sisällön alkuun
25.9.2017 20.03 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Suomalaisten fanien palvelemista jo vuodesta 2002"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Ikiroudan piirroksia  (Luettu 4345 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Ikirouta
foorumisti

Viestejä: 15



Profiili
« : 06.03.11 klo 16:44 »

Njuu, minäkin voisin uskaltautua laittamaan pari töherrystä esille. Epäröin tätä, koska olen hyvin tietoinen siitä, että kaikki tuotokseni näyttävät siltä, kuin ne olisi tehnyt 15-vuotias tyttö... Mutta olen viimeksi laittanut juttujani esille foorumille joskus yli 6 vuotta sitten, joten jotain kommenttia olisi kivahkoa kuulla. :3

Olen paitsi järjettömän kiinnostunut eläintieteestä ja zoologiasta niin olen ollut myös vuosia fantasianörtti/roolipelaaja. Eli piirtelen enimmäkseen fantasiaeläimiä. Tykkään myös perinteisestä satukirjameiningistä, missä on puhuvia ja ihmisten vaatteisiin pukeutuneita eläimiä, jotka symboloivat jotakin. Suosikkitaiteilijani on ollut jo kauan Beatrix Potter.

Elikkäs ekaksi tässä olisi tällainen jännä omakuva. En tosin nyt tiedä, että näyttääkö tämä oikeasti minulta, koska myöhemmin, kun tarkastelin tätä, niin huomasin, että tässä on pielessä vähän kaikki, mikä vaan voi pielessä olla. En minä oikeasti ole kai ihan NÄIN girlyboi. Toivottavasti? Tosin tuon "whee!" -ilmeen piirsin ihan tahallani.

Sitten ällöpyllynriemunkirjava sateenkaaripläjäys. Tämän tein lahjaksi yhdelle kaverille, joka on hulluna kaikkeen sateenkaarenväriseen. Vuosi sitten olimme Stockmannin vaateosastolla ja siellä oli Gantilla tuollaisia sateenkaatenvärisiä paitoja. Hän sitten innoissaan käpisteli niitä siellä ja harmitteli, että ei ollut varaa ostaa (Gant ei ole ihan opiskelijabudjetin merkki). Hän myös tilaili piirroksessani näkyviä polvipituisia sateenkaarisukkia jostain päin Internettiä ja jakeli niitä kaikille kavereilleen (myös minulle).

Team Rocketin Meowth Pokemon-töllötinsarjasta. Tällä kuvalla on tarina, joten kerronpa sen tässä: Mulla oli kerran yksi tosi omalaatuinen kaveri, jonka sielunmaailmaa en ikinä ymmärtänyt. Vasta hänen kuolemansa jälkeen minulle kerrottiin, että hän oli tosissaan puhuessaan siitä, että hän on oikeasti lumileopardi. Luulin hänen aina heittävän vaan läppää. Sitten törmäsin netissä muihinkin ihmisiin, jotka oikeasti uskoivat siihen, että heillä on jonkun eläimen sielu. Aika hooceeta. Mut sitten muhun iski nostalgiakohtaus, kun löysin varastostani jonkun 10-vuotiaana ostamani Pokemon-mangan. Joten päätin nostalgiafiilistellä vähän lisää ja katsoin Pokemon-sarjan ekan tuotantokauden (viimeksi katsonut mitään Pokemonia joskus ala-asteella...). Mua rupesi kiinnostamaan Meowth ihan älyttömästi, koska Meowth oli kuin nämä eläinihmiset paitsi, että Meowth koki olevansa ihminen. Sarjassa Meowth jopa unohtaa useassa kohdassa olevansa oikeasti pokemon ja hänen kaverinsa Jessie ja James kohtelevat häntä kuin ihmistä, ei niinkuin pokemonia. Joten ajattelin, että olisi aika mielenkiintoinen ilmiö, jos eläin ajattelisi, että sillä on ihmisen sielu. Ja minusta Meowth oli juuri tällainen. Kaverilta opin, että tälle ilmiölle on englannin kielessä termi, species dysphoria, eli lajidysforia. Kaikkea sitä.

Tämä on lahjakuva, jonka tein kahdelle kaverille, jotka seurustelevat keskenään. Tykkään tämän väreistä, mutta ryssin anatomian. Nämä ovat olevinaan koiria, mutta taitavat näyttää enemmän kissoilta. Onnistuin myös sotkemaan toisen koiran korvan pyyhkäisemällä mustetta, kun se oli vielä märkää.

Tuulessa tanssivia ginko-lehtiä katseleva (jättiläistassuinen) akita-koira. Tämä on vähän vanhempi kuva, mutta kuuluu minusta parhaimpiin kuviini. Japanilainen akita on suosikkikoirarotuni.

Ruusujen kanssa törppöilevä ihmiskoiraotus. Tein tämän, kun inspiroiduin Elton Johnin The Red Piano-konsertista. Kuvassa oleva tyyppi on hahmo sarjakuvasta, jota yritän väkertää vapaa-ajallani.

Haikea tiikerinainen. Harjoittelin valaistusta. Tämäkin on hahmo sarjakuvastani.

Sitten vähän angstia. Piirsin tämän, kun kuulin, että ukkini kuoli. Hän teki itsemurhan ampumalla.

Lisää angstia. Tässä kohtaa kai pitää mainita, että VAROITUS! Verta lentää ja paljon. Kökkö anatomia ja onnistuin sotkemaan puolet pöydästäni räiskimällä punaista väriä (herp-a-derp).

Sit viimeisenä naureskeleva susikoirakettuotus.
tallennettu
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #1 : 07.03.11 klo 22:18 »

Meowthin taustatarina oli varsin mielenkiintoista luettavaa. Se tekee myös itse kuvasta mielenkiintoisemman, kun kyse ei ole vain siitä, että piirretään elukalle (tässä tapauksessa pokemonille) vaatteet ja tehdään siitä ihmismäinen. Muutenhan kuvan aihe on varsin koluttu, mutta hienoa, jos siinä on oikea idea taustalla.

Tykkään väritystavastasi, oikein toimivaa vesivärien käyttöä ja hienoa maalauksellisuutta. Vesivärit ovat niin eloisa ja salliva tekniikka, tykkään itsekin käyttää niitä silloin harvoin, kun oikeasti jaksan jotain taiteilla.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Hachikat
foorumisti

Viestejä: 162


pentu


Profiili
« Vastaus #2 : 19.03.11 klo 12:39 »

(tähän ketjuunhan piti vastata jo kaksi viikkoa sitten...)

Komppaan ensin Androa, Meowth-kuvan tausta on jännä ja tekee kuvasta mielenkiintoisen. En ollut koskaan edes kuullut tuollaisesta, kuin lajidysforia. Hyvin jännää, mutta kun ajattelen sitä, ehkä jopa hieman ymmärrän mistä siitä on kyse. Onhan sitä joskus itsekin tullut mietittyä tuollaisia, tai lähinnä leikittyä ajatuksella. Tai no okei, aina välillä funtsin, että olin edellisessä elämässäni ihan varmasti kylmäverinen hevonen, vaikka eihän tuo sama asia ole. Heh.

Näin silloin joskus joulukuussa sen joululahjasi Kupolin väelle! Se oli hurjan nätti, miksen kommentoinut sitä apua. Tykkäsin jo sillon tyylistäs kovasti, vesivärit on yksinkertaisesti hyvin nam. Tykkään aiheistasi, lempparini noista on ehkä tuo kovin verinen huutokuva (olen muuten onnistunut itsekin sotkemaan pöytiä samanlaisen 'veren' sotkemisen tuloksena!). Siinä on tunnetta.

Myös akita-kuva on kaunis, se on erittäin näyttävä ja siinäkin on selvästi tunnetta. :)

Ai niin, ja 'omakuvasi' ja siihen liittämäsi kommentti sai naurahtamaan hyväntahtoisesti. Mulle tulee mieleen Liikkuvan linnan Hauru. :D
tallennettu

"Televisio kiellettävä. Ja musiikki. Ja taide. Ja kirjat. Joku voi saada vaikutteita jostakin."
Cadow
kupoliitti

Viestejä: 88


yay


Profiili WWW
« Vastaus #3 : 21.03.11 klo 21:11 »

Sinulla on todellakin kaunis tapa käyttää värejä. *_* Ne ovat jotenkin rikkaita ja harmonisia. Tykkäsin kovasti selata noita kuviasi. Ja mikä parasta, kuvissa oli tunnetta mukana. Niiden katsominen ei jättänyt kylmäksi. :)

Olen joskus mielestäni törmännyt tuohon tiikerinaiskuvaan, mutta joka tapauksessa se on erityisen lumoava. Minusta on kanssa hauskaa, että kuvasi tosiaan tuovat mieleen nuoren tytön. x) Mutta eihän se ole mitenkään huono asia!

Omakuvassasi keskityin ensinnä siihen, että jee, pitkä tukka miehellä..! Joo, kyllä keskityn olennaiseen... x)
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.021 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste