sisällön alkuun
22.9.2017 16.23 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Suomalaisten fanien palvelemista jo vuodesta 2002"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3  Kaikki
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Eläinystävät  (Luettu 19029 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Viikuna
foorumisti

Viestejä: 51


Profiili
« Vastaus #20 : 13.08.07 klo 19:17 »

Pidän eläimistä, eniten koirista ja matelijoista. Kissat on myös kivoja.

Itselläni on 2002 syntynyt pumiuros, Kamu nimeltään. Myönnän, se on ongelmakoira, joka ei päästä vieraita sisään, jos isi ei ole kotona. Se on purrut minua, äitiä ja kahta nuorempaa sisarustani sekä sisarusteni kavereita. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta en pysty luopumaan koirastani. Talo olisi niin tyhjä ilman sen rasittavaa räksätystä ja olisi outoa, kun ei tarvitsisi käydä lenkeillä.

Sniif, alan kohta vetistelemään.
tallennettu

"Everything about me is turning hard..."
-Eragon
--
Brom fingered his staff. = Brom sormeili henkilökuntaansa?
Mannytsu
kupoliitti

Viestejä: 180


Mandariini


Profiili WWW
« Vastaus #21 : 15.08.07 klo 19:20 »

Kyllä pidän joistain eläimistä todella paljon ja joistain vähän vähemmän :3 Meillä ei ole koskaan ollut lemmikkiä, syynä pikkuvelin ja äidin allergia, mutta olen aina halunnut edes kilpikonnan ja akvaarion. Olen aika arka eläinten kanssa. pelkään niiden purevan taikka raapivan, mutta niitä on mukava katsella!

Suosikki eläimiäni ovat puput, kissat, trooppiset kalat (siis semmoset hauskat. ei särjet ja lohet) ja minisiilit :D semmoisen haluasin lemmikiksi. Myös kaikenlaiset linnut ovat kivoja.

hehee.. Paras eläinystäväni on kaverini koira Bella ^^ se on suloinen pikku tuhnuttaja. Olen surannut sen kasvua ihan pennusta asti :3
tallennettu

The Nightmare Begins. And You Can Hear the Cry of the Planet
forte
Vieras
« Vastaus #22 : 15.08.07 klo 21:36 »

Tulipa tässä muuten nyt mieleen.~

Ajattelin nyt tunkea tähän vielä vähän hölöpölöä eläinten oikeuksista, löytöeläimistä, hylätyistä eläimistä... Turkistarhaus, valaanpyynti jne.
Nekorinhan otti ensimmäistä kertaa nämä rescue-eläimet puheenaiheeksi, mutta pölinää siitä on syntynyt ikävä kyllä aika vähän.

Minä ainakin haluaisin kuulla mielipiteenne kaikesta näihin ns. eläinten oikeuksiin liittyvistä jutuista.

Omasta mielestäni nämä kaikki eläinten hylkäämiset sun muut on jotain ihan uskomattoman typerää, mutta sanoisin olevani todella iloinen siitä, että joku on oikeasti tajunnut perustaa sellaisen paikan kuin löytöeläintalo. Aina Kaunotar ja kulkuri-elokuvaa katsoessani minulle kyllä tulee siinä paha mieli, mutta kuitenkin. Eläimet otetaan turvaan ja talteen, kaiken varalta. Elokuvahan on jossain määrin kannustus hankkimaan lemmikki löytöeläinkodista.

Taas tällainen valaanpyynti sun muu. Siis ei h*lvetti, kun tekisi mieli... Valaan- ja hainpyynti on minusta ihan hirveää! Valaat ovat muutenkin uhanalaisia, eikä idässä ole edes kieletty niiden kalastusta. Ainakaan minun tietojeni mukaan. Jos joku ei ole ihan selvillä esimerkiksi hainpyynnistä, niin kerrompa tästä. Hai nostetaan merestä. Siltä leikataan evät ja pyrstö (muistaakseni elävältä), ja sitten se heitetään takaisin mereen. Pyytäjät perustelevat tekemäänsä esimerkiksi sillä, että: "Hei, ei sillä ole mitään väliä, kun kala kuitenkin tukehtuu, kun ei pääse uimaan." SYÖN NE PYYTÄJÄT.

Rauhoitun.

Turkistarhauskin on minusta vähän ylitsemenevää, mutta en oikein tiedä, olenko ihan turkistarhaiskujen puolella. Minusta tarhausta voisi selvästi vähentää, ei sillä ole mitään merkitystä, onko turkki keinotekoista. Samannäköistä se on ja kunnon hyysäämisellä samantuntuistakin. Nahkakin on vähän... Örgl. Itse voin sanoa tykkääväni tietyllä tapaa nahkatakeista, mutta pärjäähän sitä tekonahkallakin. En minä vain tajua sitä ideaa.
tallennettu
MurMur
foorumisti

Viestejä: 29


Täh?


Profiili
« Vastaus #23 : 25.08.07 klo 22:22 »

Kyllä tykkään eläimistä. Useimmista. Koirista ja kissoista erityisesti, kun niiden kanssa on eniten tullut oltua tekemisissä.

Ihan pienestä pitäen olen ollut hirveän koirarakas ja viime keväänä meidän perheeseen otettiin koiravauva. On ollut kyllä ihan uskomattoman tuntuista, kun on lemmikkiä pitkään toivonut ja nyt sellainen pällistelee ovella ja tahtoo ulos. Sen nimi on Otto ja rodultaan cairnterrieri. Se on sisukas, utelias ja halutessaan äärettömän suloinen pikku riiviö. (Sisukkaalla tarkoitan sitä, että sen voi häätää huoneesta vaikka 20 kertaa, mutta se varmasti palaa takaisin.) Serkuillani on aivan ihanan kiltti koira, käsittääkseni collie, nimeltään Sini. Se on lauhkea jättiläinen <3 (Verrattuna omaan koiraan: pieni duracell-pupu)
tallennettu
lorensilver
Vieras
« Vastaus #24 : 14.09.07 klo 16:20 »

Mulla on visiin aika harvinailaatuinen lemikki sillä
omistan sekrotuisen lypysylehmän joka on ollu syntymastään saakka mun kasvitti (Tosiaan olen maalaisjuntti, meillä on lypsykarja))
Se täyttää juolukuussa kolmevuotta ja on nimeltään Tarja
koska niihin aikoihin kun Tarja syntyi olin kova Nightwishin bändin Fani ja arvata saataa mitä seurasi kun oli T-vuosi menossa.  Kaikenkaikkiaan oon kerinnny omistamaan jo 4
lehmää. Mutta kun niilla aina tullu jotain ja sitte ne on pitäny taluttaa teurasautoon.  Tarjan kohtalo ei oo seillaine vielä,  mutta se taitaa jäädä viimeiseksi lehmäkseni, koska joudun muuttamaan kaupunkiin.
Sen lisäksi meilllä on 5 persoonalista rotan pyytäjää eli maatiaskissoja.
Pidän siis lehmistä ja kissoista koska olen kasvanut niiden parissa.
Ja hevosista (koska harrastin nuorenpana talleilla käyntiä), koirista ja villieläimistä muuten vain.

Sitten vastaukseni heiteille jättökysymykseen.
Sitten vihaan niitä jotka jättävät kisansa heitteille. Meille on monena vuonna ilmestyny syksyisin saman kevaan kisanpentu. Sellainen joka on vain heitetty menemään.
meillä ylimaaäreiset suut lopetetaan (veljelläni on aseenkantolupa) heti sillä omissa on tarpeeksi hoitamista.  Lukuun ottamatta medän jokavuotista ainakin jo 14 vuotista vilikisaamme joka tule talvisin aina uskolisesti kotiiin. tai sitten napureiden kissoja jotka tulee vain kaymään kylässä. Tunnemme ne kyllä.
tallennettu
Kaori-chan
Vieras
« Vastaus #25 : 20.10.07 klo 13:24 »

En kyllä koskaan ole ollut kovinkaan suuri eläintenystävä...Mutta kyllä sitä kunnioitusta eläimiä kohtaan on aina ollut.

Tällä hetkellä minulla ei ole yhtään "lemmikkiä"(ai, että vihaankin tuota sanaa...), minulla on ollut koira(joka oli enemmänkin kuin isoveikka minulle. <3), ja kaksi kania.
Toinen kaneista kuoli jo aikaisemmin, ja L(minun mammanpoikani. 8D)  kuoli tässä äskettäin. >:
Siis nimi L, joka oli päätetty jo kauan ennen kuin olin edes tietoinen sarjasta nimeltä Death Note.
L on väännelmä eräästä toisesta nimestä, ja se nyt oli niin hauskaa nimetä kaninsa pelkällä kirjaimella.

Mutta puhuttaessa heitteillejätöstä, voin sanoa totaalisesti halveksivani sitä.
tallennettu
merlin
kupoliitti

Viestejä: 72



Profiili WWW
« Vastaus #26 : 20.10.07 klo 13:47 »

Olen aikamoinen eläinfriikki ja meillä on tällä hetkellä kissa, mutta ennen oli kaksi koiraa. Toinen oli mäyräkoira, mutta kuoli kyynpuremaan. ;( Toinen oli kettuterrieri ja sille tuli kasvain ja se kuoli. Nykyään meillä on se kissa called Pepsi. :)
tallennettu

Feeling Super! Super! Super! Suicidal.
Nova
foorumisti

Viestejä: 14



Profiili
« Vastaus #27 : 27.10.07 klo 10:14 »

Rakastan eläimiä. Omistan kolme ulkokissaa ja kaksi gerbiiliä. Kyllä minä varmaankin voin sanoa gerbiilejä omakseni, vaikka muutkin perheen jäsenet hoitaa niitä. Ne ovat minun, sillä putsaan niiden vesipullon ja ruokakupin joka aamu, ja laitan ruokaa. Muut laittavat joskus pahvia. Gerbuni ovat poikia, ja olen vähän aikaa sitten pystynyt pitämään niitä käsissäni. Suloisia veitikoita:)

Kissani ovat minun parhaita "ystäviäni", sillä niihin voi aina luottaa eivätkä ne puhu pahaa selän takana. Rakkaalla kissallani joka nyt on kai kuollut, on tullut isoäidiksi;) Suloista. Nyt omistan ne kaksi pentua ja emon.
tallennettu

Don't Tear Me Down For All I Need
Make My Heart A Better Place
Give Me Something I Can Believe
Don't Tear Me Down
You've Opened The Door Now, Don't Let It Close
Amira
foorumisti

Viestejä: 47


Kahvi ja muffe.


Profiili WWW
« Vastaus #28 : 27.10.07 klo 15:54 »

Hirveä eläinystävä olen aina ollut. Lapsena en omaa koiraa saanut niin olen varmasti jokaista pihan koiraa vienyt ulos ihan silkasta ilosta. Joskus joku omistajista antoi pari keksiä palkkioksi, mutta suurimmaksi osaksi vain tykkäsin kierrellä koirien kanssa ulkona ihan vain sen ulkoilun vuoksi. Ysätävälläni oli myös muutamaan otteeseen yksi vakio ulkoilutuskoiristamme hoidossa jolloin tietenkin melkein asuin tämän ystäväni luona ja vietimme aikaa tuon koiran kanssa. Heillä oli kerran myös kissanpentu hoidossa sekä myöhemmin naapuriin tuli olikohan hylätty kani, jonka sitten yhdessä saimme juoniteltua ystäväni omistukseen. Jänö olikin paras ystäväni vaikka ystävääni, eli kanin omistajaa välillä vähän komenteli ja näykki. Se rakas Herra Äksy nukkui tuossa puolisen vuotta sitten pois elettyään reilusti yli 10 vuotta.

Itselläni on ollut vuosia akvaario, jossa on ollut vaikka minkälaista asukkia sammakoista kaikenmaailman kärmeskaloihin, minihaikaloihin ja nyt siellä on jotain punaisen kirjavia ahvenia. Sammakot olivat kääpiökynsisammakoita nimeltään Saku ja Sanna, ne ovat uineet ylävirtoihin jo vuosia sitten. Hamstereita on ollut kaksi, Punpuli ja hävyttömän nopeajalkainen kaveri nimeltään Vallu.

Nykyään on perheessä asustanut jo pari vuotta harvinainen koiruus nimeltään Nuutti, joka on Lunnikoira. Sellaisia ei ole toista täällä päin näkynytkään ja usein on tullut kommentteja Nuutin 'kettumaisuudesta'. Nuutti on ehdottomasti läheisin täällä asustaneista otuksista ja siitä onkin kehkeytynyt oikea mamman lellipentu. Tulevaisuudessa varmasti tulee enemmänkin karvaista lisäystä minun perhepiiriini, kunhan saan asuntoasiat ja raha-asiat sellaiseen hyvään saumaan. Nuutille saattaa tulla kaveria ja muutakin eläintä voidaan ottaa, kun tuo kaveri on niin eläinystävällinen hippi ettei siltä löydy minkäänlaista metsästysvaistoa vaan se tulee toimeen oikeastaan kaikkien, paitsi lintujen kanssa. Veljen hamsterin häkkiinkin on mokoma päässyt tyylikkäästi avaten häkin oven ja tungettuaan pään häkkiin, hamsteri on tullut aina nuuhkimaan vähän Nuutin kuonosta ja sitten kiitollisena paennut häkistään tutkimaan asunnon saloja Nuutin jäädessä maistelemaan hamsterin ruokia.
tallennettu
Kometae
!
kupomuumio

Viestejä: 408


sun maa mustikka


Profiili WWW
« Vastaus #29 : 29.10.07 klo 19:28 »

Hetkittäin minut kuulee huokailemasta "aaaw!", kun olen alkanut pitää eläimiä poikkeuksellisen suloisina. En kaikkia nyt kuitenkaan, mutta muiden lemmikit ja jotkut villieläimet kaappaavat katseeni tehokkaasti tätä nykyään.

Ellei lemmikkejäni lasketa lukuun, suurin rakkauteni ovat ehkäpä oravat. Ne ovat niin täydellisiä; pieniä, pehmeitä, vikkeliä, julmia. Ja tummissa silmissä hehkuu viisauden valo. Eikös. Voiko sympaattisimman näköisiä otuksia edes ollakaan.

Meitsin rakas on kuitenkin seitsenvuotias tiibetinspanieli, joka jaksaa tervehtiä aina yhtä lämpimästi n__n Niin paljon hyviä muistoja ja kävelyretkiä vuosien varrelta, etten sitten mihinkään vaihtais. Hieno eläin, pitäisikö nyt kuitenkin sanoa, että ystävä.
tallennettu

Lukemalla tämän tekstin sitoudut vastaanottamaan lämpimän virtuaalihalin :-)

* /o/ \o\ *
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #30 : 29.10.07 klo 19:35 »

Ellei lemmikkejäni lasketa lukuun, suurin rakkauteni ovat ehkäpä oravat. Ne ovat niin täydellisiä; pieniä, pehmeitä, vikkeliä, julmia. Ja tummissa silmissä hehkuu viisauden valo. Eikös. Voiko sympaattisimman näköisiä otuksia edes ollakaan.

Niinpä. Siinä vaiheessa, kun ottaa Seurasaareen mukaansa joka kerta pähkinäpussin oravia varten, ei voi enää oikein väittää vastaan. Varsinkaan, kun antaa kurrejen kivuta vaatteitaan pitkin hartioille ja siitä ojennetulle kädelle popsimaan pähkinöitä. Vähän aremmat yksilöt kiipeävät vyötärön tai polvien tienoille,mutta käytännössä kaikki Seurasaaren oravat ovat niin tottuneita ihmisiin, että tulevat kyllä hakemaan pähkinöitä kädestä. Eikä sympaattisuutta ole vähentänyt yhtään se, että kerran orava puri minua sormeen, ja toisella kerralla yksi orava raapaisi naamaani. Ja molemmilla kerroilla syynä agressiivisuuteen oli lajitoverin hätisteleminen. Minä vain satuin olemaan tiellä.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Zio
Vieras
« Vastaus #31 : 09.12.07 klo 21:10 »

Oho, täällä olikin tällainen ketju, en ollutkaan huomannut tätä aikaisemmin! :D

Meikäläisellä on 50-kiloinen berninpaimenkoira, Roope. Isosta koostaan huolimatta se on aivan ihana möllykkä, jolla on kylläkin monenlaisia pelkoja, mm. katolta tippuva lumi ja puutarhakeinu herättävät kauhua. Se on ollut aivan ihana koira,ollut meillä jo siitä asti kun olin kuusivuotias, mutta se on jo aika vanha ja sen nivelet alkavat olla huonossa kunnossa, joten voi olla, ettei se elä enää pitkään. Kovaa tekee lopettaa se aikanaan, mutta parentsit lupasivat meille kissan seuraavaksi, kun koko perhe on eläinrakas, emme osaisi olla ilman lemmikkiä.
Ragdoll olisi ihana <3
tallennettu
Purjo
foorumisti

Viestejä: 15


Avatar by itikka


Profiili
« Vastaus #32 : 09.12.07 klo 23:32 »

Woah, ihana ketju. Olen eläinfani, eniten minuun iskee kissat..

Meillä on 16-vuotias Kata kissa, joka on siis minuakin vanhempi. Sillä oli myös Sisko, joka jäi auton alle.. .__. Kata nukkuu aina, ja maukuu kovaa, en oikein uskalla silittääkkään sitä, koska se käy helposti kimppuun, varsinkin jos koskee johonkin paikkaan joka sillä on kipeänä.

Vilma, on 4-vuotias kisumirri, joka on ihka ensimmäinen oma kissani. ^^, Vilma on aika usein ulkona, sillä se ei pidä pienestä kissanpennustamme, josta kerron kohta. Muuten Vilma vain nukkuu, yleensä oudoissa paikoissa, kuten korissa, joka on täynnä johtoja, tai kulmapöytäni ylähyllyllä, jolle se ei mahdu edes makaamaan puoliksikaan.

Ah, ja sitten päästään Mimiin.. Mimi on 6kk vanha, myöskin minun oma kissani. Mimi nukkuu harvoin, ja on kova riehumaan. Lempipuuhaa on Vilman kiusaaminen. (Juoksee Vilman perässä, hyppää Vilman selkään, kun se nukkuu, kävelee ohi tai syö.) Joskus Vilma nauttii Mimin kanssa tappelemisesta, mutta Mimi ei jätä Vilmaa ikinä rauhaan, ja aina se pitää lukita minun huoneeseeni, että Vilma saisi nukkua.

Mimi ja Vilma: http://zip.4chan.org/a/src/1197211913510.jpg
Katan kuva tulee ehkä myöhemmin, kun saan pienennettyä. :3
tallennettu

:--O
JeBaZ
mallasvastaava
shabranigdo

Viestejä: 616


Kill them mr. B!


Profiili WWW
« Vastaus #33 : 19.12.07 klo 08:49 »

Lainaus
Niinpä. Siinä vaiheessa, kun ottaa Seurasaareen mukaansa joka kerta pähkinäpussin oravia varten, ei voi enää oikein väittää vastaan. Varsinkaan, kun antaa kurrejen kivuta vaatteitaan pitkin hartioille ja siitä ojennetulle kädelle popsimaan pähkinöitä. Vähän aremmat yksilöt kiipeävät vyötärön tai polvien tienoille,mutta käytännössä kaikki Seurasaaren oravat ovat niin tottuneita ihmisiin, että tulevat kyllä hakemaan pähkinöitä kädestä. Eikä sympaattisuutta ole vähentänyt yhtään se, että kerran orava puri minua sormeen, ja toisella kerralla yksi orava raapaisi naamaani. Ja molemmilla kerroilla syynä agressiivisuuteen oli lajitoverin hätisteleminen. Minä vain satuin olemaan tiellä.

Hohoo... Kun olin ala-asteella, matkustimme perheen kanssa Kandaan ja siellä kiersimme Ontario puistoissa. Siellä oli maaoravia, jos chipmunk on suomeksi maaorava, joita ruokin pähkinöillä ja muilla sydeemeillä. Nekin kiipeilivät kädelle syömään ja "kesytin" yhden aremman kurren niin, että pystyin rapsuttamaan sitä leuasta. Eräänä yönä yksi niistä meni teltan sisäkankaan ja sadekankaan väliin ja heitti siinä sitten paniikin omaista lenkkiä ympäri telttaa. Söpöjä otuksia :D
tallennettu

mintying
foorumisti

Viestejä: 46


meow


Profiili WWW
« Vastaus #34 : 10.04.09 klo 14:27 »

Meillä on koira, Lotta. Kuten nimestä (toivottavasti)huomaa, kyseessä on tyttökoira. Sitten oli Eetu, Lotan pentu. Eetu on edelleen, mutta se asustaa mummin luona.  Meillä oli myös kolmas koira, Nanni. Nanni oli minun ikiomani, mutta se kuoli 3 vuotta sitten syöpään. Nannikin oli tyttöhauva. Nanni tuli meille reilut 3 vuotta ennenkuin minä synnyin. Kun Lotta saapui, se oli vain viisi viikkoa vanha. Lotta leimaantui heti Nanniin ja luuli sitä emokseen. Äiti kertoi, miten Lotta nukkui ihan pienenä kerälle käpertyneenä Nannin pään alla. Koirulilla oli siis elävä tyyny.  Nanni oli musta, ja Lotta whipped cream. Molemmilla harrastettiin agilitya ja näyttelyitä.

http://kepparitallimoon.suntuubi.com/?cat=23&img=94
http://kepparitallimoon.suntuubi.com/?cat=23&img=78
tallennettu

降り積もる 雪よz88;どうか
降り続けてずっと
このままz88;全て奪い去ってよ
Takashi
kupoliitti

Viestejä: 51


Muoviletkusetä! \o/


Profiili WWW
« Vastaus #35 : 13.04.09 klo 20:46 »

Tällä hetkellä minulla on kaksi kissaa, Nanami ja Nerissa. ON minulla kyllä koirakin, mutta se ei ole varsinaisesti minun lemmikkini :3
Tein tuossa vähän aikaa sitten sivutkin kissoilleni: http://jetronic-online.org/AT/index.htm
tallennettu

RimaChan
Vieras
« Vastaus #36 : 15.04.09 klo 15:39 »

Kyllä tykkään eläimistä, varsinkin kilpikonnista, kääpiösiileistä ja banaani käärmeistä :) Itselläni on kilpikonna ja kääpiösiili. Molemmat ovat mahdottoman suloisia enkä voisi  kummastakaan luopua ne ovat tärkeitä minulle.Haluaisin kissan mutta tulisi karmea ajatus kun ei ole kotona että voisiko kissa päästä terraarion sisään ja raadella molemmat?
tallennettu
Candice
kaukana täältä oleva
kupoliitti

Viestejä: 168



Profiili
« Vastaus #37 : 18.10.09 klo 10:49 »

Minäkin olen hyvin eläinrakas~<3
Miellä on suloinen mäyräkoira, rodultaantarkemmin pitkäkarvainenkääpiömäyräkoira. Sen nimi on Pitko.
Kerran sitäkin meinasi purra kyy, mutta viimetipassa siskoni huomasi sen, ja vetäisi Pitkon pois alta. Vieläkin juttu puistattaa.
Mutta rakastan eläimiä, ja olen aina rakastanut. Olen aina haaveillut perustavani aikuisena kennelin tai jotaina, mutta se voisi olla vaikeaa, sillä kiintyisin liikaa koiriin, enkä voisi antaa niitä enää pois.
Katselin kerrankin eräässä kennelissä kaikkia koiria, ja minua suretti jättää ne sinne: olisin halunnut ottaa ne kaikki mukaani.
tallennettu

ava (c) erkki the mustekala
AreraChan
Unelmoiva
foorumisti

Viestejä: 223


My Love For You Is Eternal


Profiili
« Vastaus #38 : 18.10.09 klo 21:15 »

Kyllä, minäkin olen eläinrakas ihminen. Ainakin Sakin tavoin pidän myös hylkeistä, kaneista ja jyrsijöistä. En tietenkään sivuuta muita ihanuuksia: kissoja, koiria, lampaita, possuja yms. Itseasiassa pidän kaikista eläimistä ja ne ovat minulle todella tärkeitä. Itse asiassa ne ovat niin tärkeitä, että haluaisin kiertää koko maailman läpi, ottaa valokuvia ja kirjoittaa eläintietokirjaston kaikista maailman eläimistä. Tahtoisin myös pelastaa eläimiä ja auttaa niitä selviämään muuttuvassa maailmassa. Minusta olisi esimerkiksi aivan ihanaa lähteä Etelä-Amerikkaan auttamaan harjasusien pelastamisessa!

Eläimet, joilla on suuret surumieliset silmät ja suu vähän ylösalaisen v:n muotoinen, ovat jotain aivan liian ihanaa. Liikutun ja suorastaan alan itkeä, kun katson jotain dokumenttia hylkeistä ja niiden kuuteista. Ne ovat vain jotain niin viatonta... En oikeastaan pysty katsomaan sellaisia dokumentteja kenenkään kanssa, koska herkistelen aina eläindokumentteja katsoessani.

Joskus tuntuu, että olen enemmän huolissani eläimien kuin ihmisten tulevaisuudesta. Tämä luultavasti johtuu juuri siitä viattomuudesta, joka eläimistä loistaa jo pitkälle. Ovat ne vain niin ihania! Kaikki karvaturrikat, limanuljaskat, pörrökasat, möllykät ja pitkulaiset! 
tallennettu

...what good is Hiten mitsurugi ryuu...
...what good is Himura Kenshin..?
Again, I... I failed to protect the one person who is most important to me... Kaoru-dono...
Kaoru.

~Kenshin~
Skut
foorumisti

Viestejä: 65


Generalfeldmarschall


Profiili
« Vastaus #39 : 19.10.09 klo 01:38 »

http://areena.yle.fi/video/493388 Varsin hieno ohjelma liittyen eläinrakkauteen.

 "yhteiskunta on rappiolla silloin kun eläimillä on ihmisoikeudet, opettajat pelkäävät oppilaitaan ja vanhemmat jäljittävät lapsiaan."
tallennettu

I love the smell of napalm in the morning.
Sivuja: 1 [2] 3  Kaikki
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.033 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste