään raakana ja huonona. Paimentolaisyhteisöön, jossa oikeusjärjestelmä oli kehittymätön ja demokratia ja yksilönoikeudet (nykyisessä mielessä) tuntemattomia, tällainen laki kuitenkin sopi kuin nyrkki nenuun. Se oli selkeä ja tasapuolinen niin mahtimiehiä kuin mahdittomiakin kohtaan. Lisäksi se ei pelkästään määrittänyt vaan myös rajoitti kostamista. Loukattu suurkarjanomistaja ei ollut oikeutettu sen kovempaan kostoon kuin palkkalaisensakaan. Ilman sääntelyähän käy helposti niin, että ylhäinen hakkauttaa loukkaajansa kuoliaaksi ja alhainen saa, jos onni on myötä, pari taatelia lohdutukseksi menetetystä raajasta.
 
tallennettu
Shiwori
foorumisti

Viestejä: 69


i will come back tomorrow / and try living again


Profiili
« Vastaus #10 : 15.08.07 klo 20:10 »

Se, että teini sanoo ottaneensa asioista selvää uskontoa vastustaessaan on minusta jotenkin hauskaa(ei mitään henkilökohtaista), sitä kun on tullut kuunneltua vähän turhankin usein.


Se on mielestäni täyttä puppua ja mielestäni on typerää pitää "pyhänä kirjana", koska sen on kirjoittanut joku ihminen eikä se sisällä itse Jumalan käsialaa. Raamatun mukaan nainen on saastainen kuukautisten aikana, miehellä ei saa olla pitkiä hiuksia ja mies saa pettää vaimoaan naisen kanssa, mutta naista alettiin kiroamaan loitsuilla jos mies edes hiukankin epäili naisen uskottomuutta. Raamatussa Jumala on julma ja itse herra kuri, joka rankaisee ihmisiä kuolemalla, vaikka itse kuolemanhan pitäisi olla se raja, jolloin uskovainen pääsee Jumalan luokse. Siis wtf?


Jos tosiaan olisit lukenut raamatun kannesta kanteen tietäisit ettei sitä ole yksi ihminen kirjottanut, vaan se on kirjoitettu hyvin pitkässä aikajaksossa(monisataisessa ainakin), jonka johdosta kertomukset voivat hieman olla ristiriidassa keskenään. Myös kirjojen pointti tuntuu menneen ohi, ensimmäinen testamentti(jossa puhutaan jumalan ankaruudesta, soimataan naisia olan takaa ja taidettiin pitkä tukkakin kieltää) on juutalaisten juttuja, eikä sinällään liity kristinuskoon mitenkään(mutta kun se lähti juutalaisuudesta niin pithän se lisätä). Uusi testamentti on se raamatun varsinainen kristityille kuuluva ja tärkeä osa, siinä ei puhuta jumalan ankaruudesta, vaan koko kirjan pointti on että jumala on hyväsydämminen ja riittää että häneen uskoo.

Siinä ei myöskään kielletä pitkiä hiuksia, varmaan lähinnä siksi että tuolloin parta ja pitkät hiukset olivat hyvin yleisiä ja vain varakkaimmilla ihmisillä oli varaa fiiniin kuontaloon. Raamattu myös opettaa että pettäminen on väärin tapauksesta riippumatta, sillä se rikkoo avioliittoa(joka on liitto jumalan kanssa).
Jos raamattu tosiaan on luettu kannesta kanteen, se kannattaisi myöskin sisäistää eikä ottaa kaikkea sanatarkasti.

Lisättäköön vielä etten laske itseäni uskovaiseksi, mutten ateistiksikaan. Kuulun kyllä kirkkoon enkä siitä taida vähään aikaan erotakkaan. Riparit on kyllä käyty ja raamattukin luettu pariin otteeseen. Raamatussa itseä kiinnostaa lähinnä sen historiallinen arvo, se on myös hauska tutkinnan kohde koska se herättää niin ristiriitaisia tuntemuksia ihmisissä.

Vaikka et tarkoittanutkaan henkilökohtaisesti niin alkaa kyllä pipoa hiukan kiristää, kun väitetään, ettei asioista ole otettu selvää ja kärjistäen "teini ei voi tietää näistä asioista".

Kyllähän mä sen tiedän, ettei tota raamattua ole kirjoitettu vaan yhdessä viikossa, vaan monen vuoden ajan ovat kaiken maailman maantallaajat sinne lisäillyt kuulopuheita ja uskomuksiaan. Halusin vaan tuoda esille sitä, että miksi ihmeessä ihmiset ovat nostaneet ylipäätänsä uskonnoissa jonkin yhden kirjan pyhäksi asiaksi ja henkioppaaksi, kun itse uskonto ei nojaa siihen kirjaan vaan ihmisten omaan Jumalanuskoon? Mitä järkeä noudattaa opusta, jonka kirjoittajista ei tiedetä mitään tai todenmukaisuutta ei pystytä todistamaan?

Ja edelleen epäilen tuota Jumalan hyväsydämmisyyttä. Vanhassa Tekstamentissa (vaikket uskoisikaan, että sen olen lukenut) on kuvattu Jumala ankaraksi, vaikka raamatussa kuvatut ihmiset uskoisivatkin Jumalaan tai olisivat erehtyneet vain kerran.
Onko se rakastavaa, että lähetetään oma poika kuolemaan ihmisten syntien vuoksi? Mitäköhän Jumala olisi tehnyt, jos Jeesus ei olisi kuollut? Rankaissut kaikkian maan päällä olevia ihmisiä?

Hatunnosto niille, jotka siihen kirjaan uskoo. Ei onnistuisi itseltä.

Kröh. Kolmiyhteiseen Jumalaan uskovana minun on pakko lisätä, että Raamattu on syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta.

"...monen vuoden ajan ovat kaiken maailman maantallaajat sinne lisäillyt kuulopuheita ja uskomuksiaan."

Eli ihan näin asia ei ole. -^ Pyhä Henki on vaikuttanut näissä "kaiken maailman maantallaajissa", ja he ovat kirjoittaneet Vanhan Testamentin.

En ole mitenkään kovin perehtynyt asiaan, mutta tuo Pyhän Hengen puuttuminen pisti silmään. Jotakin rippikoulusta jäi kuitenkin päähän.

"Onko se rakastavaa, että lähetetään oma poika kuolemaan ihmisten syntien vuoksi?"

Nimenomaan se on. "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." (Joh. 3:16) Kuulostaa siltä, ettet ole ymmärtänyt tätä tärkeää raamatunkohtaa.

Toivottavasti selitin edes jotenkin ymmärrettävästi, ja niin, että minua ei ymmärretä väärin. Ihmisen ymmärrys ei riitä käsittämään kaikkea, joten kaikkiin kysymyksiin (vaikka Jumalan kolminaisuudesta) ei löydy vastausta.

Btw, olisi mielenkiintoista kuulla keskustelua kolminaisuusopista.
tallennettu

today is my life now here / yesterday i lived somewhere / i don't remember where / tomorrow / now i don't really know / where i am
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #11 : 16.08.07 klo 20:25 »

(Pienenä välihuomautuksena kaikille: ei välttämättä ole tarvis lainata kokonaista viestiä vastatessaan, varsinkin, jos vastaa edeltävään (pitkään ja lainauksia sisältävään) viestiin.)

Btw, olisi mielenkiintoista kuulla keskustelua kolminaisuusopista.

Dogmatiikan proffa ei perusopintojen kakkoskurssilla muusta puhunutkaan. Hän jaksoi painottaa kahta asiaa: kolminaisuusoppia ja kaksiluonto-oppia, ja ennen kaikkea sitä, että jokainen kurssilla ymmärtäisi, miten kyseiset opit ovat muodostuneet. Sattaa kuulostaa tosi tylsältä kurssilta, mutta proffa oli kerrasssaan mainio, joten tykkäsin kurssista. Mielenkiinotista pohtia (ja tietyllä tavalla myös nähdä) vanhoja kirkkoisien sun muiden tekstejä lukiessaan, miten kristinuskon keskeisimmät opit ovat kehittyneet.

Raamattu kirjoitettiin ja koottiin noin tuhannen vuoden kuluessa, ja tekstit muokkutuivat matkalla, kunnes ne kanonisoitiin. Sama pätee kristinuskon oppeihin. Nekin kehittyivät ajan kuluessa, enemmistön kannattaessa niitä ja sitä kautta ne tulivat hyväksyityiksi ja viralliseksi opiksi. Harhaoppeja puhkesi pilvin pimein, ja kirkolla oli kova työ torjua harhat. Ja vakavimmat harhaopit koskivat tietysti kaksiluonto- ja kolminaisuusoppia. Pienemmät erimielisyydet voitiin vaientaa, niitä ei tarvinnut tuhoamalla tuhota.

Se pätemisestä tällä kertaa. En oikein osaa sanoa mitään omaa kolminaisuusopista, mutta voin toki toistaa sen, mitä dogmatiikan proffamme sanoi: "Kolminaisuusoppia voi havainnollistaa Toblerone-patukalla. Siitä näkee kerralla vain yhden kyljen, mutta tietää, että ne kaksi muutakin kylkeä ovat siellä. Koko ajan."
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Durahan
foorumisti

Viestejä: 71


koira


Profiili
« Vastaus #12 : 17.08.07 klo 17:49 »

huu, sen verran kiinnostava aihe, että muutaman päivän kiertelen jälkeen pakko iskeä kiinni :P

itse olin tuossa pahimman puberteetin aikaan olin vastaan about kaikkea uskontoa, oliko pelkkää auktoriteettien vastustusta vai mitä, dunno...

nykyään uskon jonkinlaiseen korkeampaan henkiseen substanssiin, oli sitten jumala, maailmansielu etc.
uskon myös jonkinlaiseen sieluun tai henkiseen osaan elollisessa, sillä empiirinen tiede ei ainakaan vielä ole pystynyt tyhjentävästi kieltämäänkään sellaisien olemassaoloa.
Mitä tuossa on raamattua on kehuttu huhupuheiksi, on vanha testamentti hyvin tarkka muistikirja ja taltiväline, mitä tulee juutalaisten historiaan ym:muuhun.
Itse en suoranaisesti sulje mitään uskontoa pois, sillä niissä kaikissa on hyvää sanomaa ja elämänohjetta.
esim jeesuksen opetus "tee muille, kuten haluaisit itsellesi tehtävän", kungfutse sanoi about samaa opetuksissaan "älä tee muille mitä et haluaisi itsellesi tehtään" (lainauksissa saattaa ollaa virheenpoikasta, en muista tarkkaan)
Eikös tuollainen ohje kuulosta ihan hyvältä? :P
myös raamatun lankeamistarina kuulostaa mielestäni viisaalta kuvaukselta ihmisestä aikojen takaa, kyllä jo silloin ajateltiin.
siis vertauskuvallisestihan tarina kuvaa ihmisen omantunnon syntyä(tieto hyvästä ja pahasta) ja sen myötä kyvystä tehdä hyvää siinä missä pahaakin, eli miten ihminen eroaa eläimistä kyvyllään arvioida tekojaan ja niiden seurauksia.
eli vaikka ei oikeasti varmaan ollut "hyvän ja pahan tiedon" puuta, aatamia, eevaa ym, ei se tee tuotakaan tarinaa arvottomaksi.
 tarkkaan en kyllä osaa sanoa mihin uskon, ainakin sintolaisuuden polyteismi ja kunnioitus kolahtaneet hyvin.
taidanpa olla tälläinen humanistissubjektiivinen, eli kaikilla on oma totuutensa, joka on totta......
mahatma gandhi taisi sanoa, jotain sensuuntaista, että "jokainen uskonto on oikeassa, kaikki nimet eivät vain miellytä kaikkia" eli kaikki uskonnot pyrkivät samaan hyvään.......



tallennettu
Antti Valkama
foorumisti

Viestejä: 188


Profiili
« Vastaus #13 : 17.08.07 klo 19:58 »

Lainaus
taidanpa olla tälläinen humanistissubjektiivinen, eli kaikilla on oma totuutensa, joka on totta......

Mitäpä sitten sanomme niistä ihmisistä, jotka ovat vakuuttuneet siitä, että vääräuskoisten/väärän väristen/väärää varallisuusluokkaa tai kansallisuutta tai puoluetta olevien elämän arvo on koko lailla merkityksetön ja että heitä sopii listiä oikeiden asioiden puolesta hyvällä omallatunnolla? ;-)

Minustakin rauhanomainen rinnakkaiselo on hyvästä, mutta "kaikki uskonnot pyrkivät samaan" -ajattelu on älyllisesti ongelmallista. Se ei nimittäin ota huomioon uskontojen omia käsityksiä itsestään.
tallennettu
Durahan
foorumisti

Viestejä: 71


koira


Profiili
« Vastaus #14 : 17.08.07 klo 22:56 »

kovin moni uskonto ei nyt ihan ihonvärin tai varakkuuden mukaan rajoita ihmisiä(rahan osalta kyllä menestyksen teologiaa tukevat) :P
Eikä nyt vääräuskoisiakaan ole kovin monen uskonnon nimissä viime vuosina tapettukkaan.
nuo terroristit käyttävät islamia aika paljon soveltaen omiin tarkoitusperiinsä, aika samaan tapaan kuin jotkut amerikkalaiset hihhuliporukat kuten daavidin oksa tai gods house (tai joku sensuuntainen....)
se "jihad", eli pyhä sota, on mahdollisesti tarkoittanut/tarkoittaa yksilön sisäistä kamppailua siinä missä sotaa muita vastaan(jihad taisi olla kamppailu tai sota käännettynäkin)
suurin osa islaminuskoisista on suht rauhallista porukkaa ja vain pieni osa räjäyttelee paikkoja.

muuten tämä "väärien uskojen" ym leimaaminen on hiukan no-can-do, jos uskonto on muut pois-sulkeva ei sille mitään voi. aika moni uskonto ei silti mene "vääräuskoisia pakanoita" nykyään tappamaan, esim kristilliset seurakunnat pyrkivät dialogiin muiden uskojen kanssa.
tallennettu
Kometae
!
kupomuumio

Viestejä: 408


sun maa mustikka


Profiili WWW
« Vastaus #15 : 18.08.07 klo 11:55 »

Lainaus
Itse en suoranaisesti sulje mitään uskontoa pois, sillä niissä kaikissa on hyvää sanomaa ja elämänohjetta.
esim jeesuksen opetus "tee muille, kuten haluaisit itsellesi tehtävän", kungfutse sanoi about samaa opetuksissaan "älä tee muille mitä et haluaisi itsellesi tehtään" (lainauksissa saattaa ollaa virheenpoikasta, en muista tarkkaan)
Eikös tuollainen ohje kuulosta ihan hyvältä? :P

Mutta eivätkös tuollaiset moraaliopit toimi ihan nyky-yhteiskunnassakin uskonnosta riippumatta? Minusta uskontoja ei tarvita, jotta ihmisellä olisi käsitys moraalista. Lapsikin tietää, ettei toisia lapsia saa kiusata, eikä seuraamusten pelkoon tarvita mitään ylempää voimaa. Monet ihmisetkin auttavat toisiaan, mutta eivät sen takia, että Jeesus on kehottanut rakastamaan lähimmäistä. Erilaisilla yhteiskunnallisilla toimilla on pyritty vähentämään kitkaa muiden kulttuureiden kanssa ja minusta tämä puhuu vain nyky-yhteiskunnan kyvystä hyväksyä toisensa ihmisinä ja kehittää yhteistyötä.

Lainaus
uskon myös jonkinlaiseen sieluun tai henkiseen osaan elollisessa, sillä empiirinen tiede ei ainakaan vielä ole pystynyt tyhjentävästi kieltämäänkään sellaisien olemassaoloa.
Minua kiinnostaa, että miten entisenä uskontojen kieltäjänä olet päätynyt tuohon ratkaisuun? Tuskin tarkoitat juuri tuota virkettä uskosi perustana, sillä tuntuisi kummalliselta, jos uskoisit johonkin vain sen takia, ettei sitä ole todistettu vääräksi.

"Ihmiset näkevät sen mitä haluavat nähdä."
tallennettu

Lukemalla tämän tekstin sitoudut vastaanottamaan lämpimän virtuaalihalin :-)

* /o/ \o\ *
Antti Valkama
foorumisti

Viestejä: 188


Profiili
« Vastaus #16 : 18.08.07 klo 15:24 »

Lainaus
kovin moni uskonto ei nyt ihan ihonvärin tai varakkuuden mukaan rajoita ihmisiä(rahan osalta kyllä menestyksen teologiaa tukevat) :P

Selvennän: Mikäli jokaisella on oma totuutensa, joka on totta, miten perustelemme sen, että kukin ei saa kohdella kanssaihmisiään kuten haluaa? On paljon sellaisia, jotka haluaisivat tappaa tai vähintäänkin kiusata ikävästi muita ihmisiä ja joiden "oma totuus" oikeuttaa tällaisen toiminnan. Minkä totuuden nojalla kiellämme heitä? Otammeko jo lähtökohdaksi sen, että totuudet eivät ole tasa-arvoisia?
tallennettu
Durahan
foorumisti

Viestejä: 71


koira


Profiili
« Vastaus #17 : 19.08.07 klo 00:46 »

Lainaus
kovin moni uskonto ei nyt ihan ihonvärin tai varakkuuden mukaan rajoita ihmisiä(rahan osalta kyllä menestyksen teologiaa tukevat) :P

Selvennän: Mikäli jokaisella on oma totuutensa, joka on totta, miten perustelemme sen, että kukin ei saa kohdella kanssaihmisiään kuten haluaa? On paljon sellaisia, jotka haluaisivat tappaa tai vähintäänkin kiusata ikävästi muita ihmisiä ja joiden "oma totuus" oikeuttaa tällaisen toiminnan. Minkä totuuden nojalla kiellämme heitä? Otammeko jo lähtökohdaksi sen, että totuudet eivät ole tasa-arvoisia?

tarkoitatko "sellaisilla" yksilöitä vai ihmisryhmiä?
tallennettu
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #18 : 19.08.07 klo 14:18 »

Otammeko jo lähtökohdaksi sen, että totuudet eivät ole tasa-arvoisia?

Voi kyllä. Riippumatta siitä, puhutaanko yksilöistä vai yhteisöistä, niin totuudet eivät ole tasa-arvoisia, vaikka kuinka niin väitettäisiin. Tilanne on vähän sama kuin Orwellin kirjassa Eläinten vallankumous: "Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset." (Oletan, että kaikki muistavat, kuinka siat sitten elivät herroiksi, ja väittivät olevansa tasa-arvoisia muiden elukoiden kanssa.)

Jos totuudet todella olisivat tasa-arvoisia, niin en usko, että maailmassa olisi olemassa sensuuria, mielipidevankeja, uskonsotia tai hitlermäisiä vainoja.

tuntuisi kummalliselta, jos uskoisit johonkin vain sen takia, ettei sitä ole todistettu vääräksi.

Tarraan nyt Kometaen lausahdukseen, vaikka se ei ollutkaan suunnattu minulle. Tuskin ihmiset uskovat mihinkään vain siksi, että uskomusta ei ole todistettu vääräksi, mutta se helpottaa huomattavasti uskomista. On aika hankalaa tosissaan uskoa johonkin, joka on todistettu vääräksi, ja varsinkin perustella moista uskomustaan. Minusta kuussa käymisestä tai maapallon pyöreydestä on esitetty sangen kiistämättömät todisteet, mutta siitä huolimatta jotkut salaliittoteorian kannattajat uskovat, että maa on litteä ja kuussa ei ole käyty. Ja aikamoisia todisteita (tai porsaanreikiä) he ovatkin saaneet haalia väitteidensä tueksi. Toisaalta, tiedekin voi erehtyä...

Minä olen viimeisen vuoden aikana alkanut entistä enemmän uskoa, vaikka sitä ei huomaakaan käytöksestäni. En sanoisi, että olen jotenkin uskovaisempi, mutta nyt välitän enemmän siitä, onko Jumalaa olemassa. On ollut tarvetta ajatella, että tämä ei vain kaikki voi olla tässä, enemmän kuin pari vuotta sitten tai aikaisemmin. Ja lohdullista kyllä, pystyn myös uskomaan, että korkeampi voima on olemassa, ja että kuoleman jälkeenkin on olemassa jotain. Mitä, siitä en ole varma. Jotain kuitenkin.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Antti Valkama
foorumisti

Viestejä: 188


Profiili
« Vastaus #19 : 19.08.07 klo 16:14 »

Lainaus
tarkoitatko "sellaisilla" yksilöitä vai ihmisryhmiä?

Sekäpä että.

Lainaus
Jos totuudet todella olisivat tasa-arvoisia, niin en usko, että maailmassa olisi olemassa sensuuria, mielipidevankeja, uskonsotia tai hitlermäisiä vainoja.

Mutta...

Jos totuudet olisivat todella tasa-arvoisia, kaikkia totuuksia pitäisi voida elää todeksi. Koska jotkut totuudet kuitenkin ovat kanssaihmisille pahaksi (esim. tuhopolttajan totuus naapurustolle tai väkivaltaisen vanhemman totuus muulle perheelle), edellä mainittu ei ole mahdollista. Joutuisimme joka tapauksessa pakkokeinoin rajoittamaan monien ihmisten ja ihmisryhmien yrityksiä elää todeksi totuuksiaan.

Totuudet olisivat tasa-arvoisia vain jonkin "ylimmän totuuden" asettamissa rajoissa. (Olkoon se vaikka ihmisoikeuksien julistus, kultainen sääntö tms.) Mitä lähempänä yksilön oma totuus olisi tätä "ylintä totuutta", sitä enemmän sillä olisi elintilaa.   

Niin kauan kuin yksilöiden ja yhteisöjen totuudet ovat räikeässä ristiriidassa keskenään, niitä ei voi eikä saa kohdella ehdottoman tasa-arvoisesti. Muuten tulee rumaa jälkeä.

Tosin jos kaikki totuudet olisivat riittävän yhteneväiset, ihmiskunta olisi saavuttanut ykseyden. Vain tällöin todellinen totuuksien tasa-arvo olisi toimiva, mutta se olisi turha, sillä kovin erilaisia totuuksia ei enää olisikaan.

Siis: onko "totuuksien tasa-arvo" mielekäs käsite? Jos on, missä rajoissa?
tallennettu
Sivuja: [1] 2 3 ... 6  Kaikki
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.063 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste