sisällön alkuun
19.11.2017 08.49 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Luke, minä olen Kupolisi!"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 3 [Kaikki]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Ripari ja Protu  (Luettu 21508 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« : 09.05.07 klo 16:46 »

Pistetäänpäs samaan aiheeseen rippileirit ja Prometheus-leirit.
Onkos kukaan käynyt molempia? Itse olen käynyt vain protun, viime vuonna. Teatterileiri oli tuom halusin teatteripainotteisen leirin, koska tykkään näytellä ja siskokin oli ollut teatterileirillä. Meidän perheestä minä olen neljäs protu, vielä on pikkuveli ensi vuonna menossa.
Kuukauden päästä olen appariksikin menossa, odotan tuota aikas paljon. Jännittää. Saa kokea upean viikon uudestaan, tällä kertaa vähän eri näkökulmasta!
 
Entäs sitten riparit? Niistä kuulee paljon erilaisia mielipiteitä. Jotkut tykkäävät "sikapaljon", joidenkin mielestä oli "sikatylsää". Jälkimmäistä vaihtoehtoa on kavereilta kuullut.

Protusta saa lukea www.protu.fi
Prometheusleirejä on järjestetty vuodesta 1986 lähtien. Tuolloin eräät ET-oppilaat halusivat oman vastineen riparille. Tänäkin vuonna leirejä on järjestetty yli 60. "Normaalisti" leiriläiset ovat juuri käyneet 8-luokan, tosin samalle leirille mahtuu myös vuotta vanhemmat. Myös seniorileirejä järjestetään, sinne pääsee ns "yli-ikäiset".
Leirin jälkeen voi liittyä Protuun, ja kenties vaikka apuohjaajaksi lähteä seuraavana vuonna. Vaikka leiriä ei olisi käynyt, on mahdollista lähteä ohjaajaksi (yli 20v), niistä on pulaa varmaan joka vuosi.

Suosittelen kaikille! ^^
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
Jeris
kupoliitti

Viestejä: 20



Profiili
« Vastaus #1 : 09.05.07 klo 18:12 »

Itse olin aikoinani (vuosia sitten) HNMKY:n järjestämällä vaellusriparilla Lapissa. Se oli oikein mukava kokemus. Niin mukava, että olin sen jälkeen isosenakin kaksi kertaa (kanoottijärvivaelluksella ja Lapin vaelluksella).

Opetusta ei ollut liikaa (kun piti vaeltaakin saman päivän aikana), eikä se ollut mitenkään saarnaavaa (mitä siitä nyt muistan). Porukka oli myös hyvin valikoitunutta, mutta olettaisinkin, että tuommoiselle ei ihan ikävintä sakkia uskaltaudu. Semmoista hiukan urheiluhenkistä ihmistyyppiä siellä oli. Vaellus tapahtui pienissä ryhmissä, jotka tekivät ruoan keskenään, nukkuivat yhteisissä teltoissa (mahdollisuuksien mukaan)  jne. Näissä pikkuryhmissä pidettiin myös semmoisia ryhmän omia hetkiä (en nyt muista, millä nimellä niitä kutsuttiin), isoset vetivät keskustelua jostain aiheesta, oli jotain tehtäviä tms. Se oli semmoista intiimimpää kuin koko ryhmän opetustuokiot. Nämä saatettiin pitää kesken päivän vaellusosuuden lepotauon tai lounaan yhteydessä.

Tietysti tärkeää leirin onnistumisen kannalta oli myös itse ympäristö. Upeissa tunturimaisemissa sitä jo ihan itsestään alkoi pohtimaan elämän suuria kysymyksiä tai tunsi tarvetta hiljentyä tai rauhoittua.

Isosena oli melkein vielä hauskempaa. Ei tarvinnut osallistua siihen opetukseen niin paljon, mutta sai olla kaikessa hauskassa mukana. Eikä tietysti tarvinnut maksaa leiristä niin kuin riparilaisena piti (juu, koska tämä oli tämmöinen erikoisleiri, niin se oli maksullinen, toisin kuin ne kai yleensä ovat).

Näin loppuvinkkinä: kannattaa lukea Jukka Parkkisen Suvi Kinos -sarja. Kyseisestä teoksesta siis syntyi koko idea lähteä vaellusriparille kavereiden kesken.
tallennettu
Roiga
kupoliitti

Viestejä: 129


Ennen valistin kansaa nimellä Ninryoga...


Profiili WWW
« Vastaus #2 : 09.05.07 klo 18:57 »

Rippikoulua en käynyt enkä aio käydä vaikka olisikin mahdollisuus käydä se aikuisrippikoulu. Vaikka minut kastettiin ja liityin kirkkoon 19-vuotiaana jonka tein äidille lupauksena jos hän saa vakituisen työpaikan, noh hän sai ja minä täytin lupaukseni, niin olen, jos voi näin sanoa, puhdas ateisti. En voi vain sietää niitä "Ylistetään herraamme jumalaamme jeesustamme aaaaameeeeen" istuntoja, jo pentuna ala-asteella olin uskontoa vastaan, varsinkin kun sitä pakko syötettiin ainakin meille. Muistan tapauksen jossa ala-asteen opettajani sanoi että onneksi kaikki tästä luokasta on kastettu, olin ainut joka viittasi ja sanoi että minua ei ole ja en kuulu kirkkoon, opettaja haukkui sitten pakanaksi luokan edessä. No menneet on menneitä ja se opettaja oli muutenkin sellainen vanhoillinen-karttakepillä-näpeille henkilö. Mutta jos joku iloa uskonnosta saa niin se hänelle suotakoon :)

Tuosta protu-mikälie en ole koskaan kuullutkaan. Tarkoittaako tuo appari sitten apukoululaista? Ainakin meidän alueella täällä Savossa apukoululaisia kutsuttiin appareiksi.
tallennettu

...mutta päätin vaihtaa sen uskolliseen nimimerkkiini.
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #3 : 09.05.07 klo 19:03 »

Muistan tapauksen jossa ala-asteen opettajani sanoi että onneksi kaikki tästä luokasta on kastettu, olin ainut joka viittasi ja sanoi että minua ei ole ja en kuulu kirkkoon, opettaja haukkui sitten pakanaksi luokan edessä.

Tuosta protu-mikälie en ole koskaan kuullutkaan. Tarkoittaako tuo appari sitten apukoululaista? Ainakin meidän alueella täällä Savossa apukoululaisia kutsuttiin appareiksi.

Appari on apuohjaaja. Anteeksi kun en sitä selittänyt heti. ^^''
Minua ei ole kastettu, ja sen tavallaan sain selville ehkä joskus kuudennella luokalla. Minulle vain ei oltu kerrottu että en kuulu kirkkoon. Se on vähän outoa. Kuitenkin minulla on aina ollut uskontoa koulussa, ei ET:tä, kuten ei muillakaan perheestämme. Veli vaihtoi lukiossa kuitenkin siihen, ja saman teen minä. Vaikka hyvät arvosanat uskonnosta onkin, niin on kuitenkin kiva vaihtaa.
  Meidän luokalla on kai kaksi muuta, joita ei ole kastettu. Toinen heistä kai kävi riparin.
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
Roiga
kupoliitti

Viestejä: 129


Ennen valistin kansaa nimellä Ninryoga...


Profiili WWW
« Vastaus #4 : 09.05.07 klo 19:56 »

Minullekkin vasta selvisi yhdeksännellä luokalla ettei minun olisi tarvinnut käydä uskonnon oppitunneilla. Kysyin sitten porukoilta että miksi minulle ei ollut sanottu että ei tarviaisi niillä oppitunneilla käydä, en saanut siihen selvää vastausta, äidin mielestä oli parempi että käyn niillä tunneilla kuin elämänkatsomuksen tunneilla. No ei niistä haittaakaan ollut, kuhan vain viipotin tunnilla se riitti. Ne tunnit oli mukavia ja mielenkiintoisia missä käytiin antiikin uskontoja, Zeukset ja Jupiterit yms. Sitten itse otin asiasta enemmän selvää ja tein yhtäläisyyksiä Kalevalaan. Zeus ja Väinämöinen ovat kumpikin sairaita henkilöitä mielellisesti siis ja ulkonäältäänkin ovat samankaltaisia, kun katselee kuvia missä muinaiset taiteilijat ovat näitä herroja esitelleet.
Offtopiciksi meni.
tallennettu

...mutta päätin vaihtaa sen uskolliseen nimimerkkiini.
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #5 : 09.05.07 klo 22:38 »

Itse kävin aikoinani riparin. Oma seurakuntani (yksi täällä Helsingissä) järjestää joka kesä kaksi riparia, joista toinen pidetään Haapsalussa, Virossa. Olin siellä sekä leiriläisenä että isosena, ja tykkäsin kyllä kovasti. Olen luonteeltani sellainen keskustelija ja pohdiskelija, että riparin käytännöt sopivat minulle hyvin. Ja on se jotenkin eksoottista, kun koko porukka majoittuu viikon ajan kolmeen puolijoukkuetelttaan, kun leiripaikan rakentaminen oli vielä vähän vaiheessa.

En välttämättä olisi viihtynyt leirillä kovinkaan hyvin, mutta seurakunnan nuoriso-ohjaaja oli (ja on) kerta kaikkiaan aivan mainio persoona, sellaisiin harvoin törmää. Monta vuotta kävin nuorisotalolla ihan vain juttelemassa kyseisen riparipomon kanssa, myös silloin, kun aloin jo olla liian vanha nuorisotalolla pyörimiseen. Mutta oli mukava tutustua aikuiseen ihmiseen, joka ei ollut joku sukulainen tai isän tai äidin työkaveri tai entinen opiskelijatuttu tms. Kun ei oikein kokenut itseään enää lapseksi, niin oli hyvin mukavaa jutella jonkun oikeasti aikuisen ihmisen kanssa, joka ei kuitenkaan yrittänyt olla mitenkään suuri auktoriteetti tai liian tuttavallinen. Ihan vain aikuinen kaveri. Pidän edelleen jonkin verran yhteyttä häneen, vaikka hän muutti reilu vuosi sitten Haminaan.

Mutta kaikkein suurin, ja tärkein, asia, joka riparilta jäi käteen, on yksi erittäin hyvä ystävä. Olimme molemmat vähän erakkoja siellä riparilla, joten lyöttäydyimme yhteen. Ja ystävystyimme nopeasti.

Protusta kiinnostuin, kun neljä vuotta nuorempi siskoni kävi toissa vuonna sekä riparin että protun. Tutustuin omin päin protun sivuihin ja kuuntelin siskon juttuja leiristä. Ja päätin lähteä ohjaajaksi. Ensin ajattelin meneväni jo viime kesänä, mutta aikataulut menivät pahasti ristiin, en päässyt ohjaajakoulutuksiin keväällä. Mutta nyt olen menossa leirille, ja olen todella innoissani. Minulla on oikein mukava tiimi (kaksi ohjaajaa ja viisi apuohjaajaa. Ja kaikille ei-protuille tiedoksi: vaikka siinä onkin se etuliite "apu", niin se ei tarkoita, että he olisivat jotenkin avustavassa asemassa, kuten isoset riparilla suhteessa ohjaajiin. Koko tiimi toimii yhdessä, ja periaatteessa ainoa ero ohjaajan ja apparin välillä on se, että ohjaajat ovat aina täysi-ikäisiä. Sen takia heillä on juridinen vastuu ja he allekirjoittavat leirin talousselvityksen, mutta muuten kaikki tiimiläiset ovat samassa asemassa. Uusi ohjaaja voi olla ihan nyyppä vanhan apparin rinnalla.)

Mutta kuten Maseru jo ekassa viestissä mainosti, niin ohjaajaksi voi lähteä myös ihminen, joka ei ole käynyt leiriä (olen sellainen). Tähän astisen kokemuksen perusteella voin sanoa, että se on todella hienoa touhua. Ja ohjaajia ei ole koskaan liikaa.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Calzu
Epäkuollut
ameeba

Viestejä: 173


Dirty Limey!


Profiili
« Vastaus #6 : 10.05.07 klo 12:42 »

Kävin aikoinaan viikon kestävän leiririparin lähiseudun leirikeskuksessa. Kokemus oli hiukan ristiriitainen. Toisaalta leiri oli ihan mukava kokemus, mutta toisaalta siihen sisältyi myös paljon turhuuksia.

Leiristä muistan parhaiten sen, että käytin paljon aikaa kavereiden kanssa korttipelien parissa sekä random häröilyssä. Kävin riparin hiihtolomalla ja leirillä oli todella paljon ulkoaktiviteettia. Leirillä sattui myös paljon sairaalareissua vaativia haavereita, mutta onneksi kenellekkään ei käynyt kuitenkaan kovin pahasti. Kehitin myös viikon aikana itselleni aikamoisen kahviaddiktion kun nukuttua tuli vähän ja kahvia tarjottiin joka välissä. Rippileireillä valmennetaan tulevat papit selvästi kahvinjuontitavoille :)
tallennettu

Elävien maailma on pelottava paikka.
Viikuna
foorumisti

Viestejä: 51


Profiili
« Vastaus #7 : 11.05.07 klo 12:51 »

Viime vuonna olin rippileirillä. Edellisenä iltana iski en-tahdo-lähteä -ahdistus, mutta se johtui ihan vain siitä, että olin riidoissa kaverin kanssa, joka oli tulossa samalle leirille. Mutta eipäs siitä sen enempiä.

Riparilla oli kivaa. :D Meillä oli mukavat isoset, iltaohjelmat oli päivien kohokohdat ja jotkut oppitunnitkin oli ihan mielenkiintoisia.

Tänä vuonna olen itse menossa isoseksi. Huu, vähänkö odotan sitä~

//Tidii, selvisin isostelusta hengissä. Ensi kesänä uudestaan!
« Viimeksi muokattu: 04.07.07 klo 17:52 kirjoittanut Viikuna » tallennettu

"Everything about me is turning hard..."
-Eragon
--
Brom fingered his staff. = Brom sormeili henkilökuntaansa?
Kometae
!
kupomuumio

Viestejä: 408


sun maa mustikka


Profiili WWW
« Vastaus #8 : 12.05.07 klo 12:45 »

Rippileiri oli karmein ja turhin kokemus pitkään aikaan. Onneksi se kesti vain viikon.
Meikä ei päässyt kavereiden kanssa samalle leirille toiseen seurakuntaan, joten siirryin sitten omaani. En kuulunut porukkaan ja muutenkin paikka oli täynnä niitä, jotka olivat tulleet paikalle joko painostuksen tai rahan takia. 
Yhteen tosi kivaan tyttöön tutustuin kokoontumisten aikana, mutta tämäpä kävi päivärippikoulua eikä tullut leirille.

=D ei koskaan enää!
tallennettu

Lukemalla tämän tekstin sitoudut vastaanottamaan lämpimän virtuaalihalin :-)

* /o/ \o\ *
Em
kupoliitti

Viestejä: 46


yhdyssanahirviö


Profiili WWW
« Vastaus #9 : 12.05.07 klo 17:45 »

Kavereideni kertomuksista olen saanut sen käsityksen että rippikoulu ja rippileiri ovat suurta ajantuhlausta. Saahan siitä mukavasti lahjoja ja rahaa, mutta 85 tuntia ja viikon voisi käyttää muuhunkin. Kun kysyn, miksi he rahan lisäksi halusivat käydä rippikoulun, tulee vastaukseksi vain epämääräistä mutinaa vanhoista tavoista.

Minua ärsytti ala-asteella kamalasti, kun pienessä koulussa oli pakko opiskella uskontoa ja olen inhonnut sitä aina. Opettaja sivuutti täysin kysymyksistäni Aatamista ja Eevasta rinnastettuna todistettuun evoluutioon yms. Yläasteella aloitin siis elämänkatsomuksen ja olen ollut varsin tyytyväinen valintaani. Käsittelemme asioita paljon vapaammin ja enemmin omasta näkökulmasatamme kuin jonkin sudenpentujen käsikirjan veroisen mukakaikkitietävän opuksen.
tallennettu
Kaori-chan
Vieras
« Vastaus #10 : 12.05.07 klo 18:04 »

Olen agnostikko omalla huvittavalla tavallani, kävin toki rippikoulun enkä sitä häpeile.  Isoset olivat kivoja, ohjelma oli kohtalaista ja ruoka - naam.  Enemmän pidin sitä ihmissuhdepohjaisena kokemuksena, kuin henkisenä.

Vaikka osottautuihan se yhdeksi kamalimmista kokemuksista elämässäni,, ahdistavalla tavalla vielä, niin hengissä vielä ollaan. :'D
« Viimeksi muokattu: 06.12.08 klo 12:26 kirjoittanut Kaori » tallennettu
sorafune
Vieras
« Vastaus #11 : 12.05.07 klo 18:20 »

Mitä, miksi te olette niin negatiivisa uskoa ja rippikoulua vastaan!

Käyn rippikouluni tänä kesänä, ihan loman lopussa, mutta kiitos Luojan, etten käy näiden Espoolaisten kakkiaisten kanssa leiriä... Jo joskus seiskalla ilmottauduin kansainväliselle, Pöyhölään, ja sinne siis menen. :) Minulla ei ole minkäänlaisia riparitapaamisia, joten en voi jakaa tuskaanne niiden asioiden kanssa. En kylläkään kauheasti jaksa/viitsi tehdä niitä kaikkia kirkkokäyntejä (Lujiskin oli silkkaa sontaa... Ei siellä mitään edes pysty tekemään!)

Leirimme tosin vain on sitten se kymmenen päivää, joten joudun olemaan pitempään pois koneelta. :E Rippikoulu on kuitenkin minulle velvollisuus ja ihan ok juttu, kun Jumalaan kerran uskon.

Koen kyllä myötätuntoa niille, jotka käyvät ihan vieraiden, outojen, ja mahdollisesti todella ärsyttävien "vain rahan takia"-tyyppien seassa riparin. Siellä kuuluu olla hauskaa! En tunne henk. koht. ketään ripariltamme, mutta olen tutustunut pariin aika hyvin, yhden jo tavannutkin. Harmi, kun noin puolet asuvat eri puolilla maailmaa...
tallennettu
Shaya
foorumisti

Viestejä: 85



Profiili
« Vastaus #12 : 12.05.07 klo 18:33 »

Minä kuulun niihin, jotka ovat käyneet sekä rippileirin että prometheusleirin. Rippileirin kävin vuoden 2005 kesällä ja prometheusleirin vuoden 2006 heinäkuussa. Kirkkoon olen kyllä kuulunut koko elämäni ajan, minut on kastettukin, mutta en silti voi sanoa kokevani uskontoa jotenkin minulle läheiseksi asiaksi. (Kuulunen näihin nk. tapakristittyihin)

Näistä kahdesta rippileiri ei vakuuttanut sitten lainkaan. Ohjausryhmämme oli suhteellisen tiukkaa sakkia, eikä meidän rippikoululaistenkaan yhteishenki ollut käsin kosketeltavissa. Kansa maleksi leirialueella viikon, jotta saisi sitten kylmää käteistä taskuihinsa parin viikon kuluttua, valitettavasti. Suhteellisen tiukka oli kuri, ja voi hyvä jumala sitä meteliä, jos esimerkiksi joku tytöistä meni moikkaamaan poikia nk. poikien puolelle taloa.

Mutta en missään nimessä lähde tämän perusteella yleistämään kaikkia rippileirejä tylsiksi ja tiukoiksi mestoiksi, sillä olen kuullut niistä paljon hyvääkin. Minulle vain sattui huono tuuri ja se siitä. Isoseksikin ajattelin aluksi meneväni, mutta kun sitten tajusin, ettei uskonto välttämättä ollut se minun juttuni, jota haluan tehdä, annoin asian olla.

Prometheus- eli protuleireihin tutustuin sen jälkeen, kun isosiskoni kävi oman leirinsä vuonna 2005. Ja kun hän monta viikkoa leirin päättymisen jälkeen jaksoi ylistää koko leiriviikkoa ja kaikkia niitä ihmisiä, niin olihan minunkin sitten mentävä tarkistamaan minkälainen meininki siellä todella onkaan.

Enkä kadu yhtään. Menin Timpurinrantaan viime kesänä leirlle, ja se oli jotain aivan toista kuin ripari. Protuleirillä keskustellaan, ei opiskella, tutustutaan uusiin ihmisiin ja näin pois päin. Yhteishenkemme oli aivan uskomaton koko viikon aikana, iltaisin saunomista ja uintia, päivisin keskusteluja ja leikkejä ja kaikinpuolin aivan uskomaton, ihana ja hauska leiriviikko!

Protuleireistähän on suhteellisen paljon näitä pointittomia ennakkoluuloja, valitettavasti. Sukulaiseni esimerkiksi mieltävät koko touhun perinteiseen tyyliin "hippileiriksi" ja eräs ystäväni taas luuli, että protu on jonkinlainen uskonnollinen lahko ennen kuin informoin häntä asiasta. Myöskin eräät ystäväni ovat täysin varmoja, että koko paikka on jonkinlainen käännytysleiri, eivätkä halua kuulla koko mestasta mitään >.>; Että juu.
 
Mutta itse en ole yhdenkään protuleirin käyneen ihmisen kuullut sanovan protuleirestä mitään pahaa, sen voin täysin valehtelematta sanoa. Minut koko viikko vakuutti niin hyvin, että olen nyt menossa appariksi (elikkä siis apuohjaajaksi) leirille ensi heinäkuussa. Leiriä ollaan tässä tiimin kanssa jo suunniteltu erittäin mukavasti, ja nyt tässä heinäkuuta sitten odotellessa ~ Jännittää <3

Suosittelen prometheusleirejä kaikille Erittäin lämpimästi! \^-^/
tallennettu
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #13 : 12.05.07 klo 19:15 »

Protu ei todellakaan ole mikään käännytysleiri. Se oli muuten aika mukavaa kun yhtenä päivänä tuli vieraiksi eri uskontoja edustavia ihmisiä. Jehovan todistaja, luterilainen, helluntalainen, buddhalainen ja ateistikin. Olihan se mielenkiintoista kuulla ihmisten ajatuksia elämästä ja uskosta, mutta se vähän tuntui olevan sitä välillä että nämä kristityt vastasivat jokaiseen vähän hankalaan tai kristinuskoa kumoavaan kysymykseen "koska kirja sanoo niin!".

Minäkin tosiaan olen kesällä lähdössä appariksi, niin kuin sanoin jo ensimmäisessä viestissä. Veljeni oli myös ollut apparina, ja piti siitä kovasti. Tuota odottaa kyllä niin kovasti, ja oikeastaan aika hyvä juttu että se on 10-17.6 jo.

Oletteko kohdanneet sellaista asiaa, että esim uskovainen tyttö seurustelee ateistipojan kanssa, mutta vanhemmat tai muu suku eivät hyväksy sitä? Joidenkin voi vain olla vaikeampi hyväksyä jos sukulainen seurustelee ateistin kanssa.
   Joiltain kavereilta muuten on tullut semmoista kommenttia, että sittenhän mä en voi mennä kirkossa naimisiin! No, eipä tuo minulle niin tärkeää olisi.
« Viimeksi muokattu: 13.05.07 klo 09:46 kirjoittanut Maseru » tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
Mannytsu
kupoliitti

Viestejä: 180


Mandariini


Profiili WWW
« Vastaus #14 : 12.05.07 klo 20:13 »

Itse olen menossa nyt kesäkuun alussa riparille kolmen kaverini kanssa. Vähän kyllä hirvittää, kun osa sanoo, että siellä on ihan kamalaa ja toiset sanoo että se on yksi elämän parhaimpia kokemuksia. Riippuu ehkä siitä uskooko jumalaan vai eikö. Itse en tavallaan usko. Uskon evoluutio teoriaan, mutta silti aina kuvittelen kaikkien mahdollisten jumalien Istumassa jossain pilven päällä ja yrittäen käännyttää muita ihmisiä omaan uskontoonsa xD Eli toisin sanoen kuvittelen jumalia, mutta en usko ja rukoile niitä.

Koulussa en ala-asteella pitänyt uskonnosta, koska siellä käytiin aina samoja typeriä juttuja. Mutta nyt yläasteella olen alkanut pitää uskonnosta, koska viimevuonna käsittelimme erilaisia uskontoja ja tänä vuonna kävimme vähän tylsähkömpää kirkko historiaa, mutta se oli mukavaa (johtuen ehkä siitä, että opettajamme on niin mukava eikä mikään himouskoja-käännyttäjä.)
tallennettu

The Nightmare Begins. And You Can Hear the Cry of the Planet
Roiga
kupoliitti

Viestejä: 129


Ennen valistin kansaa nimellä Ninryoga...


Profiili WWW
« Vastaus #15 : 12.05.07 klo 21:12 »

Mitä, miksi te olette niin negatiivisa uskoa ja rippikoulua vastaan!

Ei kaikki negatiivisia ole mutta syitäkin toki on miksi on negatiivisiä ihmisiä uskontoja kohtaan. Itseäni kiehtoo uskontojen mytologia vaikka en niihin parrakkaisiin-ukkoihin uskokkaan. Raamattukin on hyvä kirja, kirja joka sisältää seksiä, väkivaltaa ja salajuonittelua on aina hyvä. Se on vaan vaikea uskoa että Jeesus, jonka uskon eläneen mutta en niihin ihmetekoihin, kykeni niihin ihmetekoihin tai että Jumala tai jokin muu yliolento olisi luonut maailman. Onneksi Suomi ei ole yhtä kristinuskoinen maa kuin jenkkilä jossa kouluissa kielletään evoluutioteorian opettaminen, maa jossa jotkut tosiaankin uskoo Aatamiin ja Eevan, ja uskovat että maapallo on vasta kymmenentuhatta vuotta vanha. Bill Hicks sanoi todella hyvin "To all you believers, who thinks that earth is 10000-years-old, I've one word question to you... DINOSAURS!" Mutta onneksi Suomi ei ole noin kiihkouskovainen maa, vaikka tosin täälläkin niitä löytyy.
Uskonto on myös ollut isoin ja suurin sodan aiheuttaja maapallolla, ristiretket, muslimien länsimaalaisuus vastakkaisuus johon länsimaalaiset vastaa sodalla, Israelin ja Palestiinan sota, Hitlerin juutalais- ja muu rotuvastaisuus, niitä löytyy vaikka millä mitalla, onko siis ihmekkään että on ihmisiä jotka on negatiivisia uskontoja kohtaan.
tallennettu

...mutta päätin vaihtaa sen uskolliseen nimimerkkiini.
sorafune
Vieras
« Vastaus #16 : 12.05.07 klo 21:15 »

Pakko sanoa tähän, ettei se kaikissa kouluissa ole niin, vain niissä kaikista äärihihhuliuskontokouluissa. ;D Kyllä aika moni tietää evoluutioteorian olemassa, mutta sehän on vain teoria.
tallennettu
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #17 : 13.05.07 klo 23:08 »

Jeesus, jonka uskon eläneen

Jeesus on todistettavissa historialliseksi (siis oikeasti olemassa olleeksi) henkilöksi. Raamattu tai muut kristillisissä piireissä käytetyt tekstit eivät ole ainoita, jotka mainitsevat Jeesuksen. Samasta henkilöstä on jotain kertomuksia myös roomalaisten historioisijoiden teksteissä. Eri asia sitten on, kuinka luotettavina haluaa pitää roomalaisia historiankirjoittajia, jos nyt ehdottomasti haluaa kieltää Jeesuksen koskaan tallanneen Palestiinan alueita. Mutta yleisellä tasolla tieteessä pidetään todistettuna, että Jeesus-niminen heppu asusteli Lähi-idässä ajanlaskun alun tienoilla ja saarnasi kansalle. Ihmeteot ja ylösnousemus menevät sitten uskon piikkiin.

Lipsun vähän aiheen ulkopuolelle, mutta haluan puolustaa myös riparia. Jotenkin tuntuu olevan yleisesti hyväksyttyä mollata riparia, kristinuskoa, uskomista sun muuta siihen liittyvää. Minä en yleensä jaksa pätkän vertaa varoa puheitani sen takia, että pelkään, ettei joku hyväksyisi mielipiteitäni. Jos niitä ei hyväksytä, niin saan minä silti olla sitä mieltä. Ei ole minun ongelmani.

Mutta kun tulee puhetta uskonnoista, ja ennen kaikkea kristinuskosta, huomaan vaikenevani. En ole mikään hihhuliuskovainen, mutta minä uskon Jumalaan. En ehkä hyväksy kaikkia kristinuskon opetuksia, mutta silti tuntuu jotenkin inhottavalta, kun lukee / kuuntelee juttuja, jotka vetävät kristinuskon täysin lokaan. Yliopistolla vessakirjoituskeskustelun vakioaiheita on Raamatun ja uskonnon mollaaminen; "Miten te oikein voitte uskoa jumalaan? Haloo!! Tiedehän on todistanut evoluution!" "Miks minnekään ei voi enää mennä ilman, että törmää kristilliseen propagandaan? Suomessa on uskonnonvapaus! Uskovaiset kuuseen, te ootte väärässä!!"

Ja tuohan jatkuu ovesta, seinästä ja vessakopista toiseen. En minäkään hyväksy tuputtamista, mutta minkä takia ateismin tuputtaminen on niin paljon sallitumpaa kuin uskonnon tuputtaminen? Miksi se, että sanoo uskovansa Jumalaan, ja olevansa iloinen siitä, tulkitaan tuputtamiseksi, kun taas ateismin puolestapuhujat saavat laukoa tuollaisia lauseita, joita kirjoittelin tuohon ylemmäs? Suomessa on positiivinen uskonnonvapaus, eli lupa uskoa. Ei siis vain lupa olla uskomatta.

Mutta ateisimi on "muotia", joten eihän sitä sovi halveksia. Uskominen on sen sijaan vanhanaikaista, aikansa elänyttä ja konservatiivista, joten sitä sopii haukkua ihan miten lystää. Niin tuntuu yleinen ajattelu tällä hetkellä sanovan.

Ei. Se ei saisi olla niin. Jokaisella on oikeus tehdä omat ratkaisunsa ilman, että joutuu vähättelemään niitä tai pelkäämään, ettei tule hyväksytyksi. Oli se valinta sitten mennä riparille uskonsa tai rahan vuoksi.

Elä, ja anna toisten elää.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
laittikola
foorumisti

Viestejä: 39


fuckbeats ☆


Profiili
« Vastaus #18 : 14.05.07 klo 00:13 »

Eli. En todellakaan usko jumalaan tai mihinkään, enkä aijo riparia käydä. Yksi ongelma on, äitini aikoo pakottaa minut riparille (joka siis olisi n. vuoden päästä). Onko tämä teidän mielestä oikein? Minusta ei, kun protukin kiinnostaa. Ja jos minut laitettaisiin riparille niin tuurillani päätyisin sellaisten rahanahneiden teinien kanssa. Hip hip hurraa.

Olen eräänlainen ateisti, mutta sitten uskon myös kaikenlaisiin henkisiin juttuihin, että en ainakaan puhdas ateisti ole. Uskon myös Jeesuksen joskus eläneen, mutta hän saattoi olla vain mielenterveydeltään sekava mies. Ja ongelma lapsi.

Minä yritän välttää muiden uskontojen suoraan mollaamista, en rupea kaikille kristiyillekkään koskaan valittamaan mitään. Isoäitini on himouskovainen, hän on soittanut kirkossa urkuja ym. ja käy joka sunnuntai kirkossa ja kirkkoseuroissa joten en senkään takia viitsi mollailla. Uskokoot ihmiset mihin huvittaa, mutta minä en ainakaan jumalaan usko.

Ala-asteella mietin ja meille puoliksi myös opetettiin, että raamattu on vertauksellinen. Ne seitsemän päivää jolloin jumala loi maailman on vertauskuva miljardeihin vuosiin, eli dinosauruksienkin elo on ollut ihan mahdollinen (näin oletettavasti, en siis kumminkaan usko tähän.).

Äh, taisin vetää ihan offtopiciksi ja muutenkin sekavaksi mutta väsyneenä on kiva krijoittaa.
tallennettu
Red Mage
Vieras
« Vastaus #19 : 14.05.07 klo 09:37 »

Itsekin olen käynyt vain melko tavallisen rippikoulun, ja täytyy myöntää, etten voi väittää mitenkään kovin aatteellisista syistä sinne menneeni vaan lähinnä tottumuksesta ja oletuksista. Kastettu kun minut on, ja tuolloin olin lähinnä tapauskovainen (nyttemmin koen uskoni vahvistuneen, vaikkakin pitäydyn edelleenkin sisäisessä uskomisessa. Minulle riittää, että tiedän itse mihin uskon ja että se voi ohjata tekojani). Raha ei ollut motivaationani - vaikka konfirmaatiorahoilla kustansinkin pääosin haaveeni moposkootterista - vaan tosiaankin oikeastaan en osannut edes missään vaiheessa ajatella, etten kävisi rippikoulua ja -leiriä. Se oli jonkinlainen itsestäänselvyys.

Rippikoulu itsessään menetteli - ryhmässämme oli paras ystäväni, mutta myös joitain henkilöitä, joita kenties mieluummin en olisi siellä nähnyt - mutta rippileiristä jäi hyviä muistoja. Leirimme pidettiin Muurlassa; en muista paikan tarkkaa nimeä, mutta se oli varsin ihanteellinen ja virkistävä. Lähellä sijaitsi uimaranta, jossa kävimme isosten kanssa yhtenä tai kahtena iltana uiskentelemassa sekä keräämässä simpukoita, ja muistan ryhmämme tehneen pienimuotoisen vaelluksen ja pappimme paistaneen leirinuotiolla lettuja. Paikan kirkko oli pienenpieni mutta teki minuun vaikutuksen, sillä se oli rakennettu osittain maan alle ja oli pelkistettyine valkoisine seinineen sekä sievine alttarin lasitauluineen joten todella kaunis ja harras mielestäni. Varsinaisista opeista päähäni ei ole jäänyt paljoakaan, mutta luulen, että leirin anti itselleni oli tietty yhteenkuuluvuus: vaikka joukossa oli tosiaankin niitä itsestäni vähemmän miellyttäviäkin henkilöitä, en ainakaan muista yhtäkään edes pientä selkkausta tai eripuraa.
tallennettu
mira-pauliina
foorumisti

Viestejä: 177


zzz


Profiili
« Vastaus #20 : 15.05.07 klo 08:54 »

YKSI VINKKI.

Jos asennoidut ripariin että siellä on ihan mätää ja kaikki on perseestä ja vitut jostain jumalasta ja asdfg kuolen sinne, niin se todellakin on helvetti. Joten neuvon kaikkia kiltisti ottamaan sen mukavana ryhmäytymisviikkona mahdollisesti saman alueen nuorison kesken ja että ehkä jopa saisitte uusia kavereita joiden kanssa hillua. Tietenkin pieni paha on ne luennot, toisaalta meitin riparilla niitä ei valitettavasti ehditty pitämään XD Ja siis koko riparin idea on se, että tutustutte uskontoonne ja loppujen lopuksi te päätätte, lausutteko uskontunnustuksen ja vastaatteko teille esitettyyn kysymykseen "tahdon". Kannattaa mitettiä sitä.

Tosiaan, kävin oman riparini vuonna.. 2004? 2005? En muista. Lapin vaellusreissu, joku hienoin kokemus ikinä, en saletisti ikinä unohda Kultalan maisemaa *---* Bussimatkat olivat kanssa ihan mahtavat ja meijän ryhmä oli ihanin ikinä. Mutta kyllä huomasin muutaman jotka olivat tulleet väkipakolla mukaan, yksi poika ei oikeasti sanonut koko leirin aikana _yhtään_mitään_. Kävi sääliksi.

Ikimuistoisen leirin jälkeen olen ollut kahtena vuotena kansainvälisillä ripareilla isosena, toinen oli suomen edustalla, viimevuotinen Virossa. On ollut sikanastaa, tänäkesänä en harmikseni pääse kun pitää tehdä töitä Tanskanreissun eteen *---*

Asennoituminen on kaiken Α ja Ω as they say in teh bible. Toivotan kaikille hyvää reissua :3
tallennettu

MIRABEAN desunyaa
Shiraha
foorumisti

Viestejä: 7



Profiili WWW
« Vastaus #21 : 16.05.07 klo 09:42 »

Hei, joku on tehnyt aiheen protusta! Itsekin on jo pitkään pitänyt, mutta kun on taas tämä Kupolissa pyöriminen jäänyt vähemmälle...

Eli, täältä löytyy yksi joka on käynyt sekä riparin että protun. Molemmat olivat oikein mukavia kokemuksia, ja (kuten eräässä Suomen Kuvalehden haastattelussakin sanoin) melko vaikeita verrata keskenään. Molemmissa oli omat hyvät puolensa.

Riparin kävin kaksi vuotta sitten hiihtoloman aikana. Vaikka asun Etelä-Suomessa, koulustamme järjestettiin ripari Lappiin. Leirillä oli päiviä, joista puolet vietettiin laskettelemassa. Koska kaikki leiriläiset olivat (yhtä lukuunottamatta) samasta koulusta, oleskeluryhmät olivat syntyneet jo valmiiksi, enkä edes puhunut kaikille leiriläisille koko leirin aikana. Mitään erityisen syvällisiä keskustelujakaan ei syntynyt, sillä raamis-ryhmässämme ollut poika teki pilaa kaikesta mitä kysyttiin, eikä siinä sitten kukaan muukaan kehdannut mitään sanoa. Kaikesta huolimatta leirillä oli kivaa, vaikka suurimmat hauskuudet olivatkin vapaa-aika ja laulaminen. Myös Lapissa oleminen teki oman tunnelmansa.

Protusta olin kuullut kahdelta minua vuotta vuotta vanhemmalta kaveriltani, (jotka eivät edes liittyneet toisiinsa millään tavalla) ja koska he puhuivat leireistä pelkkää hyvää, päätin kokeilla itsekin. Saatoin kuitenkin lähteä leirille hieman liian korkein odotuksin, sillä ensimmäisinä päivinä ajatukset "onko tämä nyt niin ihmeellistä kuin kuvittelin" eivät olleet harvinaisia. Ryhmämme oli muutenkin varsin hiljainen, mutta se antoi minulle tilaisuuden puhua keskusteluissa enemmän. Timpurinrannan porukasta muodostui kuitenkin loppua kohden vahva kokonaisuus, jota edesauttoi se, että kukaan ei tuntenut toistaan etukäteen. Hauskat leikit, avoimet keskustelut ja yhteiset saunaillat olivat vertaansa vailla.
Viime vuoden kesällä olin myös apparina, ja vaikka leiri olikin hyvin erilainen kuin omani, kaikki meni silti oikein mukavasti. Tällä leirillä ihmiset ryhmäytyivät pienemmiksi porukoiksi ja keskusteluja hallitsivat pari äänekkäintä, mutta uskon silti kaikilla olleen hauskaa. Tänä vuonna en jaksanut lähteä vanhaksi appariksi, mutta saatan kokeilla vielä toistekin.

Kaulassani pysyvät sekä protukoru että rippiristi, enkä halua ottaa kumpaakaan pois. Molemmat leirit olivat mukavia kokemuksia, ja kehotankin kaikkia valitsemaan sen leirin, mikä tuntuu itselleen sopivammalta. ^^
tallennettu
Iwa
Vieras
« Vastaus #22 : 22.05.07 klo 02:34 »

Itse kävin ihan tavallisen rippikoulun. Ärsyttävintä oli lauantai-'koulut. Leiri oli loppujen lopuksi ihan mukava. Aluksi se oli yhtä tuskaa (en esim. saanut nukutuksi alussa juuri yhtään jostain syystä) mutta muutaman päivän jälkeen se meni ihan kivaksi.

Spesiaali-triviaa: sain siitä loppukokeesta vai mikä olikaan, täydet pisteet. Jippii.
tallennettu
Suibel
kupoliitti

Viestejä: 89



Profiili
« Vastaus #23 : 06.06.07 klo 18:21 »

Vaikka olenkin vasta käynyt kaksi päivää tyhmästä päivärippikoulustani, voin sanoa, että se on todella syvältä! Päivä ovat pitkät (7 tai 9 tuntia!!) ja leikit ovat vielä tyhmempiä. Miten nekin leikit liittyvät kristinuskoon tai mihinkään muuhun! Varsinkin, kun en ole kovinkaan puhelias, pitää itsensä nolata kaikkien edessä, koska en keksinyt Emma-tädin sairautta! >:( Tuskinpa mielipiteeni mitenkään muuttuu loppua kohden. Tyhmä, turha ja aikaa vievä paikka se ainakin on! Ne isosetkin on jotain ärsyttävää, luulevat olevansa hauskoja!

//No nyt kävin sen läpi (vielä konfirmaatio jäljellä), ja voin sanoa, että vaikka se oli päiväleiri, ei se mitenkään varmaan erikoisemmin leireistä eroa (enhän minä sitä tiedä). Loppua kohden tämäkin ripari muuttui paremmaksi, että tuli hiukan haikea olo, kun se oli lopussa, emmekä enää voi siinä pienryhmässämme haukkua Amerikkaa :'<
« Viimeksi muokattu: 15.06.07 klo 21:41 kirjoittanut Suibel » tallennettu
Tuonenkalla
kupoliitti

Viestejä: 21



Profiili WWW
« Vastaus #24 : 06.06.07 klo 19:21 »

Ripari on tullut käytyä vuosia sitten vain tavasta ja pakosta, eikä ollut minun juttuni. Olin jo nimittäin silloin sujut itseni kanssa tästä asiasta: Minä en usko Jumalaan. Oli ikävää ja ahdistavaa opetella uskontunnustuksia ja laulaa ylistysvirsiä Jumalalle, Jeesukselle ja ties mille vapahduksille ja pelastuksille, koska se kaikki tuntui vain itsensä pettämiseltä, pelleilyltä muiden mielen hyväksi.
En muista milloin aloin löytää itseni uskonnon saralla, mutta kai se jo jossain ala-asteen tienoilla oli. Perheemme nyt ei muutenkaan uskovainen ole koskaan ollut, ja kun jo pienenä lapsena kukaan ei vastannut kysymykseeni, "Jos Jumala loi maailman, kuka loi Jumalan?" tyydyttävästi, loppui usko siihen. Ja uskokaa, rippileiri ei antanut sekään minulle vastausta, ei mihinkään.

Prometheus leireistä sain valitettavasti kuulla vasta jälkikäteen, sillä sellainen jos mikä olisi ollut minulle sopivampi. Sieltä olisin ehkä sielun murusiani saattanut vielä löytääkin, mutta kasassapa taidetaan olla siltikin.
Vahvaa tekoa minä olen ateistinakin.
tallennettu

Tiedän, että uskot, että ymmärrät, mitä luulet minun
sanoneen, mutta en ole varma siitä oivallatko, että se
mitä kuulit ei ollut se mitä tarkoitin.
Mannytsu
kupoliitti

Viestejä: 180


Mandariini


Profiili WWW
« Vastaus #25 : 14.06.07 klo 18:52 »

Postaanpa tänne uudemman kerran nyt riparin käyneenä.

On nyt aivan pakko sanoa, että ripari todella oli elämäni unohtumattomampia kokemuksia. Konfirmaation on vielä käymättä, mutta leiri oli aivan ihana. Itselläni oli hirveästi ennakoluuloja ja edellisissä tapaamisissa muu ripari porukka vaikutti sairaan tylsältä porukalta. Ja kaiken lisäksi kammoksuin leiri paikkaa (Rajala), koska siellä oli kuulemma ulkovessat, suihkussa käydään kaatamalla ämpäristä vettä päälle. Mutta ei.. Rajala olikin ihana paikka. Muut leiriläiset olivat tosi kivoja. Isoset olivat todella mukavia (harrastivat mangaa ja animea itse myös). Oppitunnit olivat myös mukavia (siellä sai piirtää tunniilla eikä opettaja huomauttanut mitään), eikä mitään "Uskotte Jumalaan tai jäätte ilman iltapalaa" -touhuja. Ja parina viimeisenä päivänä meillä oli hauskaa opettaa kahta poikaa piirtämään ^^ Oppivat ainakin jotain.

Mutta todellakin ripari on mahtava kokemus ja siellä saa paljon uusia ystäviä :3
tallennettu

The Nightmare Begins. And You Can Hear the Cry of the Planet
Undame
oekakisti

Viestejä: 105


herrasmiehet


Profiili WWW
« Vastaus #26 : 14.06.07 klo 19:55 »

Riparille menen tänä kesänä, halusin tai en. Mitään pahaa asiassa ei ole, muuta kuin etten tunne sieltä ketään ja on varmaan vaikea soluttautua joukkoon kun muut näyttävät olevan hyviä kavereita keskenään. Toinen erittäin rasittava asia on, että miltein kaikki (!) ovat jonkin sortin lissuja/lasseja. Daat ja ihkut vaan lentelivät tapaamisissa, ottaa pannuun. Heti ensimmäisessä esittelyssä puhuin hyvin suoraan "Olen Ronja, harrastan mangaa, animea ja dataamista. Jotain kysyttävää?".
Painotin sanoja manga ja anime, niin sain vihaisia katseita. Millainenhan leiristä tulee.
Monet sanovat että riparilla ihminen muuttuu, minä kylläkään en anna sen tapahtua itselleni. Olen vakaasti pikku j-rokkari peikko koko leirin ja näytän sen muille! \o/

Kai riparista on muutakin hyötyä, kuin että saa rahaa. :D
tallennettu



kees me
Antti Valkama
foorumisti

Viestejä: 188


Profiili
« Vastaus #27 : 16.06.07 klo 15:44 »

Lainaus
Luulisi nyt aikuistenkin tajuavan, että yhteinen touhuaminen kuului perheen keskuuteen, päiväkotiin ja ala-asteelle, eikä suinkaan 15-vuotiaiden rippileirille.

Useamman riparin nähneenä puutun tuohon... Aikuiset, siis ne joilla on kokemusta ja ymmärrystä nuorista, tajuavat, että juuri 15-vuotiaiden on hyvä antaa välillä ihan reilusti leikkiä. Toki moni alkuun kokee moisen "lapselliseksi", mutta aika pian innostutaan osallistumaan. Harva jaksaa kauaa näytellä coolia ja/tai nyreää, kun muilla on hauskaa.
tallennettu
ming
foorumisti

Viestejä: 19


Whippii


Profiili
« Vastaus #28 : 20.06.07 klo 00:27 »

Kieltäydyin rippikoulusta. En hallunut käydä rippikoulua perjaate syistä. En kuulu enää myöskään kirkkoon.

Vanhempani yrittivät pitkään saada minua käymään rippikoulua, mutta tuloksetta. Monet pitävät rippikoulua itsestään selvyytenä. Minä vain en kokenut tarvetta syventyä asiaan joka ei sinänsä koske minua, koska en usko Jumalaa tai Jeesukseen, vaikka osaankin luetella kaikki 9 helvetin epä jumalaa nimeltä.

Myöskään rahan perässä en suostunut rippikoulua käymään. Se tuntui oman uskon pettämiseltä,ja väärältä niitä kohtaan jotka uskon takia käyvät rippikoulun.
tallennettu

I´m not sure..But..I´d love to have a reason to live  - Othello Farelle
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #29 : 20.06.07 klo 08:16 »

Minulla oli viime viikolla ensimmäinen apparointikokemukseni. Se oli aivan ihanaa. En tiedä muita sanoja millä sitä voisi kuvata, kuin ihanaa! Leiriläiset olivat uskomattoman avoimia ja rakastettavia. Taisin rakastua heihin kaikkiin. Sain myös itse uskomattoman yhteyden heihin. Se omalta leiriltäni viime vuonna puuttui. Vaistomaisesti korjasin asian omalta kohdaltani, eli ystävystyin leiriläisten kanssa.
  Suosittelen todellakin kaikille leirin käyneille appariksi lähtemistä, niin kuin myös ohjaajaksi.
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
Shiwori
foorumisti

Viestejä: 69


i will come back tomorrow / and try living again


Profiili
« Vastaus #30 : 28.06.07 klo 19:30 »

Lainaus
Luulisi nyt aikuistenkin tajuavan, että yhteinen touhuaminen kuului perheen keskuuteen, päiväkotiin ja ala-asteelle, eikä suinkaan 15-vuotiaiden rippileirille.

Useamman riparin nähneenä puutun tuohon... Aikuiset, siis ne joilla on kokemusta ja ymmärrystä nuorista, tajuavat, että juuri 15-vuotiaiden on hyvä antaa välillä ihan reilusti leikkiä. Toki moni alkuun kokee moisen "lapselliseksi", mutta aika pian innostutaan osallistumaan. Harva jaksaa kauaa näytellä coolia ja/tai nyreää, kun muilla on hauskaa.

Samaa mieltä jälkimmäisen kanssa. Kävin oman riparini heti (tämän) kesän alussa. Meillä olivat kyllä lähes kaikki (45 leiriläistä yhteensä) heti leikeissä mukana. Olen sitä mieltä, että erilaiset leikit vain rikastuttavat leirikokemusta. Alkuleiristä sai myös tutustua muihin nimileikkien yms. avulla ja se oli hyvä. Ja hauskaahan meillä oli. :D

Itselläni riparin käyminen oli itsestäänselvyys. En ole koskaan edes miettinyt sitä vaihtoehtoa, että jättäisin sen käymättä. Ja kaiken lisäksi uskon Jumalaan. Ripari oli kyllä yksi elämäni parhaista kokemuksista! Vikat päivät oli tosi haikea tunnelma, kun tiesi, että kohta joutuu lähtemään kotiin. Konfis oli heti leirin perään, joten siellä me sitten kirkon penkissä vetisteltiin leirin loppua. Ja oli konfiksessa hieno tunne.
Mutta mutta, 12-päivänen ripari oli ihana jakso! Niin paljon ihania ihmisia, mukavia ohjelmia ja mielenkiintosia opetuksia! Isoset & ohjaajt oli huippuja, leiriläiset myös. Niin ikävä heitä kaikkia! <3

Suosittelen ehdottomasti riparia! (Tosin en käynyt minkään seurakunnan riparilla, joten jos ette halua nähdä vanhoja naamoja paikkakunnaltanne, ottakaa riski ja lähtekää vaikka kohti tuntematonta, jonkin kristillisen järjestön riparia!)
tallennettu

today is my life now here / yesterday i lived somewhere / i don't remember where / tomorrow / now i don't really know / where i am
Shiraha
foorumisti

Viestejä: 7



Profiili WWW
« Vastaus #31 : 28.06.07 klo 19:32 »

Lainaus
Luulisi nyt aikuistenkin tajuavan, että yhteinen touhuaminen kuului perheen keskuuteen, päiväkotiin ja ala-asteelle, eikä suinkaan 15-vuotiaiden rippileirille.

Useamman riparin nähneenä puutun tuohon... Aikuiset, siis ne joilla on kokemusta ja ymmärrystä nuorista, tajuavat, että juuri 15-vuotiaiden on hyvä antaa välillä ihan reilusti leikkiä. Toki moni alkuun kokee moisen "lapselliseksi", mutta aika pian innostutaan osallistumaan. Harva jaksaa kauaa näytellä coolia ja/tai nyreää, kun muilla on hauskaa.

Olen täysin samaa mieltä Antti-sedän kanssa. Varsinkin protun pointtina on melko vahvasti se, että nuoret aikuistuvat leikkimällä. Kun nuori myöntää, että leikkiminen voi olla todella kivaa vielä vaikka aikuisenakin, hänestä tulee - ainakin minun mielestäni - hieman kypsempi ihminen. Ei kaikkien tietysti ole pakko pitää leikeistä, mutta ainakin protutapahtumissa ne nostavat yhteishenkeä ja kaikkien mielialaa huimasti. Lapsellisuus on yleensä pahasta, mutta lapsekkuus kannattaa säilyttää! ^^
tallennettu
Shaya
foorumisti

Viestejä: 85



Profiili
« Vastaus #32 : 28.06.07 klo 22:32 »

Prometheus leireistä sain valitettavasti kuulla vasta jälkikäteen, sillä sellainen jos mikä olisi ollut minulle sopivampi. Sieltä olisin ehkä sielun murusiani saattanut vielä löytääkin, mutta kasassapa taidetaan olla siltikin.
Vahvaa tekoa minä olen ateistinakin.

Pakko todeta, anteeksi aiheen lievä sivuuttaminen, että jos sinua todella kiinnostaa mennä prometheusleirille, se on mahdollista. Protu järjestää aina kesäisin muutaman seniorileirin, joissa leiriläiset ovat yli 17-vuotiaita. Ohjelmat ja muut on siis suunniteltu samalla tavalla, kuin muillakin leireillä, mutta leiriporukka koostuu vain vanhemmista, useimmiten 17-19(?)-vuotiaista leiriläisistä. En tiedä, onko tuohon loppukesän seniorileiriin ilmoittautuminen enää mahdollista, mutta ensi kesäksi ainakin, jos sinua tosiaan kiinnostaisi protuleirikin käydä.
« Viimeksi muokattu: 20.09.07 klo 17:55 kirjoittanut Shaya » tallennettu
Hinako
foorumisti

Viestejä: 80



Profiili WWW
« Vastaus #33 : 30.06.07 klo 14:39 »

Ajattelin nyt vastata tänne sillä itse en ole käynyt kumpaakaan. Syynä siihen (lyhyesti) uskonnolliset syyt, eli (pelkään kertoa julkisesti, sillä ihmisillä on ennakkoluuloja minua kohtaan jos kerron) en usko, mutta kirkkoon kuitenkin kuulun. Vanhempani eivät anna erota. Mutta ateisti olen. Enkä riparille viitsinyt pelkän rahan perässä mennä.
MUTTA, en ole mikään saatananpalvoja!!!!
(En pidä ennakkoluuloisista ihmisistä. Mrrr.)
tallennettu

Thought I'm standing by your side
I feel so lonely I could cry
Never say die
Leave me alone in the night
Keep me away from the light
Razorblade cuts the line
Never say never say die
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #34 : 30.06.07 klo 16:25 »

Ennakkoluuloista puheen ollen, itse en ole törmännyt tyyppeihin jotka leimaavat minut saatananpalvojaksi, koska en kuulu kirkkoon. Mutta niitäkin valitettavasti on, jotka eivät voi hyväksyä sitä. Esim. kun siskoni opiskeli yläasteella uskontoa, ja hänen opettajansa sai selville, että siskoni ei kuulu kirkkoon, niin haukkuipa tämän sitten lyttyyn. Kyseinen opettaja opetti minuakin vuoden, mutta jäi sitten eläkkeelle. En sitten tiedä että älysikö ollenkaan meidän olevan sisaruksia.
  Ja muuten, ateisti on kuulemani mukaan ihminen, joka ei usko mihinkään. Eli ei mihinkään, en kyllä osaa selittää tätä itse. Mutta minulle on sanottu, että jotkut eivät tahdo lokeroida itseään sen perusteella, mihin eivät usko. En nyt itse oikein tiedä, miten pitäisi selittää, mutta jos joku muu tietää tästä?
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
korpitar
foorumisti

Viestejä: 18

minä vain...


Profiili
« Vastaus #35 : 30.06.07 klo 16:32 »

Itse kävin riparin n. vuosi sitten, enkä vakuuttunut, vaikka lähdin avoimin mielin leirille ja olin innostunutkin. Minulla ei ollut yhtään kaveria ja kuri oli kova, töitä tehtiin todella paljon. Enkä saanut niitä vastauksia joita olin hakemassa. Rippileiri ei ollut mukava kokemus, se oli pakko pullaa. Onneksi meni ohi. Uskon, että leiriin vaikuttaa paljonkin porukka ja minkälainen pappi on. (leirilläni oli todella pervo pappi.) Riparilla vain opiskellaan, siellä ei yritetä edes löytää omaa uskoa, olisin halunnut enemmän opastusta löytämään oman uskoni, jonka olen nyt itse löytänyt aivan muualta kuin kristillisistä piireistä. Ihan kuin riparilla olisi ollut itsestään selvyys, että uskoo Jeesukseen ja Jumalaan. En usko Jumalaan -asiaa ei edes käsitelty riparilla. En suosittele riparia, vaikka uskonkin, että ripari valinta on todella tärkeää, koska yhteishenki on tärkeä ydin leiriä. Voin vain sanoa, että minulla kävi huono tuuri ja valitsin väärän leirin, jollain toisella leirillä olisin voinutkin viihtyä. Minulla ei ole mitään hyviä kokemuksia rippileiristä...onneksi sitä ei tarvitse käydä uudestaan!
tallennettu

Sano se ulos,
sylki tuo suuhun saastaisia valheita.

Kirjoita se tähtiin,
käsi kirjoittaa kuolemaa.

Se olen vain minä...
Èlewyn
erakoitunut
kupomuumio

Viestejä: 293


pssst


Profiili WWW
« Vastaus #36 : 02.07.07 klo 20:57 »

Kävin juuri riparin ja voin sanoa että se kannattaa käydä. ehdottomasti.

Ekaksi oli sellainen fiilis, että 'mitä minä täällä teen' ja ensimmäinen päivä tuntui kiduttavan pitkältä. Sitten kuitenkin lauantai ja perjantai-iltana ihmiset olivat jo kyynelissä kun olisi pitänyt lähteä. Minulla ei ollut muutenkaan kuin yksi kaveri leirillä, mutta se ei leiriä pilannut. Ripari antoi itselleni erittäin paljon ihania muistoja ja kokemuksia. Kristinuskokaan ei tunnu enää niin vieraalta, tai no ainakin niin, ettei siitä ole niin paljoa ennakkoluuloja.

On se jotenkin hienoa että asutaan viikko suurimmaksi osaksi ihan tuntemattomien ihmisten kanssa, mutta sitten kun se on ohi, tulee hirveä ikävä. Isoset olivat leirissä ehdottomasti paras asia sekä tietysti leiriavustajat.
Leikit jäivät ehdottomasti parhaiten mieleen ja ne olivat oikeasti loppujen lopuksi vain mukavia, eikä mitään kamaluuksia, niinkuin aluksi pelkäsi.

Riparille vaan, elämäneväitä etsimään :). Uskovaisuudestani en tiedä, mutta ripari voi antaa paljon muutakin, josta voi olla hyötyä elämässä. Viikko on kuitenkin liian lyhyt aika tutustumiseen, joten jäi harmittamaan ettei kovin paljon kunnollisia kaverisuhteita kerennyt kuitenkaan syntyä. Erikoisuutena kai leirillämme oli se, että kuitenkin jonkinlainen yhteinen henki löydettiin, ja vaikka minäkin yleensä vetäydyn helposti kuoreeni kun en ole niin sosiaalinen, huomasin että ihmiset olivat pohjimmiltaan mukavia. Kaikki. Nekin, joista oli eniten ennakkoluuloja. Kaikkia oppi sietämään, ja se oli varmaan hienoin juttu.
tallennettu

gnawing,biting,breaking,hacking,burning !
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #37 : 04.07.07 klo 18:27 »

Viime viikko tuli vietettya Saaramaalla protu-ohjaajana, ja oli tosi hieno kokemus. Aion kyllä lähteä uudestaankin ohjaajaksi. Tehtiin niin paljon kaikenlaista, ja aiheita käsiteltiin monin eri tavoin. Ei siis vain keskusteltu yhdessä isossa ryhmässä ohjelman aikana ja sitten leikitty vapaa-ajalla, vaan keskusteltiin välillä myös pienryhmissä, näyteltiin, väiteltiin, tehtiin simulaatioita ja laitettiin leiriläiset kiertämään polkuja, joiden rasteja tiimiläiset pitivät. Aivan mielettömän hyvä leiri.

Ja uusi ohjaajakin (siis minä) sai protukorun. Se tuli aika yllätyksenä, hyvin olivat muut tiimiläiset asian salanneet. Ja tässä on tullut parin päivän ajan luettua kehulappuja. Sain mukavia muistoja ja hyviä kavereita leiriltä.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #38 : 04.07.07 klo 21:18 »

^ Kehulaput ovatkin ihania :) Vieläkin välillä lueskelen viime vuoden lappuja, ja nyt sitten myös tämän vuoden. Näissä uusissa muuten, melko monessakin, sanottiin että ilman silmälasejani näytän animehahmolta :''D
  Protupiirit ovat muuten pienet. Aikamoisia yhteensattumia on huomattu aika urakalla!
 - Tiimiläiseni viime vuoden appari on poikaystäväni(<3) tiimissä.
 - Poikaystäväni toisessa apparikoulutuksessa oli kaksi leiriläistä omalta leiriltäni, toinen jopa kotiryhmässä.
 - Ystäväiseni omalta leiriltäni on ehkä poikaystäväni pikkusiskon appari, äsken ei ehtinyt tarkistaa kun älysin tätä kysyä.

Ja paljon muuta kaikkea. Kuten sanottu, protupiirit ovat pienet :')
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
Sugai Ai
foorumisti

Viestejä: 84



Profiili
« Vastaus #39 : 25.10.07 klo 20:12 »

Mitään pahaa asiassa ei ole, muuta kuin etten tunne sieltä ketään ja on varmaan vaikea soluttautua joukkoon kun muut näyttävät olevan hyviä kavereita keskenään.
Itse en ole riparia vielä käynyt, mutta muiden puheista päätellen siellä saa uusia kavereita helposti. Menisin itse ainakin mieluummin sellaiselle riparille, josta en tunne ketään, kuin sellaiselle josta tuntisin kaikki. Toisaalta, en mielelläni menisi sellaisellekaan leirille, jossa kaikki muut tuntevat toisensa, mutta itse ei tunne ketään. Otan osaa.

Muuten, Onko ketään kupolilaisia menossa ensi kesänä Aholansaareen kolmos- tai nelosleirille? :D
tallennettu
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #40 : 11.11.07 klo 17:36 »

Lainaan jälleen itseäni protupiirien pienuudesta.
Palautesemma, ah<3 Oli mahtavaa, samaan paikkaan tulivat kaksi omalla leirilläni ollutta, yksi läheisimmistä leiriläisistä ja meidän uusi ohjaajamme. Sain tuolta myös yhden uuden kaverin, aiemmin olimme vähän irc-galleriassa jutelleet, mutta heti en poikaa tuolla tunnistanut, vasta kun hän eräässä keskustelussa mainitsi kirjoittavansa runoja... silloin äkkäsin että hei, mehän ollaan juteltu!
Viime kuussa oli sitten oman leirin miitti, tosin vain päivän kestävä. Meitä ei ollut monta, mutta oli mahtavaa nähdä muutama edes, kun kaikkia ei ollut nähnyt leirin jälkeen lainkaan.
   Nyt vedän (nykyisen ex-poikaystäväni) kaverini kanssa Lahdessa paikallisprotua, on ollut tosi kivaa, vaikka yleensä meitä on paikalla korkeintaan 6. Uusia ihmisiä on kuitenkin tullut tavattua, pari tyyppiä Lammilta, jotka tuntevat lammilaisen leirikaverini, toinen nastolalainen, joku Heinolasta ja muutama lahtelainen. Viimeksi vietimmä Halloweenia ja pelasimme Twisteriä, ah! xD <3
   Nykyinen poikaystäväni on myös protu, ja sen takia tutustuimmekin netissä. Eräässä kuvagalleriassa hän kommasi kuvaani, jossa näkyi protukoru, rupesimme juttelemaan, vaihdoimme numeroita ja tässä sitä ollaan, onnellisesti yhdessä, 90 kilometrin välimatkasta huolimatta. Ei ole liikaa. ^^ Se siinä oli hassua, että kun hän oli 2004 Rovajärvellä vaelluksella, myös veljeni oli vaelluksella, mutta Nukkumajoella (?). Heillä oli samat kuljetukset sinne, ja sama loppujuhla. Joten veljeni ja äitini olivat nähneet hänet paljon ennen minua. Hih. Ja todennäköisesti ainakin vähän katsoneet, poikaystävälläni kun oli jätesäkkimekko päällä. xD Olisin mennyt veljeni loppujuhlaan, jos en olisi silloin ollut mökillä.
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
Renee
kupoliitti

Viestejä: 95


While My Guitar Gently Weeps~


Profiili WWW
« Vastaus #41 : 06.12.08 klo 12:21 »

Itse olen menossa hiihtolomalla riparille Valamon luostariin. Aluksi olin sitä vastaan, koska uskoin että siellä on ihan typerää ja kun olen vielä epäsosiaalinen, mutta heti kun sain kuulla ketä leirilleni tulee niin olen odottanut sitä innolla. Toivottavasti siellä olisi mukavaa, minkä kokoinen se Valamon luostari muuten on?
tallennettu
Yosuke
Vieras
« Vastaus #42 : 06.12.08 klo 18:13 »

Itse tulen käymään nyt hiihtolomalla riparin, ja odotan sitä innolla, sillä ryhmässä on pari hyvää kaveria ja muutkin vaikuttavat mukavilta. Kamalinta on se, että joudumme luultavasti nukkumaan kaikki pojat samassa huoneessa, jotai patjoja lattialle ahdattuna. Muutenkin, onhan se ihan kiva käydä tuossa hiihtolomalla, että saa matkustella koko kesän vapaasti. :---)
tallennettu
Undame
oekakisti

Viestejä: 105


herrasmiehet


Profiili WWW
« Vastaus #43 : 08.12.08 klo 21:47 »

Vaikka ateisti olenkin, tuli silti ripari toissa kesänä käytyä.
Olihan se ihan mielenkiintoinen kokemus ja viihdyin siellä ihan hyvin, vaikkakaan en tuntenut ketään ennestään (mikä olis hyvin outoa, että ketään [ei siis yhtään ketään, en ollut edes koskaan vilaukselta nähnyt] tuntemaani ei ollut samalla riparilla heinäkuun puolessavälissä)
Vaikka tulikin esiteltyä itsensä super-mega-Naruto-friikiksi ja kaiken maailman japani-hörhöksi (kuten isoseni heitti läpällä :D), sain uusia kavereita nopeasti (jopa pissiksistä >:DD).
Parhaiten riparilta jäi mieleen kun nyk. hyvä kaverini dissasi Itachia ja dissauksen jälkeen kerroin olevani pahemman luokan Itachi-fani. XD Ilme oli priceless.
Piirtämisestä/piirtotaidosta oli muuten hitosti hyötyä ihmisten kanssa juttelemisessa.

Opetusta ei ollut paljoa ja koska jo ala-asteella olin opiskellut melko ahkerasti uskontoa, jutut olivat samaa soppaa ja koe meni melko hyvin (7/10p.)
Opetus oli myös hauskaa, sillä ohjaajat vetivät mukaan pieniä näytelmiä ja vitsejä, jotka jäivät hyvin mieleen.
Kirja oli selkeä ja kaikki oli tiivistetty mukavan lyhyeksi.

Ulkoläksyt olivat pahinta koko riparin aikana.
Opeteltavana oli mm. Isä meidän-rukous ja 10. käskyä. (Muita en enään muista)
Mutta sanonpahan vain, jos sellaisia muissa seurakunnissakin on, niin kannattaa opetella ne jo ennen leirille menoa ja suorittaa mahdollisesti jo ekana päivänä.

Riparilta jäi hyviä muistoja ja olisin voinnut olla siellä vielä toisetkin 10 päivää ja aijoin jopa isoseksi, mutta motivaatio petti. :'D

Jos joillekkin käy niin, ettei tunne ennestään ketään, ei kannata jättää menemättä. Jää oikeasti jostain paitsi jos niin tekee.

tallennettu



kees me
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #44 : 08.12.08 klo 22:41 »

Ulkoläksyt olivat pahinta koko riparin aikana.
Opeteltavana oli mm. Isä meidän-rukous ja 10. käskyä. (Muita en enään muista)
Mutta sanonpahan vain, jos sellaisia muissa seurakunnissakin on, niin kannattaa opetella ne jo ennen leirille menoa ja suorittaa mahdollisesti jo ekana päivänä.

Kyllä niitä on kaikkialla, kuuluvat kaavaan. Terv. nimim. "koko sisarussarja (kukin vuorollaan, eri vuosina) opetteli tekstit ulkoa ennen leiriä ja suoritti ne ekana päivänä heti, kun suorituslista ilmestyi seinälle".
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
olkikuukkeli
foorumisti

Viestejä: 29


Hjeippa, velipoika!


Profiili
« Vastaus #45 : 09.12.08 klo 17:33 »

Ennenminkin mielestäni kannattaa mennä leirille josta ei tunne ketään jos vain, kantti kestää. Silloin kenelläkään ei ole minkäänlaisia 'toi oli ala-asteella ihan tyhmä' -muistoja ja mielipiteitä. Itse kävin protulla viime kesänä, enkä tuntenut ketään etukäteen, ja oli aivan mahtavaa!! Ja on aivan varmaa ettei joudu olemaan leiriä yksin, siitä ei tarvitse olla huolissaan. Tämä neuvo toimii luultavasti parhaiten protulle menijöiden kohdalla, sillä se on vapaaehtonen leiri, mutta toki kannattaa ripareidareidenkin harkita ;)

Protupiirit ovat todellakin todella pienet, löysin äskenkin tätä ketjua lukiessani yhden appareistani ^^  Ja olen itse koko kotikuntani AINUT protu, ensi kesänä on sitten jo vuotta nuorenpi veljenikin. Tammi- ja helmikuussa olen itsekin menossa appari-koulutuksiin Karjalohjalle. Onko muita tulossa?

Se vähä mitä olen kavereiltani kuullut heidän leiristään on ollut kohtalaisen samanlaista, mitä nyt joku oli pitänyt enemmän kuin toinen. Suurin osa olikin käynyt leirin vain rahan tai kirkkohäiden takia, ja eihän siinä mitään pahaa ole…

Itsestäni tuntuu, etten olisi välttämättä kestänyt riparin opiskelua, sillä pidän enemmän keskusteluista ja pohdinoista joissa jokainen saa tuoda oman näkemyksensä julki. Ja siitä ettei kaikessa ole kristillispohjaista lähestymistapaa.
« Viimeksi muokattu: 06.02.13 klo 21:58 kirjoittanut olkikuukkeli » tallennettu

Lopeta kärsimyksesi lyhyenläntään aasiin
Jks1990
foorumisti

Viestejä: 26



Profiili
« Vastaus #46 : 11.12.08 klo 19:11 »

En ole käynyt rippileiriä, en ateistina sinne halunnut mennä, olisin todennäköisesti lähtenyt pois sieltä kesken leirin joka tapauksessa. Ei ole aikomusta käydä sitä leiriä tulevaisuudessakaan.
En edes osaa kymmentä käskyä tai yhtään rukousta, ja en ole käynyt koulukirkkossa , vaikka yrittävät väittää sen olevan "pakollinen", "kulttuuria", "sivistävä" ja toteavat että tulee 3 poissaolo merkintää joka kurssille siinä jaksossa.
tallennettu

Teke-li,Teke-li!
neji
himono-onna
vastuuhenkilö

Viestejä: 267



Profiili
« Vastaus #47 : 14.12.08 klo 15:11 »

Ripari oli suht siedettävä, en menisi missään nimessä uudestaan ja uskonto ei vaan kiinnosta.
Muistiin on jäänyt positiivisessa mielessä lähinnä laulaminen ja jotkut kivat leikit sekä ruoka.
Meillä oli ihan älyttömästi saarnaa siellä ja muuta turhaa ja ärsyttävää hömpötystä.. Ja unohdin ottaa karkkia mukaan, tuska ;__;

Onneks se on kaukana takana eikä uudestaan tuu eteen =)
tallennettu
frobishounen
foorumisti

Viestejä: 46


666


Profiili WWW
« Vastaus #48 : 03.01.09 klo 18:58 »

Olin riparilla viime kesänä, mutta se oli elämäni hirveimpiä kokemuksia. Tunteja oli liikaa ja vapaa-aika oli ahdistavaa, ruoka oli kamalaa, leikit olivat järkyttäviä jne. Kaiken lisäksi ongelmain oli etten ole maailmankatsomukseltani kristitty, vaan uuspakana, joka sosiaalisten paineiden (sukulaiset) pakosta joutui riparille menemään.

Olen tässä ajatellut että jos menisi protuleirille ensi kesänä... Haluan tavata ihmisiä ja sen sellaista. x)
tallennettu

ruoja
xyz
ShadowGirl
foorumisti

Viestejä: 232


>:3


Profiili
« Vastaus #49 : 07.02.09 klo 13:22 »

En ole vielä ihan sen ikäinen, mutta saatan mennäkin ripariin, vaikka olenkin puhdas ateisti joka ei kuulu kirkkoon. Olisivathan kirkkohäät kivat, vaikka kyllä ihan maistraattikin kävisi ainakin tämän hetken mielentilani mukaan. Tosin, kovin järkeviä ajatuksia minulta ei voi odottaa kun olen ollut melkein viikon kuumeessa ja katsellut poliisisarjoja. Olen ennen ollut aika yltiöromanttinen, mutta kun toljotin puoli päivää kuolleita ruumiita, puukotettuja, kuristettuja, ammuttuja ja hukutettuja, niin ei siinä enää kovin romanttisesti ajattele.
tallennettu
Petsura
kupoliitti

Viestejä: 40


Suattaapa olla, vuan suattaapa olla olemattakin.


Profiili WWW
« Vastaus #50 : 17.02.09 klo 15:07 »

Ateisti täälläkin. Riparille olen kuitenkin suuntaamassa ensi kesänä. Siitä tulee kai ihan hauskaa, vaikka koko homma on minusta aika naurettava. En ole edes varma, miksi sinne menen, mutta se jotenkin tuntuu velvollisuudelta. Pääsepähän lappiin.
Onneksi sinne tulee monia luokaltani, ja serkkuni. Tunnen myös yhden isosista, joten en varmaan ihan yksin jää =) Ei kyllä hirveästi haittaisikaan, olen muutenkin lähes aina yksin.
tallennettu
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #51 : 11.09.09 klo 14:44 »

Löysin kupolin pitkästä aikaa, ja tunnuskin on vielä tallessa! :'DD
Noniin. Olin sitten taas tänä kesänä apparina protulla, tällä kertaa Timpurinrannassa. Oli aivan mahtava viikko! Toimiva tiimi, ihanat leiriläiset ja onnistunut leiri! <3
Yksi leiriläinen on erityisesti tullut erittäin läheiseksi ystäväksi minulle tässä.... Aivan ihana poika!<3 Arvostan tätä ystävyyttä todella paljon, sillä en olisi aiemmin kuvitellutkaan että pystyisin tulemaan noin hyvin toimeen lähemmäs 4 vuotta nuoremman pojan kanssa :D Mutta aivan mahtavaa, sanonko <3
Ens viikonloppuna sitten miittiä, jeejee :)
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
Inku
foorumisti

Viestejä: 88


Profiili
« Vastaus #52 : 11.09.09 klo 17:26 »

Itse olen käynyt rippileirin. Aika hölmöstä syystä vieläpä: "koska kaikki muutkin meni." Ja sitähän sukulaisetkin odottivat. Itsekin piti sitä kovin itsestäänselvyytenä. Muistan kuinka ripille päästyäni juhlissa olin ihan nolona ja hämmentyneenä kun suvulle se tuntui olevan niin iso juttu, enkä tajunnut yhtään mistä ne hypettävät.

Itse leiristä minulle ei jäänyt kovinkaan kivoja muistikuvia. Pappi oli varsinainen natsi ja kitisi siitä jos meni käskyissä sanoja väärinpäin mutta sisältö ei silti muuttunut. "Kokeessa" sai täydet pisteet vaikka kaikki vastaukset olisivat olleet väärin, kunhan vain muisti ylistää Jumalaa tarpeeksi. Iltapiireissä en olisi halunnut ottaa osaa mielestäni lapsellisiin ja typeriin piirileikkeihin ja -lauluihin ja sainkin isosilta huomautuksia asiasta. Leikkiä piti sitten hampaita kiristellen mutta laulamiseen keksin sellaisen ratkaisun että liikuttelin vain suutani laulun tahtiin. Minusta oli äärimmäisen nöyryyttävää että teinien piti tehdä samanlaisia juttuja mihin oli viimeksi törmännyt päiväkodissa ja ala-asteen ensimmäisillä luokilla.

Kaikkein hirveintä leirissä kuitenkin oli se että se kesti niin pitkään ja minulla oli kamala ikävä koiraani. Odotin kovasti vierailupäivää että saisin nähdä sen, mutta sitten äiti ei ollutkaan voinut ottaa sitä mukaan kun kyydittäjä ei suvainnut koiria autossaan. Lisäksi leirille ei saanut viedä sääntöjen mukaan mitään elektroniikkaa, esim. korvalappustereoita tai edes kännykkää! Isosilta piti aina kysyä lupa että saiko päärakennuksesta soittaa, ja silloinkin oli joku vieressä kuuntelemassa.

Minä olin kuitenkin pahis ja vein leirille GameBoy Colorin ja Pokémon Silverin ja sain vielä pidettyä sen huonekavereiltakin salassa - jopa siltä isoselta joka nukkui samassa kerrossängyssä alapuolellani! Olen vieläkin aika ylpeä. ^^ Moni nimittäin jäi kiinni kännyköistä ja ne sitten takavarikoitiin.

Yksi asia leiriltä jäi hauskana asiana mieleen: pappi ei tainnut enää kovin paljoa pitää minusta sen jälkeen kun yllätti minut session aikana piirtelemästä näyttävää ja yksityiskohtaista Anubis-mechaa. ^^;;;;;;

Muutamaa vuotta myöhemmin oikein säikähdin kun löysin joidenkin vanhojen valokuvien joukosta rippitodistuksen jossa luki "Inku on suorittanut rippileirin xx.xx.xx ja täten hyväksynyt Jeesuksen Kristuksen herrakseen..." tjsp. Tuolloin en tosiaan edes tiennyt Prometheus-leireistä. Olisin ilman muuta mennyt sellaiselle jos olisin tiennyt. Ei meille kerrottu tai tarjottu muita vaihtoehtoja kuin ripari. Harmittaa.
tallennettu
Ophelia
kupoliitti

Viestejä: 56


I don't suffer from insanity - I quite enjoy it.


Profiili WWW
« Vastaus #53 : 12.09.09 klo 19:29 »

Minä olen tällainen tapaus, joka on käynyt molemmat.
Riparin kävin reipas vuos sitten, eli kesällä 2008, koska vaikka en ole kovin uskonnollinen, ajattelin, että ripari voisi vähän avartaa näkemystäni kristinuskosta, ja saisin ehkä vastauksia kysymyksiin, jotka minua kristinuskossa häiritsevät. Ja kuulun kirkkoon (ajattelin kyllä erota), joten mietin että kai se ois ihan kiva käydä. No, menin leirille ihan positiivisin fiiliksin, mutta mulle kävikin niin, että kaikki muut oli leirillä asenteella "vttu mitä pskaa, haluun pois. tulin tänne vaan et saan rahaa. en tee mitään, evvk", minkä takia leirillä oli minusta aika kurjaa. Olisin oikeasti halunnu keskustella niistä asioista, mutta ketään muuta ei ois voinu vähempää kiinnostaa, ilmeisesti, ni siinä meni vähän leirin fiilikset minultakin. Olisin varmasti tykännyt riparista, jos ryhmä olisi ollut paremmin mukana.

No, sitten riparin jälkeen ajattelin, että oispa vaihteeks kiva mennä leirille, jossa kaikki on vapaasta tahdostaan, eikä vaan rahan perässä, ja jolla ois ihmisiä, joiden kanssa oikeesti vois keskustella asioista. Siksipä keräsin rohkeuteni, ja ilmoittauduin keväällä 2009 protulle. Protuleirillä oli aivan mahtavaa! Ihmiset oli aktiivisesti mukana, ryhmähenki oli loistava, eikä kukaan marissut pienistä. Se hakkasi riparini aivan 6-0. Vaikka olin vuoden vanhempi muita leiriläisiä, se ei haitannut yhtään, vaan tykkäsin keskustella kaikkien kanssa. Tosin (kuten riparillakin) tunsin enemmän yhteenkuuluvuutta apparien, kuin muiden leiriläisten kanssa, mutta sellainen mä olen. En tiiä mistä johtuu, mutta aina viihdyn paremmin isosten, apparien ja sellaisten kanssa, kuin muiden leiriläisten. Tässä tapauksessa saattoi olla kyse tietty siitä, että olin samaa ikäluokkaa apparien kanssa, mutta anyways.

Itse siis suosittelisin protua, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että riparillakin voi viihtyä, eikä kannata mennä sinne sillä asenteella, et siel on ihan pskaa, ja et se on vaan joku tylsä raamattuleiri. No, onhan se, mut ei se tarkota etteikö siel vois olla kivaa.

Niin, ja itse opin ulkoläksyt about päivässä, treenasin ekana päivänä, ja suoritin tokana. Ei ollu paha.
tallennettu

Studies show:
Intelligent girls are more depressed
because they know what the world is really like...

-Emilie Autumn: Opheliac
Candice
kaukana täältä oleva
kupoliitti

Viestejä: 168



Profiili
« Vastaus #54 : 15.10.09 klo 19:27 »

En ole vielä käynyt riparilla, mutta aikomus on kyllä mennä sinne. Olen ajatellut jo tässä vaiheessa erilaisia leirejä valmiiksi, kun isosisko oli siellä viime kesänä. Kai sillä oli siellä hauskaakin ollut. ^________^
En varsinaisesti seuraa isosiskoni jälkiä tai jotain sellaista, tuntuu vain siltä, että siellä olisi hauskaa, saisi uusia ystäviä ja muuta. Ja tuleehan siitä kokemus muiden joukossa, joskus vanhempana voisi harmittaa, jos ei olisikaan mennyt. Vanhempani myös tuntuvat jotenkin odottavan, että sinne menisin.
Uskon myös näihin uskon asioihin, enkä koe mitään syytä, miksei sinne voisi mennäkkin.
Ei ainakaan kannata lähteä minnekkään sellaiselle ajatellen, että siellä on ihan tyhmää, ei sitä tiedä ennen kuin kokee sen!
tallennettu

ava (c) erkki the mustekala
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #55 : 06.07.12 klo 13:18 »

Muutamaa viestiä ylempää löytyy kolmen vuoden takainen viestini, kiva. :D Mutta tosiaan, vuoden 2009 jälkeen seuraavan kerran protuilin 2011, tällä kertaa uutena ohjaajana, ja jälleen kerran Timpurinrannassa. Leirihän oli aivan huippu, ja leiriläiset myös, muutaman kanssa tuli tosi läheiseksi siellä viiden vuoden ikäerosta huolimatta. Harmi, nyt on taas tullut etäännyttyä... Mutta ikäero on mikä on, yhden leiriläisen kanssa on tullut välillä juteltua. :) Jospa sitä taas kesän lopulla puistotapahtumassa pääsisi moikkaamaan "pikkuisia"!

Ensi vuonna sitten taas protulle, ihan pakko jatkaa perinnettä että joka toinen vuosi protulle. :D
Poikaystäväkin kävi ohjaajakoulutuksen keväällä, hih.
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
Sipulikeitto
kupoliitti

Viestejä: 74



Profiili WWW
« Vastaus #56 : 27.08.12 klo 01:11 »

Hyi että kun alkoi oikein inhottaa kun tuli mieleen omat riparikokemukset. :( Omani kävin 2009 kesällä viikon mittaisena päiväkouluna, koska leiri nyt ei vaan napannut. Ennemmin vietin sen pakolliset kuusi tuntia opiskellen ja pelaten pelejä ja leikkejä väkisin muihin tutustuen ja loppupäivän sitten tehden omiani omassa rauhassa kuin että olen sitten sen viikon siellä leirillä jumissa. Tietenkin protu olisi napannut enemmän, mutta vanhemmat oli vain että höpö höpö ja ripari on yleissivistystä, eli pakosta sitten kävin.

Meillä oli ihan mälsä ryhmäkin. Kukaan ei tutustunut kehenkään (ylläri? mulla on ihmeellinen tuuri näissä huonoissa luokissa ja ryhmissä) ja ketään ei kiinnostanut mikään ja isosillakin meni pariin kertaan hermot kun kukaan ei suostunut niihin leikkeihin. :D Toisaalta ei siinä ryhmässä ollut mitään kuriakaan. Siellä oli sellainen perus joujou kovisjengi, jotka salaa veteli puskassa röökiä ja joka toinen sana oli vittua ja saatanaa ja just sellasta toisten mokille naureskelua ja huutelua. Ja ei, kukaan ei tehnyt asialle mitään vaikka selvästi huomasikin. Niin ei siinä sitten pahemmin kiinnostanut nolata itseään ja tiputtaa valmiiksi huonoa itsetuntoa astetta alemmaksi. :)

Siinä mielessä olin onnekas että meidän ryhmälle sattui kiva ja rento pappi. Riparitapaamisia ja nuorten iltojakaan ei ollut kun muutama hassu kun kaikilla eri ryhmään joutuneilla kavereilla taas oli pitkä lista tapaamisia. Kotitehtäviäkään ei saatu kun ehkä kerran sellainen kerro itsestäsi -homma. Rukoukset sun muut opettelin ja sepustin isosille samantien niin ei tarvinnut niitäkään enää loppuajasta murehtia.

Mutta siis minähän olin siellä juurikin sillä asenteella siellä, että vitut minä jostain jumalasta ja rukouksista enkä haluu väkisin pelata jotain ihme pelejä ja leikkejä joissa saatetaan vain naurun alaisiksi. Kai sekin vähän vaikutti...

Ja konfirmaatio se olikin tuskaa! Se ihme kolttu oli ihan hirveä ja sai kasvot näyttämään kamalan pyöreiltä, mulla on se kuvakin vielä jossain ja hyi että. Niin ja sitten kun koitti virsien laulelu niin eipä kukaan meistä laulanutkaan, ehkä pari tyyppiä + pappi ja isoset sillee vaimeesti. :D Mitä nyt muiden konfirmaatioissa oon ollut niin virret ja muut laulut kajahtanut oikein kuuluvasti...

Että semmonen tarina. Suosittelen siis kuitenkin enemmän päiväkoulua jos sellaiseen on mahikset, jos leiri ei nappaa niin paljoa. :)
tallennettu

Remember to eat nakki
K-haza
kupoliitti

Viestejä: 215



Profiili WWW
« Vastaus #57 : 24.09.12 klo 01:49 »

Kävin riparin vuonna 2005. Ei mua mitenkään kauheasti kiinnostanut, mutta isosiskollani oli ollut niin hyvät kokemukset omasta leiristään, että päätin sitten itsekin mennä leirille.

Noh, silloin 15-vuotiaana olin vähän huonommassa kaveriporukassa. En oikeastaan tullut kauhean hyvin toimeen kenenkään heidän kanssaan, koska olimme niin erilaisia. Ja koska meillä oli sinä kesänä muutakin ohjelmaa perheen kanssa, vain yksi leiri sopi omaan aikatauluuni, mutta muut kaverini eivät päässeet samalle leirille. Eli... menin sinne täysin yksin.

Lisäksi pienen kuntamme seurakunta on niin pieni, että kaikki oikeastaan tunsivat jo toisensa, ja olin yhtäkkiä siis ryhmässä, jossa kaikki olivat "koviksia" tai muuten vain cooleja, itse taas olin kupolisti :) Kukaan ei kohdellut minua leirillä kylläkään mitenkään huonosti, mutta olin silti hieman ulkopuolinen.
Samaan huoneeseen kanssani oltiin laitettu myös yksi tyttö, joka oli porukasta hieman ulkopuolinen. Itse olin niin kunnollinen silloin, mutta hän oli sellainen kiroileva ja tupakoiva kovis tyttö, joka oli vielä huono koulussakin, eli täysin silloista minääni vastakkainen. Kuitenkin se, että olimme samassa huoneessa ja samassa rukousryhmässä teki meidän välillemme jonkinlaisen siteen, ja olin hänen kanssaan koko leirin loppujen lopuksi :D Se oli sinällään outoa, koska tiesin ihan hyvin, että tämä "ystävyys" kestää vain tämän leirin, ja kun palaamme kouluun, emme enää tunne, vaikka olimmekin samalla luokallakin. Mutta oli tärkeää olla joku kaveri!

Isosiskoni oli isosena samalla leirillä, ja hänen paras ystävänsä oli oma isoseni. Hengasin siten myös hyvin paljon isosten kanssa pelaten Unoa ja kaikkea muuta kivaa puhellen.

Koko kokemuksena ripari oli oikeastaan aika turha ja vähän kiusallinenkin, mutta olen silti hyvin tyytyväinen, että menin sinne. Sai hauskoja juttuja ja muistoja, kuten kun yksi jätkä nukahti huoneeseemme ja meikkasimme hänet, ja rakensin toisen kanssa keinun penkistä ja narusta, jonka ripustimme puunoksasta, ja kuinka kaksi leirin kovinta poikaa ihastuivat tuohon isosiskoni kaveriin ihan tosissaan! :) Lisäksi se, että hengasin koko ajan kovisten kanssa sai silmäni hieman avautumaan siitä, millaisia he oikein ovat, ja en ollut enää ihan niin stuck-up heitä kohtaan.

En olisi varmaan mennyt minnekään leirille, mutta vanhemmat pakottivat, koska "Kyllähän meidän tyttäremme kuuluu käydä rippikoulu! Ethän sitten pääse kirkossa naimisiin, ja me emme voi pitää suuria sukujuhlia, jonne kutsumme kaikki ihmiset, etkä tunne heistä itse edes puolia".
tallennettu

"I don't give a crap about any of this, er.. crap!"
kaeru
kupoliitti

Viestejä: 83


bambi boi


Profiili WWW
« Vastaus #58 : 24.09.12 klo 16:54 »

Musta on jotenkin tosi kummaa, että täällä on niin paljon ripari_hater- ihmisiä. :d Itse kävin riparin kesällä 2009, ja vaikka lähdin vähän "blah, ei jaksa"-asenteella matkaan, se oli yksi elämäni parhaista kokemuksista. Sen jälkeen oon ollut isosena kolmella leirillä, jotka nekin on olleet ihan huippuja ja leiriläisiltäkin on tullut paljon hyvää palautetta.

Mulle ei tullut missään vaiheessa mieleenkään miettiä ripari/protu- kysymystä, koska en edes tiennyt koko protuleirin olemassaolosta. En kyllä usko että olisin muutenkaan sinne mennyt, koska oon saanut semiuskonnollisen kasvatuksen, joten ripari tuntui ihan luonnolliselta valinnalta.
 
Mun oma ripariryhmä koostui ihmisistä, jotka oli kaikki jollain lailla vähän tuttuja ennestään, oltiinhan samassa koulussa. Ja sen viikon aikana mitä siellä leirillä oltiin, meille kehkeytyi ihan uskomaton ryhmähenki. Meidän seurakunnassa on myös ihan loistavat ohjaajat, joista myös johtui varmasti osaksi hyvin onnistunut leiri: ei yhtään sellasta kunnon tiukkista ja pappikin oli varsin rento ja heitti läppää koko ajan.:D Parasta antia leirillä oli ehkä kuitenkin isosten toilailu, naurukuolema tuntui nimittäin olevan lähellä kutakuinkin joka iltaohjelmassa. Asiaa auttoi myös ehkä se, että myös sen hetkinen ihastukseni oli isosten joukossa....(ihihih)
Toki leirillä oli myös tylsiä hetkiä, ja myönnän käyttäneeni oppitunnit lähinnä piirtämiseen.......mutta enimmäkseen oli hauskaa!

Riparin pieleenmenemiselle on varmasti monia syitä; ohjaajat, ryhmä tai leiripaikka voi olla huonoja, niinkuin täälläkin on monen tarinassa ilmennyt. Musta kuitenkin tuntuu, että varsin suuri syy sille miksi ripari on niin monen mielestä syvältä, on ihmisten oma asenne. Jos sinne lähtee asenteella "vittu mitä paskaa" ja angstaa nurkassa koko leirin, ei se varmasti olekaan kivaa. Parilla riparilla missä oon ollut isosena, on ollut muutama tällainen angstipeikko ja voin sanoa että se on täyttä työtä isosellekin yrittää maanitella sellaisia ihmisiä mukaan touhuun. :D Mutta jos siinä onnistuu, on nämä usein niitä tyyppejä jotka sitten myöhemmin löytää isoskoulutuksesta.

Lol tuli kunnon "rippileiri on ruusuilla tanssimista"-viesti, mutta halusin nyt tuoda vähän iloisemmankin näkökulman tänne, ettei riparille vielä menemättömät ihan kauhistuis kun niin monella tuntuu olevan negatiivisia kokemuksia. :D
« Viimeksi muokattu: 31.10.12 klo 15:48 kirjoittanut kaeru » tallennettu

~Watashi no naka no yami ka?~
~Yami no naka no watashi ka?~

http://kaeruteru.tumblr.com/
Kissel
oekakisti

Viestejä: 5



Profiili
« Vastaus #59 : 31.10.12 klo 13:16 »

^ Komppaan kaerua. Itse kävin talviriparin, suurin syy oli siskoni lapsi, joka syntyi leirin viimeisenä iltana ja jonka kummiksi miuta oli pyydetty. Ripari oli muutoinkin luonnollinen vaihtoehto, olihan siitä puhuttu jo pitkään ja suurin osa sen kävi. Yleinen puheenaihe. Nyt miulla on vajaa nelivuotias kummipoika, jolle ostella lahjoja ja jonka voin lelliä pilalle! :D

Omakin asenteeni oli leirille lähtiessä vähän varautunut, olin kuitenkin niitä luokan kilttejä tyttöjä, jotka eivät juo eivätkä polta, eikä liiku niin minkään maan jengeissä. Rippileiriltä tunsin tasan yhden ihmisen, tiesin etäisesti muutaman ja tutustuin moneen uuteen. Ne raggarit siellä (jotka näyttävät keskaria kameroille yhteiskuvia otettaessa ja käyvät kielloista huolimatta tupakalla) mököttivät nurkassa iltahartaudessa ja vetivät homman ihan plörinäksi, saivat huutoja. Meillä muilla taas oli tosi kivaa, ja pelkoni oli ihan turhaa! :) Naurua ei joskus meinannut saada loppumaan ja vaikka oppitunnit olivatkin tylsiä, voi koulussakin olla kivaa!

Kiteytettynä siis vielä, että mie lähdin riparille aluksi velvollisuudesta ja puolipakosta ennakkoluulojen ja kauhujen saattelemana, mutta tulin takaisin iloisesti hymyilevänä ja kokemuksen rikkaampana, vaikkakin vähän haikeana leirin loppumisen vuoksi. Kivaa siis oli! :)
tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [Kaikki]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.081 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste