sisällön alkuun
22.9.2017 09.09 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Pelkoa tunneta ei, kun rohkeutemme pimeyden valtiaat jo vei!"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: NANA (ナナ)  (Luettu 3893 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Hachikat
foorumisti

Viestejä: 162


pentu


Profiili
« : 28.04.10 klo 14:19 »

Tarina alkaa kun kaksi samannimistä, samanikäistä mutta täysin erilaista naista törmäävät toisiinsa. Junamatka Tokioon on ongelmainen, ja matkan pituus venyy. Nana Oosaki ja Nana Komatsu tutustuvat junamatkan aikana, tai oikeastaan Komatsu puhuu itsestään ja Oosaki pysyttäytyy luonteensa omaisesti hiljaa eikä puhu itsestään eikä menneisyydestään. Hämmästys on melkoinen kun yhdessä vietetyn viiden tunnin junamatkan jälkeen kadotettu kaima löytyykin uudelleen uuden yhteensattuman johdosta miljoonien asukkaiden Tokiosta. Hetken mielijohteesta kaksi vastakohtien Nanaa muuttavat samaan asuntoon, jonka kumpikin niin kovasti tuntuu haluavan.

Nana Komatsu on kevytkenkäiseen vivahtava hupsu nainen joka ei tunnu osaavan päättää, mitä mieltä olisi tai mitä oikein elämältään haluaa. On hyvin lojaali ystävilleen, ehkä jopa ärsyttävyyteen saakka, ja tämän luonteenpiirteensä johdosta hän saakin pian lempinimen Hachi, jolla viitataan tunnettuun tarinaan koirasta nimeltä Hachiko, joka vielä isäntänsäkin kuoleman jälkeen palasi odottamaan tuota Shibuyan asemalle. Lisäksi nana tarkoittaa seitsemää ja hachi kahdeksaa.

Nana Oosaki on täysin erilainen luonne, hiljainen ja mietiskelevä, silti hyvin räväkkä ja sanavalmis. Hän, toisin kuin Hachi, tuntuu tietävän selkeästi mitä elämältään haluaa, ja toteuttaa unelmaansa sata lasissa. Nanalla on oma bändi, Black stones eli tuttavallisemmin Blast, joka oli soittanut kotipuolessa monta vuotta kunnes bändin kitaristi lähti Tokioon paremman tarjouksen perässä. Bändi hajosi, mutta laitettiin myöhemmin uudelleen pystyyn Tokiossa. Nyt Nanan ja Blast-bändin tavoite on päihittää Trapnest, bändi johon Blastin ex-kitaristi nykyään kuuluu.


Sarjan juoni on mukaansatempaava ja hahmot käsittämättömän hyvin suunniteltuja ja helppoja samaistua. Jokaisella hahmolla on inhimillisempi puolensa, eikä hahmo näin jää vain hahmoksi, vaan alkaa elää tarinan kanssa ja lukijan mielessä. Hahmoihin samaistumisen helppois on aina ollut yksi perustekijöistä, joka saa minut pitämään kirjasta/sarjasta/elokuvasta, enkä voinut olla ihastelematta Ai Yazawan loistavaa hahmosuunnittelua. Hahmoihin tulee rakastuttua uudelleen ja uudelleen sitä mukaa kun näistä selviää uusia piirteitä sarjan mittaa.


Hahmokehitystä on. Paljon. Komatsun Nana vaikuttaa aluksi ärsyttävältä pikkuliisalta, jollaisia näemme monesti shojo-sarjojen johtokaartissa, mutta tämä kertojana toimiva hahmo syvenee tarinan edetessä valtavasti, ja Nanan kämppiksenä asuminen ja Blastin jäsenten toimien seuraaminen saa Komatsun ajattelemaan asioita erilaisilta kanteilta.

Yazawan piirustustyyli puhuttelee, mutta pistää myös miettimään. Yazawa piirtää langanlaihoja naisia ja lihaksikkai, komeita ja kauniita miehiä. Ilmeiden ja tunnetilojen ilmaisu ei tuota Yazawalle ongelmia. Taustoihin mangaka käyttää oikeita valokuvia paikoista, jotka on sitten muokannut sarjakuvaan sopiviksi. Taustat syventävät tapahtumapaikkaa ja luovat tarinaan todentuntua. Yazawan tyyli on helppo tunnistaa, se on virtaviivaista ja selkeää, paljon iloksi myös silmälle. Hänen vaatesuunnitelmansa saavat ainakin minut haluamaan myös samanlaisia kuteita, kuin Nanan ja Hachin päällä näkyy.

En ole lukenut sarjaa vielä edes suomijulkaisun loppuun, mutta olen lukenut aiemmat alpat jo moneen kertaan ja tutustunut myös sarjan pohjalta tehtyyn animesarjaan.
tallennettu

"Televisio kiellettävä. Ja musiikki. Ja taide. Ja kirjat. Joku voi saada vaikutteita jostakin."
levanti
Vieras
Arvosana:

« Vastaus #1 : 30.04.10 klo 00:29 »

No, Nana on jostain syystä yksi maailman suosituimpia shoujosarjoja.. vai onkos tämä jo joseita, tiedä häntä, mutta itseeni ei ole Nana koskaan kolahtanut millään tasolla. En pidä mistään Yazawan tekeleistä, pinnallisia, ällöttäviä ihmisiä ja kaikkea muka-coolia joka tuntuu purevan kansaan kuin häkä. Olen lukenut mangaa sekä katsonut animea, joten tämä ei pohjaudu mihinkään tunnelmiin vaan raakaan kokemukseen.

Draamaa, hahmonkehitystä ja kaikkea on, mutta koska henkilöt ovat niin kamalia, niistä ei jaksa välittää tippaakaan.

Naisten ONE PIECE.
tallennettu
Kasumi
karismaattinen
kupomuumio

Viestejä: 572



Profiili WWW
Arvosana:

« Vastaus #2 : 30.04.10 klo 02:49 »

Nana on mangasarjakuvana realistisimpia draamoja, vaikka hahmot vaikuttavatkin ohimennen melko pinnallisilta. Tarinan koukkuun pääsin muistaakseni vasta toisen albumin jälkeen, tai ensimmäisen albumin lopusta.

Objektiiviselta kannalta on paha lähtemään arvostelemaan, sillä samaistuin liian hyvin tarinan hahmojen tunteisiin. Hahmoista itsessään, parhaiten samaistuisin Hachi-Nanaan.

Tarina upottaa pidemmälle päästyään pahimpaan addiktioon päästä lukemaan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Siis, tosi hyvinhän tuo on kirjoitettu ja siihen päälle kiva, hieno piirtotyyli sekä bonuksena ihana brändien piilomainonta (Seven Star, Vivienne Westwood, I have both).

Jokaiseen ihmissuhteista, muusikoiden elämästä sekä elämästä kiinnostuneisiin tyttöihin tämä varmasti uppoaa.

Itse olen siis lukenut niin pitkälle mitä viimeisimmät chapterit ovat käännetty englanniksi. Olen pudonnut laskuista, monta kertaa todella liikutuin (eli siis pillitin naama rusinana) tarinan ja sen juonenkäänteiden vuoksi.

Itse voisin laskea tämän parhaimmistoon niistä sarjakuva-sarjoista, mitä olen lukenut.

Toivottavasti Nanoille käy vielä hyvin!!!
tallennettu

Modern Life Is Rubbish
merlin
kupoliitti

Viestejä: 72



Profiili WWW
Arvosana:

« Vastaus #3 : 01.05.10 klo 19:17 »

Ja minähän tulen miespuolisena ylpeänä toteamaan, että PIDÄN Nana-sarjasta todella paljon! Ihan se ja sama olenko ainut, mutta tämä kolahti minuun vaikkakin olisi joku naisten One Piece! :---D

Mangassa  suhdeongelmien lisäksi minua kiinnostaa musiikkimaailman kiemurat ja minusta hahmoista todellakin huokuu rakkaus musiikkiin ja sen soittamiseen/laulamiseen. Joihinkin hahmoihin on myös helppo samaistua, koska kerrankin heillä ei ole kissankorvia ja taikakeppejä taskussaan.

Pidän myös Ai Yazawan tyylistä todella paljon. Tämä on ainut manga, jota kerään tällä hetkellä ja muita sarjoja en juuri luekkaan. Olen myös seurannut animea ja katsonut elokuvat, joista pidin myös paljon.
tallennettu

Feeling Super! Super! Super! Suicidal.
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.014 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste