sisällön alkuun
24.11.2017 09.21 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Suuri Pallo"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: 1 2 3 [Kaikki]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kaikkea sitä on tultu tehtyä...  (Luettu 27930 kertaa)
0 käyttäjää ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
Kirsikkamehu
kupoliitti

Viestejä: 83


All we need is fantasy


Profiili
« : 23.01.07 klo 18:51 »

Tämän aiheen, jos en väärin muista, varastin vanhasta Kupolista.

Kuitenkin, otsikon mukaan, kaikkea sitä on pienenä tultu tehtyä. Kaikki Kupolilaiset nyt laittamaan tänne hyviä tai vähän vähemmän hyviä lapsuuden muistoja ja toilailuja! Näitä on aina niin kiva lueskella ^^




tallennettu

毎日大好きなの。

18.9. ~This is the sound of my remedy~
Kaisla
foorumisti

Viestejä: 40



Profiili
« Vastaus #1 : 23.01.07 klo 19:21 »

En omista toilailuistani muista mitään, mutta mieleeni on jäänyt, kun pikkuveljeni (silloin n.4v), meni kastelemaan kaksi lemmikkikaniamme maidolla (käyttäen sellaista lääkeruiskua, jolla annetaan esim. koirille nestemäiset lääkket suuhun). Äiti ei oikein tykännyt, kaniparat olivat aivan kylmissään.
tallennettu

Yay!
Iwa
Vieras
« Vastaus #2 : 23.01.07 klo 20:27 »

Kielipoliisi Iskee jotta naps.

"tultu tehtyä" on niin karmeaa suomea (sekä passiivi että kongruenssi päin mäntyä) että huhhista-huijjaa.

tullut tehdyksi
tallennettu
Kuchima
foorumisti

Viestejä: 10



Profiili
« Vastaus #3 : 23.01.07 klo 21:00 »

Olin noin 5 vuotias ja juuri saanut ensimmäisen nallikiväärini. Lähdin ulos metsään ammuskelemaan ja kun tulin kotiin sanoin äidille "ihan ihmettelen, en nähny yhtään leijonaa".

On sitä tullut jälkeen päin naureskeltua. Onneksi äiti on tajunnut kirjoittaa noita juttuja ylös, muuten niitä ei enää muistaisikaan :/
tallennettu

Owari yokereba, subeteyoshi.
"Loppu hyvin, kaikki hyvin."
Shiwori
foorumisti

Viestejä: 69


i will come back tomorrow / and try living again


Profiili
« Vastaus #4 : 23.01.07 klo 21:26 »

Tässä ne, jotka nyt muistan.

Olen joskus nukkuessani rattaissa ulkona kiivennyt pois ja lähtenyt vetämään.

Joskus kun olen ollut mummolassa ja olemme syöneet pizzaa, olen älykkäästi seinällä krusifiksin/tms. nähdessäni kysynyt: -Ottaako Jeesus pizzaa?

Kerran pihalla leikkiessäni kaksoisiskoni kanssa keksin, että tuon meidän auton katollehan voisi kiivetä, renkaasta saa hyvän jalansijan. Sinne sitten kiivettiin kaksien lelurattaiden kanssa iloisesti, ymmärtämättä, että niin ei olisi saanut tehdä. Muistan vieläkin sen hetken, kun sain idean. Hetken päästä vanhemmat rupesivat ihmettelemään, että miten me olemme niin hiljaa.
Auton katolla näkyvät vieläkin rattaista tulleet naarmut. Ei tapauksesta ole kuin 8-9 vuotta.
tallennettu

today is my life now here / yesterday i lived somewhere / i don't remember where / tomorrow / now i don't really know / where i am
Tsukada
leipova
shabranigdo

Viestejä: 373


legends never die


Profiili
« Vastaus #5 : 24.01.07 klo 16:09 »

Kun olin 4-vuotias, sain lahjaksi Disneyn Lumikin. Kun isot sisarukset olivat koulussa, minä katsoin sitä, ja jostain oudosta syystä olin kääntänyt tuolin väärin päin. Istuin siis tuolin jalkojen keskellä selkänojan nojatessa lattiaan.
Istuin aina vähäksi aikaa katsomaan, hilppaisin pois ja tulin taas katsomaan. Pelkäsin kamalasti kohtaa, jossa kuningatar muuttuu vanhaksi eukoksi. Kun kohta oli tulossa, aioin lähteä pois - mutta olin juuttunut tuoliin kiinni! Panikoin aikani ja päädyin peittämään silmäni. Onneksi samassa rakennuksessa silloin työskennellyt isä oli käymässä kotona ja otti minut tuolista irti.
tallennettu

"Minäkin tahdon uskoa teidän niinsanottuun ystävyyteenne." -Ankoku Dragon, Saint Seiya

"Sinä, joka uskoit tyhmään oppilaaseeni loppuun asti, olet juuri voittanut." -Hiko Seijuurou, Rurouni Kenshin
Kaori-chan
Vieras
« Vastaus #6 : 25.01.07 klo 15:56 »

On tosiaan "kaikenlaista" tullut tehtyä - olin varsinainen kauhukakara lapsena.

Pienenä en koskaan halunnut olla prinsessa, vaan prinssi.
No, joku viisaasti kysyi minulta, että ketä minä sitten pussaan jos olen prinssi. Vielä viisammin vastasin, - prinssejä tietysti. 
Ja kun aina poikien kanssa pienenä tuli leikittyä, loppujen lopuksi keksivät pojat minulle paremman nimen ------, siis ihan poikien nimen.
Kaorilla oli pienenä kolme parasta poikakaveria.
« Viimeksi muokattu: 29.04.07 klo 10:02 kirjoittanut Kaori » tallennettu
May
oekakisti

Viestejä: 28


Luchador


Profiili WWW
« Vastaus #7 : 26.01.07 klo 23:25 »

Itse en tätä muista,mutta äitini on muistuttanut minua monesti. Kinastelin isoveljeni kanssa jostain ja olin kuulemma sen jälkeen juossut itkemään äidilleni "Äiti,äiti, Tuomas sanoi etten mä ole tyrannosaurusRexi!"  Mistäköhän me sitten kinastelimme. en voi edes kuvitella. :D

Minullakin on muumimaailmasta pahoja muistoja. Sen ainoan kerran kun siellä kävin olin ollut tosi pahalla päällä ja kuulemma murissut muumipeikolle.MURISSUT. BD
tallennettu

BUKKAKE!
Joan
foorumisti

Viestejä: 35



Profiili
« Vastaus #8 : 27.01.07 klo 19:54 »

Joo tuota... No suurinta osaa näistä en muista itse... Olin aika.. mielenkiintoinen lapsi.

Olin siinä jotain viisi- kuusi vuotta, istuskelin metrossa äitini kanssa. Aloin siinä sitten iloisesti, tyyliini pikkuvanhasti ja kovalla äänellä päivittelemään: "Onpa kiva katella naimisia." Vähän enemmänkin taisin siinä puhua, mutten oikein muista. Koko metro repesi nauruun. En tietenkään tajunnut mitä olin sanonut väärin, minähän tarkoitin että maisemia.

Tämän muistan taas itse, olin varmaan vähän vanhempi. Olin metrossa mummoni kanssa, Siilitien kohdalla hän sanoi jotain siilitiestä, ja minä taas pikkuvanhana olin sitä mieltä että se on kyllä Viilitie. "Ei täällä mitään siilejä näy, tää on Viilitie!" Muistan että olin ihan tosissani...

Sanoin  pienenä lentokonetta "Kentoleeksi"

Aina jos olimme lähelläkään leluosastoa, rupesin inttämään että "mä haluun ton". Kun äiti sanoi että "ei", menin ihan lötköksi, eikä äiti saanut minua liikutettua paikalta eteenpäin. Rupesin huutamaan ja itkemään. Kun äiti yritti viedä minua eteenpäin, huusin "älä koske muhun!" tai jotain vastaavaa. Huusin kuulemma kuin syötävä, ja äiti oli ollut ihan nolona. Se oli kuulemma kuulostanut ihan siltä kuin minua olisi pahoinpidelty tai jotain...

Että näin -___-;;.
tallennettu
Ayreon
kupoliitti

Viestejä: 40


Soot aika vahva noin rumaks jätkäks!


Profiili WWW
« Vastaus #9 : 27.01.07 klo 21:44 »

Aina jos olimme lähelläkään leluosastoa, rupesin inttämään että "mä haluun ton". Kun äiti sanoi että "ei", menin ihan lötköksi, eikä äiti saanut minua liikutettua paikalta eteenpäin. Rupesin huutamaan ja itkemään. Kun äiti yritti viedä minua eteenpäin, huusin "älä koske muhun!" tai jotain vastaavaa. Huusin kuulemma kuin syötävä, ja äiti oli ollut ihan nolona. Se oli kuulemma kuulostanut ihan siltä kuin minua olisi pahoinpidelty tai jotain...

No, et ole ainoa, minä olin samanlainen, paitsi että mut sai muutamaan otteeseen vartija tulla lohduttamaan ja viemään pois.. Yksikin kerta oli kyse jostain repusta, jonka tahdoin, äiti oli monesti sanonut että en minä tarvitse sitä, minullahan on jo juuri ostettu uusi reppu! Enpä sitten muuta keksinyt kuin ruveta huutamaan kuin syötävä, itkin ja makasin maassa, viskoin tavaroita jne. kunnes vartija tuli, sai minut rauhoittumaan ja ulos sieltä kaupasta. Äitini näkee tätä kyseistä vartijaa vieläkin silloin tällöin, vaikka tämä on jo eläkkeellä, vartija lähettää aina minulle terveisiä.. *huokaus*.

Hmm, olin pienenä todella kova karkailemaan, katoilin kotipihalta niin monta kertaa, että sormet ja varpaat ei riitä. Parina kertana löydyin puolen kilsan päästä kaupasta. Mutta yksi pahimmista oli kuulemma äidin mukaan se, että olimme jossain kaukana kotoa, olisiko edes ollut joku puuhamaan kaltainen paikka, jossa katosin kuin tuhka tuuleen. Äiti ei meinannut löytää minua mistään, kauan sai etsiä, ennenkuin löysi ja minä olin vain että kappas, äitihän se siinä, jatketaanko matkaa? xD

Öhm.. Joo.. Empäs kerrokkaan enempää.
tallennettu
laittikola
foorumisti

Viestejä: 39


fuckbeats ☆


Profiili
« Vastaus #10 : 27.01.07 klo 22:38 »

Ahaha, ihania juttuja täällä. :'D Rakastan tällaisia juttuja.

Minä noin neljä vuotiaana pyörittelin kaksi vuotiaan pikkuveljeni isoja yläkerran rappusia alas. Ihme ettei selkä tai niska katkennut. Onneksi pikkuveljeni oli niin pieni, että osasi olla rento siinä tilanteessa. Mutta tämän jutun hauska osuus piilee siinä, kun äiti tuli ryminän kuulleena huutamaan minulle että mitä olin tekemässä. Minä hymyillen sanoin iloisesti: "Minä kierittelin pikkuveikan rappusia alas. ^_^" Se oli jotenkin huvittavaa. Lisäksi vähän vanhempana, kun olin pikkuveljeni kanssa isoäitimme luona kylässä, työnsin pikkuveljeni lastenvaunut erästä mäkeä alas. Ja mäki johti autotielle. Ja pikkuvelikin oli lastenvaunuissa.

Olenpa vaarallinen isosisko.

Kun en osannut vielä puhua kunnolla ja halusin mehua sanoin "miu!". Keinu oli "tei" ja hevonen "ha-ha".
tallennettu
Red Mage
Vieras
« Vastaus #11 : 28.01.07 klo 12:03 »

Rehellisesti sanottuna unohtaisin mieluusti joitakin asioita, joita tulin tehneeksi nuorena, tietämättömänä ja viattomana. Jotkut teoistani ovat jälkikäteen ajateltuna niin absrudeja ja suorastaan järkyttäviä, etten voi ihmettelemättä, mitä ihmettä (jos mitään) päässäni oli liikkunut niin tehdessäni, ja toiset puolestaan ovat... jollain tavalla äärettömän noloja.

Jätän jotkut kauhutarinat kertomatta ihan oman turvallisuuteni/imagoni takia, mutta mainittakoon, että joskus 6-vuotiaana sain päähäni esimerkiksi maustaa lemmikkikissojemme ruokia kaapista löytyneillä mausteilla (muistan juokseeni kauheaa vauhtia ulos karkuun äidin huomattua asian ja äiti oli ennemminkin ihmeissään kuin vihainen), yrittäneeni viedä vanhaa sisätiloihin tottunutta kissaamme ulos lenkille villalangasta tehdyissä valjaissa (kissahan karkasi sitten puuhun ja naapuri sai tulla auttamaan sen alas) ja leikkineeni muiden pihapiirin lasten kanssa roskiksesta kaivetuilla jätteillä (kyllä, kaikkea silakan perkausjätteistä kaljatölkkeihin. Hygienia for the win...). Muutamaa vuotta myöhemmin polttelin parin kaverin kanssa sillan alla tukipalkin päällä pieniä paperisilpuista tehtyjä kasoja (pyromaniahan on aina kivaa) ja purin jonkin riidan päätteeksi isoveljeäni sääreen (tosin vastapainoksi isoveljeni muhensi minua sen jälkeen tovin nyrkeillään). Lisäksi en suoranaisesti muista tätä tapahtuneen, mutta eräs vanha jouluvideomme osoittaa minun leikkineen isoveljeni kanssa taaperoina hyvin mielenkiintoista leikkiä, johon sisältyi vuorotellen toisen osoittaminen sormella "tuu" sanoen ja vuorotellen kurkku suorana kiljuminen -__-'

Ei sinäänsä - kyllä sitä vanhempanakin on tullut (ja tulee) tehtyjä asioita, joiden syitä ja järkeä jälkikäteen saa miettiä pidemmänkin tovin. Muistan ikimuistoisesti kolmannen lukiovuoteni abit vastaan opettajat -sählyottelun, jonka kunniaksi itse olin ottanut musta-oranssi-raitaitaisen peruukkini kannustusjoukoissa istuessani. Jostain nerokkaasta pälkähdyksestä vedin kesken kaiken ottelun peruukin väärinpäin päähäni ja silmälasit sen päälle, otin sählymailan ja lähdin juoksemaan kentälle huutaen suurin piirtein: "Abimon tulee!". Rehellisesti sanottuna olen ehkä ihan onnellinen, että kirjoitin samana keväänä ja pääsin pois lukiosta ^^'
tallennettu
Destiny
foorumisti

Viestejä: 6


The Sing of Destiny


Profiili
« Vastaus #12 : 28.01.07 klo 14:55 »

Joskus kauan, kauan sitten kun olin pieni (n. 4-vuotias) on tultu toilailtua aika pahasti, jonka jälkivaikutuksista kärsin monta päivää ihon punoituksena ja laastarina sormessa.

No. Varhaisin muistamani toilaus oli kai se, minkä luultavasti kaikki lapset ovat kerran elämässään kokeneet. Äitini paistoi siinä lettuja ja minä katselin viereiseltä jakkaralta uuniin nojaten. No. Äiti sai lettunsa valmiiksi, mutta ei kääntänyt uunia pois päältä. Sanoi vaan minulle, pikku ressukalle, että "älä sitten koske siihen...". Loppuun ei edes ehtinyt sanoa, kun iskin käteni suoraan siihen... siihen pyöräeen juttuun (dementtia kohtaus, en muista sen hommelin nimeä) päälle ja siitä alkoi huuto ja parku, kun käteen alkoi koskea. Tai oikeastaan sormeen, koska siihenhän se vahinko sattui. No onneksi äiti sai minut ja parkuvan sormeni irti siitä pyöreästä jutusta ja liotteli sitä niin kauan viileässä vedessä, että naapurin täti pääsi tuomaan laastareita ja karkkia lohdutukseksi. (Nyaah! Karkille perso tyttönen... ^_^)

Sitten toinen kommellus millä oli loppujen lopuksi kivuliaat seuraukset ei toivottavasti ole niin yleinen, kuin tuo sormen kuumaan työntäminen. Noh. Se meni siis seuraavasti: Äiti oli nukkumassa päiväunia yhtenä päivänä toiden välisen parin tunnin aikana. Olin vielä siihen aikaan neljän, mutta en ollut nukkunut päiväunia sitten kaksi vuotiaan, koska olin pirteä pikku penska. No. Äiti oli osatanut juuri sinä päivänä minulle uudet vedellä liukenevat tussit. Sitten piirsin kokeiluksi sormeeni ruskealla värillä ja katsoin miltä näytti. Omasta mielestäni hyvältä. No. Muutaman tunnin kuluttua äiti heräsi ja huomasi, että oli nukkunut pommiin. Hän oli siis jo valmiiksi pahalla tuulella. Pahempi yllätys häntä kumminkin odotti keittiössä, josta sitä tuli vastaan ruskea pikku tenava. Arvaatte varmaan mitä oli tapahtunut. Olin värjönnyt itseni huolella kaikkialta minne yletyin ruskealla tussilla ja äiti oli kiukkuinen, koska hän oli myöhässä töistä, minä ruskea ja suutuksissaan hän alkoi hinkata minua pesusienen karhella puolella. Arvaatte varmaan kuka huusi ja kenelle tuli ihonaristuksia loppupäiväksi.

Mitään pahempaa en kylläkään muista tehneeni. Onneksi!
tallennettu

Nani?
Joan
foorumisti

Viestejä: 35



Profiili
« Vastaus #13 : 30.01.07 klo 21:13 »

Muistan muuten vielä että olin pienenä Meksikolaisessa ravintolassa vanhempieni kanssa. Odotimme ruokaa siinä ja sitten päähäni pälkähti maistaa chiliä, joita on niissä maustepurkeissa. Ja siitä vaan pieni köntti suuhun ja kauhee huuto. Ja silloin kun minä huudan niin sitten kanssa huudan. Muistaakseni itkin (ja huusin "saaattuuuu!!") pöydän alla aika kauan. En muista rauhoituinko missään vaiheessa. Siihen tuli sitten mukava tarjoilija jolla oli joku lasten satukirja kädessä rauhottelemaan (kumma kyllä, muistan vieläkin hämärästi että siinä oli kuvia lampaista). En muuta muista, mutta tiedän että tämän kaltaisia välikohtauksia sattui useinkin...
tallennettu
Rasmus
foorumisti

Viestejä: 5



Profiili
« Vastaus #14 : 01.02.07 klo 19:24 »

En omista toilailuistani muista mitään, mutta mieleeni on jäänyt, kun pikkuveljeni (silloin n.4v), meni kastelemaan kaksi lemmikkikaniamme maidolla (käyttäen sellaista lääkeruiskua, jolla annetaan esim. koirille nestemäiset lääkket suuhun). Äiti ei oikein tykännyt, kaniparat olivat aivan kylmissään.
En voisi uskoa että olen ollut noin nolo.

Olin noin 5v ja, olin perheeni kanssa retkeilyalueella vuokramökissä,  muu perheeni katsoi televisiota ja minä nukuin. Kun televisiosta tuli jokin leikkuumainos, minä nousin unissani sängystä ja sanoin "En mä osaa leikata". Kun äitini kysyi että mitä minä en osaisi leikata, vastasin " E-em-emm-emmä osaa leikata" ja menin nukkumaan. 
tallennettu

"Hi everybody!" -Dr. Nick
Kunham
foorumisti

Viestejä: 17


Kunham Choi <3 Kyumin Kwon


Profiili
« Vastaus #15 : 01.02.07 klo 20:45 »

Olin varmaan joku noin 5 vuotias jos sitäkään kun värjäsin silloisen kissamme nenän kokonaan vihreäksi todella pienikärkisellä tussilla. Kissa ei välittänyt ollenkaan mutta muu perhe sitten vähän ihmetteli kunnes minä löydyin vihreä tussi kädessä ja naama ihan vihreänä sängyn alta hihittelemästä.

Ja kerran kun olimme mökillämme (viime kesänä^^) ja pikkuveljeni ärsytti minua kun olin rannalla piirtämässä. Hän heitti päälleni vettä uimassa ollessaan ja minä sitten raivostuin tästä niin että hyppäsin veteen vaatteet päällä kostamaan. Siellä minä sitten vähän "kuritin" veljeäni piirustukseni tuhoamisesta. Muutaman tunnin päästä muistin että kännykkäni oli ollut koko ajan farkkujen taskussa ja lähdin sitä sitten hädissäni etsimään sitä sieltä järven pohjasta. Kännykkä löytyi parinkymmenen minuutin etsinnällä ja toimii edelleenkin. 

-Kännykkä, sano päivää sedille ja tädeille.
 -Piip piip.
-Hyvä poika. Tai tyttö.

Niin ja sitten toisella luokalla ollessani kahdeksan vuotias, juutuin vauvojen keinuun (onneksi omaan sellaiseen mutta..) kun olin bestikseni kanssa ja hän ehti jo varata paremman keinun. Siekkä minä sitten itkin peloissani (oli jo pimeä) äitiä apuun ja lopulta minut saatiin irrotettua.
 
Olen aina pitänyt piirtämisestä. Totta. Ollessani neljän ikäinen, olin saanut uuden punaisen tussin ja menin heti piirtämään sillä. Lopulta olin piirtänyt kaikki paperit täyteen, mutta halusin vielä piirtää joten menin vanhempieni makuuhuoneeseen ja piirsinpäs sinne sitten yhden seinän kokoisen "taideteoksen" uudella tussillani. Piti laittaa uusi maalipinta..

Näin meillä..^^
tallennettu

manga = elämä
manhwa = elämä
anime = elämä
Neko
foorumisti

Viestejä: 2



Profiili
« Vastaus #16 : 01.03.07 klo 18:01 »

Tämä seuraava tapahtuma on kyllä tosiaankin jäänyt kaivamaan mieltäni.

Tämä tapahtui kun minulla oli ikää n. 5 - 6 vuotta. Olimme äitini kanssa junamatkalla Helsinkiin, kun minä yht'äkkiä suutuin jostain kumman syystä ja rupesin riisumaan vaatteitani junassa ja juoksin edestakaisin pitkin käytävää vain pikkuhousut jalassani. Äitini yritti hoputtaa minua takaisin ja vahtasikin minua jonkin aikaa, mutta minä vain huusin ja juoksin pakoon. Kun sain äitini lopultakin hermostumaan, hän haki turvamiehet paikalle ja se minua todellakin pelotti!
Muistan hyvin selvästi, että eräs kaljupäinen turvamies tuli luokseni ja käski minun istua paikoilleni. Sen jälkeen vasta ymmärsin asian ja yritin tulla järkiini. Turvamies vahtasi katseellaan meitä (tai oikeastaan minua :D), kunnes minä pyysin turvamiestä kysymään eräältä hieman vanhemmalta rouvalta hänen ikäänsä, koska en pitänyt siitä, että rouva oli katsonut minua niin vihaisesti kun olin juoksennellut käytävällä. Kun turvamies ei suostunut kysymään, minä menin itse kysymään rouvalta hänen ikäänsä.
En nyt kyllä muista hänen ikäänsä, mutta sen muistan, että hän minulle sen kertoi! Olin sen jälkeen loppumatkan ihan hiljaa. :-D
tallennettu

Entinen nekotakuro. :3
kuukettu
foorumisti

Viestejä: 8


Tule tänne niin sinulle tapahtuu jotain ikävää


Profiili
« Vastaus #17 : 01.03.07 klo 19:23 »

Joskus pienenä leikin isoveljeni kanssa ulkona. Minä olin leikissämme mukamas "hevonen" ja velipoika syötti minulle ruokaa - tässä tapauksessa ravitsevia, mutta myrkyllisiä Lapinvuokon lehtiä (eräänlainen kukka). Ehehee, kun äiti huomasi, hän kuljetti minut kirjaimellisesti pää kainalossaan vessaan, pesi suuni vedellä ja soitti myrkytyskeskukseen. Eipä siinä mitään erikoista tarvinnut tehdä kun en ollut ehtinyt niellä. :D
Ei tässä oikeastaan tule muuta mieleen, en ole ollut erityisen vilkas lapsi.
tallennettu

Elä ja kuole.
Lizzie
Vieras
« Vastaus #18 : 12.03.07 klo 20:08 »

Näistä saan kuulla vieläkin..

Joskus, kun asuimme vielä Merirastilassa vuonna 1 ja 2, juoksin pihan ainota puuta päin. Vaikka äitini oli vankasti kieltänyt pihalla juoksemisen.

Joskus kaupassa keksin kysyä äidiltäni "Onko toi semmonen neekeri?" Äitini tietenkin motti minua ja sanoi ettei saa puhua tuollaista tummaihoisista. Vieressä meni siis joku tummaihoinen mies. X_X

Seiskaluokalla istuin historien tunnilla ja keikuin pulpetissani (kovaa tuolia kolisuttaen). Kaikki olivat hiljaa ja katsoivat minua, en itse tajunnut ensin tilannetta. Sitten historien opettaja mainitsi asiasta. Nolona sitten lopetin kiekkumisen.
Toinen legendaarinen seiskaluokan juttu oli kun istuimme fysiikan luokassa ja teimme tehtäviä. No, luokassa on neljä isoa "pulpettia" joissa sitten istuttiin ryhmittäin. Meidän pöydältä kysyttiin jotain ja tietenkin aloin huutamaan kova äänisesti ("Öööööööyyy!" xD) Kaikki repesivät nauramaan ja oli siinä opettajallakin naurua pidäteltävänä.

Viime kesänä, istuimme sateisena iltana yhden kaverini pihoilla semmoisella teranssilla. Jotain me siinä Narutosta pölötimme ja sitten se tapahtui. Onnistuin sanomaan "Joo, Iruka on mun kaapissa!" vaikka minun piti sanoa "Itachi on mun kaapissa." Kaverini lähtivät juoksemaan teranssin ympäri toistaen "Iruka on sun kaapissa, Iruka on sun kaapissa.." Ideana siis piilee se, että en kovinkaan paljoa pidä Irukasta. X3

Joskus pieninä kakaroina leikittiin veljen kanssa jotain outoa. Meillä oli (tai on edelleen) semmoinen kasvi, jossa on pitkät "lehdet". Keksin tarvitsevani sulkakynän ja minäpä sitten menin taittamaan yhden sellaisen "lehden" irti, koska se näytti niin paljon sulkakynältä. Siitäpä vasta huuto tulikin. XD
tallennettu
Mannytsu
kupoliitti

Viestejä: 180


Mandariini


Profiili WWW
« Vastaus #19 : 13.03.07 klo 16:21 »

Hehee xD tultu tehtyä on paljon (?) Esimerkiksi kun oli viisi niin äitini lähti synnyttämään pikkuveljeäni ja jäin kotiin kaksin tätini kanssa. Sitten myöhemmin äiti soitti minulle ja sanoi: "Olet saanut pikkuveljen!" No minä siihen: "Ihanaa! Kumpi se on? Tyttö vai poika?"

Sitten lauloin aina pienenä bussissa "jänis istui maassa" Kerran en muistanut sanoja ja joku mies kertoi minulle miten se jatkuu. Minä vain kiittelin ja jatkoin laulamista.

Ja sitten viimevuonna seiskan latinan tunnilla menimme hirsipuuta ja tuli mun vuoroni enkä millään keksinyt mitään kirjainta mitä arvata. Ja lopulta meitti huutaa: Å (ruottalainen oo). Ja kaikki vaan nauroivat.

Ja sitten joskus (en muista milloin) kun pidin lasia suuni ympärillä ja imin niin että se pysyi siinä ilman että piti käsillä kiinni. Imin sitä oikein kovaa ja niin että hiukan sattui ihoon. Lopulta menin vessaan ja huomasin peilistä että kivat verenpurkautumat olin saanut leukaani xD Pitipä sitten mennä sitäkin kokeilemaan.

Tekemisiä olisi vielä enemmänkin mutta lopetan nyt tähän
tallennettu

The Nightmare Begins. And You Can Hear the Cry of the Planet
Kitsa
kupoliitti

Viestejä: 97


gasp.


Profiili WWW
« Vastaus #20 : 15.03.07 klo 19:28 »

Olin kauhukakara.

Kolme vuotiaana suutuin äidilleni hirmuisesti, kun hän ei antanut minun adoptoida kahta pihalta löytämääni kastematoa. Matojen sittemmästä kohtalosta ei ole tietoa.

Äitini myös kertoi, kuika oli pienenä sanonut: "Sitten isona mä haluan tosi isot tissit!" Toiveeni ei toteutunut.

Pikkuveljeni kanssa leikimme päiväkoti-ikäisinä leikkiä, jossa kieriydyttiin patjaan, ja pyörittiin rappuset alas seinää päin. Patja, jota käytimme oli hyvin pieni, joten pää ja jalatjäivät ulko puolelle, ja kun patja oli kieriytynyt loppuun, rullattiinkin portaita alas ilman minkäänlaisia pehmikkeitä. Ihme kyllä muistan, että leikimme sitä todella kauan, joten leikki ei ehkä ollutkaan niin kivulias kuin miltä se kuulostaa.

Jokin, minkä todella haluaisin unohtaa, on kysymys jonka eisitin vanhalle musiikinteorian opettajalleni kahdeksanvuotiaana.
"Ope."
"Niin?"
"Mitä tarkottaa vetää käteen?"
"Jotain mitä noin nuorten ei vielä tarvitse tietää!"

En ihan oikeasti tiennyt mitä se tarkoittaa.
tallennettu

You're totally normal.
Johga
kupoliitti

Viestejä: 56


Uh huh her.


Profiili WWW
« Vastaus #21 : 16.03.07 klo 16:22 »

Ollessani kolmen neljän vanha olimme viikonlopun mökillä. Minä istuin tuolilla raakaa perunaa mutustellen ja sanoin isälleni: "Minä syön penuraa!" Isäni muistuttelee siitä aina silloin kun olen perunoitten kanssa tekemisissä.. :/

Toiseksi tuli mieleen ei niin miellyttävä muisto tarha-ajoilta kun olin noin kolme vuotias. Minä kuorin yhden tarhatädin kanssa omenaa (en kyllä tiedä miksi pikkulasten annetaan kuoria omenaa Oo!). Sitten kun olimme siinä hetkisen aikaan kuorineet omenaa, niin minä sain siitä kuorimaveitsestä sormelleni ja vertahan siitä alkoi tulemaan. Vieläkin on jälki peukalossani siitä.

Kolmas asia mitä tuli mieleen (ei tämä nyt mikään varsinainen teko ole tai temmellys mutta laitan nyt kuitenkin) kertoo minun toisesta nimestäni. Se on Emilia. Kolmen ja viiden vuoden välillä kun piti sanoa koko nimi niin minä sanoin aina etunimeni oikein ja sitten kun tuli toisen nimen vuoro sanoin Emelia. Äitini kertoo siitä aina kaikille kun toinen nimi tulee puheeksi.. x(

tallennettu

Boom.
epeli
kilokommentoiva
kupoliitti

Viestejä: 70


Heart container 2/3 full


Profiili WWW
« Vastaus #22 : 11.04.07 klo 20:25 »

Öhm.. Ensimmäisenä tuleepi mieleen että noin kolmevuotiaana taisin hörppiä Fairy-pullosta melkeimpä puolet, ajattelin, että hyvältä näyttää ^^. Mutta eihän se jälkeenpäin niin hyvältä tuntunut, kun nenästä tuli saippuakuplia ja sairaalassa kökötin.. murr.

Toinen juttuni kertookin sitten (ihan itse aiheutetusta vieläpä) julkisesta munailusta, joskus ala-asteella randomista syystä olin siellä luokan edessä kierimässä kuperkeikkoja ja samaan aikaan laulellen sitä "Schnii, schnaa Scnhappi"-piisiä.Syystä ei ole harmainta hajua.Päätä jomotti pari päivää tuon jälkeen, luokan lattia oli meinaan kovaa kivilattiaa.

Kerrompa vielä kolmannenkin ;__;. Joskus about 5-6 vuotiaina minä ja vuotta nuorempi serkkuni leikimme kuumailmapalloilijoita, käänsimme semmoisen keittiöjakkaran ylösalaisin ja ahtauduimme sitten sinne..Ja jotenkin olimme vieläpä saaneet sen liikkeelle.Ihmekakaroita olemme, kyllä. Löytyy muuten pari kuvaakin näistä leikeistä *-*
tallennettu

Maria
kupoliitti

Viestejä: 100



Profiili WWW
« Vastaus #23 : 20.04.07 klo 23:34 »

Olin ihan kummallinen terminaattori diktaattori tarhaiässä. Käskytin aina kavereitani varastamaan "viholliselta" kaikki siisteimmät muoviastiat ja kun tarhaan tuli kolmipyöräisiä, ajelin samalla kolmipyöräisellä kokoajan enkä antanut kenenkään muun ajaa. Lisäksi ohjasin kaikki tarhanäytelmät ja roolitin ja keksin kohtaukset. :DD

Ja kun muut joivat tulikuumaa hedelmäkiisseliä varovaisesti maistellen, kulautin kaiken sopan kerralla alas ja juoksin pois. Kun tulin takaisin ja kaverit ihmettelivät missä olin ollut, vastasin että jääkaapissa jäähtymässä. o_O Lisäksi valitsin kaverini älykkyyden perustella. Eräältä henkilöltä kysyin, mitä hänellä on päässään. Vastasi että hiukset. Sanoin, etten halua olla hänen kaverinsa jos hänellä ei kerta ole aivoja.

Ja kerran heitin varmaan kolme kertaa pääni kokoisen jääpalan erään pojan niskaan, koska hän seurasi minua. :B

Noh vanhetessa olen rauhoittunut hyvinkin paljon ja oikeastaan mitään jännittävää/hauskaa ei ole kerrottavana. Bleh. Viidennestä luokasta kuudenteen luokkaan olin tosin kamala teinikapinallinen ja jouduin koulukuraattorille. Mutta sen jälkeen ei oikeastaan mitään.

Kiltti tyttö oon ~.
tallennettu

"Tiedän. Vaarallista on myös nousta aamulla sängystä ylös, ylittää katu ja työntää naama tuulettimeen."
Shaya
foorumisti

Viestejä: 85



Profiili
« Vastaus #24 : 29.05.07 klo 13:16 »

Minä en poikkeuksetta koskaan muista mitään hölmöä tapahtumaa lapsuusajoiltani, vaikka niitä juttuja riittäisi varmaasti koko Kupolin täydeltä. Mutta nyt kun kerrankin muistan kokonaisuudessaan yhden hölmöilyni, niin tässä tämä tulee:

Oli isäni 30-vuotissynttärit ja kaikki sukulaiset olivat luonnollisestikin kokoontuneet meille kakkukesteille ja jutustelemaan, itse olin tällöin 5-vuotias. Jossain vaiheessa juhlaa sain ilmeisestikin tarpeeksi pitkistä etuhiuksistani ja ajattelin tasoittaa niitä, ihan samalla tavalla kuin kampaajatätäkin aina ^-^;
No, en ilmeisestikään ollut saanut kampaajanlahjoja syntyessäni, joten hieman ohihan tasoitusleikkuuni meni, ja leikkasin älyttömän loven etuhiuksiini. No, mitä siinä sitten on enää tehtävissä: äidille ei voi kertoa, ja talo on täynnä sukulaisia, joten piiloonkaan ei pääse.

Jostain syystä katsoin fiksuksi ideaksi mennä pyörimään olohuoneeseen, missä kaikki sukulaisetkin olivat, kädet tiukasti etuhiuksien päällä :'D Minulta sitten kovasti kyseltiin, että onko minulla pää kipeä, kun en suostunut ottamaan käsiä pois otsalta. Lopulta minut vietiin nukkumaan, koska vakuuttelin päänsärkyä >> Tosin äitini on jälkikäteen kertonut ajatelleensa: "Noniin, nyt se on sitten leikannut ne etuhiuksensa" \^-^/

Aamulla sitten herättyäni muistin tottakai etuhiukseni ja menin vessaan >> Äitini huusi aamupalapöydästä, että mitä touhuan, jolloin vastasin hänelle kastelevani hiuksia, jotta ne kasvaisivat nopeasti takaisin ^-^
tallennettu
Maseru
foorumisti

Viestejä: 73



Profiili WWW
« Vastaus #25 : 29.05.07 klo 13:45 »

Pienenähän työnnetään aina kaikkea suuhun, nenään ja korviin. No, minäpä n. 5-vuotiaana työnsin popkornin jyvän korvaani ja terkkarireissuhan siitä seurasi. Olin näköjään aika ilkeä lapsi, huusin lääkäritädille "Kakkatäti pois!" :D

Poikaystävälle kyllä on sattunut enemmänkin. Hän oli kovin itsetuhoinen pienenä, onneksi ei enää! Hän on mm. laskenut pää edellä pulkalla betonitolppaan, vaikka juuri oli kielletty -> kuoletti ikenensä. Hän on syönyt myös puoli purkillista fluoritablettaja kaverinsa kanssa -> sairaalaan. Kaikkea en kyllä muista mitä hän on kertonut, mutta vaikka mitä!
tallennettu

~Tervetuloa Lihisbingoon~

Genshiken Helsinki - sinulle, joka tahdot mukaan joukkoomme kummaan.
sorafune
Vieras
« Vastaus #26 : 29.05.07 klo 14:05 »

Pienenähän työnnetään aina kaikkea suuhun, nenään ja korviin. No, minäpä n. 5-vuotiaana työnsin popkornin jyvän korvaani ja terkkarireissuhan siitä seurasi. Olin näköjään aika ilkeä lapsi, huusin lääkäritädille "Kakkatäti pois!" :D

Hei, joku muukin on harrastanut tätä!
Itse meinasin kokonaan kai kuuroutuakkin appelsiininsiemenen takia silloin pienenä, kun sitä ei millään saatu pois. Oli sitten selittelemistä pikkulapsella, että mitä se appelsiininsiemen oli tehnyt siellä jo lähemmäs puoltatoista vuotta. Mutta joo, saan vieläkin kuulla tästä tapahtumasta, kun en kuule nykyään kauheasti mitä sanotaan (toisinsanoen, en keskity), ja perheenjäseneni tokaisevat "mikäs siemen se sulla tällä kertaa on korvassas?". Olen myöski tunkenut päiväkerhossa herneen nenääni, onneksi ohjaaja tuli ja käski niistää sen heti ulos. :D

Olen kuulemma myös joskus vastannut puhelimeen vähän omiani... Sepitellyt puhelimeen kaikkea paskaa pienenä. Kerran oltiin oltu äidin kanssa neuvolassa, ja vastasin puhelimeen sen jälkeen kotona. Aloin höpöttämään, että olin ollut sairaalassa ja siellä oli ollut paljon ilmapalloja. Huvittaa itseäni ihan älyttömästi, millainen törppö olenkaan ollut.
tallennettu
Lullaby
foorumisti

Viestejä: 17


Keinutaan.


Profiili
« Vastaus #27 : 29.05.07 klo 14:39 »

...minun toisesta nimestäni. Se on Emilia.

Ihan aiheesta poiketen (anteeski) minun nimeni on Emilia. :') Sanoin sen aina pienenä jotenkin Pilalja (en kuulemma tykännyt Emiliasta.. o__O)

Hahaa ja nimistä puheen ollen, olin kerran pienenä äitini kanssa kaupassa ja sanoin yhtäkkiä kovaan ääneen äidille, että sitten isona vaihdan nimeni Tena Lady Ultra Miniksi. :"DD

Toisenkin kerran olen kaupassa möhlinyt. Minulla oli herneenpalkoja taskussa ja olin saanut melkein kaikki herneet syötyä, paitsi pari sellaista kuivaa. Niin viisas lapsi kuin olinkin aloin heitellä niitä herneitä muiden asiakkaiden päälle.

Hmm.. Ja sitten olin kerran yksin ulkona ja sain mahtavan idean kiivetä puuhun. Noh, vedin sellaisen minkäliepöydän terassilta puuta vasten ja kiipesin oksalle. Valitettavasti pöytä kaatui kiivetessä, enkä enää päässyt alas. :'D Itkeskelin siellä puussa sitten about.. tunnin, kunnes isä tuli pelastamaan. n__n

Olin kauhea lapsi. :'DD


tallennettu
Jiji
foorumisti

Viestejä: 8



Profiili WWW
« Vastaus #28 : 30.05.07 klo 14:04 »

Hän on syönyt myös puoli purkillista fluoritablettaja kaverinsa kanssa -> sairaalaan.

Minäkin testasin tuon, koska ilmeisesti pidin fluoritableteista. Sairaalareissuhan siitä sitten tuli. Kävin myös kotimme takana olevassa metsässä syömässä punaisia marjoja, jotka olivatkin myrkyllisiä, ja sairaalaan päädyin taas. Luulen että sekoitin metsämarjat kotipihallamme oleviin vattuihin ja punaviinimarjoihin, joita sai aina syödä vapaasti.

Asiasta toiseen: Minulla on neljä vuotta nuoremmat sisko ja veli, joita kohtaan tunsin pienenä huomattavaa sisarrakkautta... tai sitten en. Muistan kun kaksoset olivat konttausiässä, niin minut nakitettiin lastenvahdiksi isän ja äidin mennessä saunaan. Suoritin vauvaparoilla testejä - kolauttelin niiden päitä vastakkain, koska kiinnosti tietää, miten helposti vauvat sai itkemään. Ja sitten kun he tosiaan alkoivat itkeä, lohdutin aina niin kauan, että herauhoittuivat. Sen jälkeen sama uusiksi. ^^' Kun vanhemmat tiedustelivat saunan ovelta, että miksi vauvat itkevät, niin sanoin vain, että kolauttivat päänsä pöydänkulmaa vasten.

Mitäs jättävät neljävuotiaan vauvojen vahdiksi, nii!
tallennettu
Rady
foorumisti

Viestejä: 30



Profiili
« Vastaus #29 : 30.05.07 klo 18:33 »

Yay,näitä on kiva lueskella!
  Kolmevuotiaana yritin hirttää pikkusiskoni kunnes äiti tuli hätiin.
Tarhaiässä minulla ja parilla ystävälläni oli poikien vastainen ''kerho''. Aina kun pääsimme ulos leikkimään heitimme poikia kivillä,kävyillä,kuulilla ja kaikella mikä lentää.Tarhatädit ei tykänny.
  Toinen juttu mikä nyt tulee mieleen on kun söimme jotain ruokaa mille yksi ryhmäläisistämme oli allerginen.Hän sai sitten mätiä ja jotain ruuaksi.Viisana tyttönä menin sanomaan hänelle:'' Tiiätsä mist noi tulee??''Sitten saarnasin hiukan omaa käsitystäni
mädistä.
   Inhosin myös hammaslääkäreitä.Aina kun joku hammaslääkäri yritti päästä hampaisiini käsiksi purin,potkin ja huusin.Loppujen lopuksi sain kivan hammaslääkärin ja lopetin tuon pahan tavan.
   Minulla ja tarhakaverillani oli hauska leikki.Menimme yhden mäen päälle ja  toinen änkeytyi lastenrattaisiin.Sitten toinen tönäisi rattaat kovaa vauhtia alas mäkeä (Siinä oli ihan asfaltttitietä).Hassuinta tässä on,ettei kumpikaan koskaan jäänyt auton alle vaikka alhaalla oli autotie jonka yli viiletimme melkein joka kerta.Leikimme tätä noin vuoden päivät kunnes rattaat takavarikoitiin.

Mutta hei,useimmiten olin kiltti lapsi<3 : D
« Viimeksi muokattu: 14.06.07 klo 09:05 kirjoittanut Rady » tallennettu
Vigly
Kalaisa
oekakivalvoja

Viestejä: 458


HAAHAA


Profiili WWW
« Vastaus #30 : 30.05.07 klo 21:02 »

Viime kesänä, istuimme sateisena iltana yhden kaverini pihoilla semmoisella teranssilla... ...Kaverini lähtivät juoksemaan teranssin ympäri toistaen "Iruka on sun kaapissa, Iruka on sun kaapissa.."
Voi pieni Lizzie, se on terassi <3 :D

 Köh. Nämä eivät ole edes hauskoja... -__-´
Söin kuudennella luokalla sormivärejä, koska olin maalannut niillä tikkatin, ja se oli niin hyvännäköinen... Ei makuinen.

Viisivuotiaana leikimme pikkuveljeni kanssa miekkailua. Tosissamme. Ja milläs muulla kuin kahdella keittiöveitsellä. Ihme ettei koskaan käynyt mitään...

Osasin kiekua aidon kuuloisesti pienenä. Kiipesin puolitoistametrisen pylvään päähän ja kieuin, kuin vähintään oikea kukko. Ei saa viedä liian pieniä lapsia kanatilalle. Saavat huonoja vaikutteita.

Meidän perheessä joku on AINA suuttunut minigolffatessa. Viimeinen golffauksemme oli lapissa (joskus 11vee). Pikkuveljeni suuttui ja löi minua mailalla. Aloin tietysti itkemään ja heitin pikkuveljeäni golfpallolla takaraivoon. Itkettiin siinä sitten molemmat :D

Joskus 8-10 vuotiaana leikimme asuntomme parvekkeella riippumaton kanssa. Kääriydyimme kahden sisarukseni kanssa kukin vuorotellen riippumattoon ja muut keinuttivat sitä. Ei siinä mitään mutta vauhti oli huima, ja riippumatto kohosi usein kaiteen yli. NIin, ja asuimme kolmannessa kerroksessa...

Tätä ei moni usko, eikä tarvitse, mutta totta se on.
Olimme saattamassa sisaruksieni ja isäni kanssa äitiä laivalle. Isä osti meille pokekorttipakan (Siis niitä aikoja), mutta halusin lisää. Hyvänä juttuna, pyysin vieressä kävelevää lokkia ostamaan mulle pakan. Lokki pysähtyi ja alkoi huojumaan. Sitten se huoppui viereiselle autotielle ja jäi pyörimään autojen alle. Se kuitenkin onnistui pääsemään pois autotieltä, ja lennähti takaisin muiden lokkien pariin. Oli pienellä tytöllä sydän kurkussa. Juttu on "hauska läppä" koska kukaan ei usko sitä, mutta totta.

tallennettu
Zetsubou-san
kupoliitti

Viestejä: 63



Profiili WWW
« Vastaus #31 : 31.05.07 klo 15:07 »

Minä olin pienenä aikamoinen potaskanpuhuja. :D Kerroin muunmuassa kavereilleni että olin joskus kuulemma nielaissut rautalankaa ja joutunut leikkaukseen sen takia. Kaikista hassuinta kyseisessä tarinassa oli varmaan se että se rautalanka oli ollut kuulemma puuron seassa ja sitä kautta sen olin syönyt, vaikka inhosin pienenä puuroa, enkä koskaan suostunut syömään sitä.

Kaverini taisivat jopa uskoa minua. Tosin taisin itsekin uskoa omia tarinoitani. :D Olin kieroutunut jo silloin~

Siskoni kanssa tosin taisimme pahimmat temppumme yhdessä keksiä. Muistan yhden hauskan tapauksen, jolloin menimme piirtämään erään tuttumme auton takalasin likaan siivekkäitä.. krhm... pippeleitä XD

Usemmiten olin kyllä ihan kiltti muksu. Tarhaan meno ja tarhasta tulo tosin tuottivat usein ongelmia. Kun äitini vei minut aamulla tarhaan itkun ja huusin ja rimpuilin, kun en halunnut mennä. Illalla kun äiti tuli hakemaan minua tarhasta, itkin ja huusin ja rimpuilin kun en halunnut tulla. x'D Että koitahan muksu jo päättää vihaatko vai rakastatko sitä tarhaa.

Sellaista. ^-^
tallennettu

Galleriassa se liikkuu nimimerkillä Oningyou. DAsta sen löytää guutti-nimen takaa, ja Hartsilapsissa se on Zetsubou. Blogailuja osoitteessa http://www.mimis-kaleidoscope.blogspot.com/
fanniina
foorumisti

Viestejä: 17


nya~


Profiili
« Vastaus #32 : 13.06.07 klo 12:36 »

kertoo minun toisesta nimestäni. Se on Emilia.
Ookee, minenkin toinen nimi on Emilia. ^^' Ja jossain kirjekuorissa, mitkä yllätys yllätys on osoittetut minulle, lukee Elilia. Mä inhoon niitä, ne pilkkaa. :D
tallennettu
Лайка
kupoliitti

Viestejä: 54


oh snap


Profiili
« Vastaus #33 : 14.06.07 klo 00:08 »

Olen ollut ilkeä veljiäni kohtaan :D

Olin jotain 4-vuotias ja veli vuoden nuorempi kun leikimme hiekkalaatikolla. Tein hiekkakakkuja ja käskin veljen maistaa. Raukka popsi hiekkaa sisuksiinsa niin kauan, kunnes äiti nosti veljen pois laatikosta.

Äitini oli juuri saanut toisen veljeni. Olin mummon luona hoidossa, kun joku soitti sairaalasta mummolle, että poika tuli. Olin toivonut pikkusiskoa, kun minulla oli jo yksi veli. Sanoin vain että jaa, ja jatkoin leikkiäni. Ei mitään sympatioita ja taisin vähän kiukutellakin.

Pesin veljen hiukset kuralätäkössä -> äiti poimi koko loppuillan itikanraatoja veljeni hiuksista.

Karkasin kotoa naapuriin, koska "siellä on vähemmän mulkkuja" (en osannut r-kirjainta vielä).

Syötin ajokoiralle ison kasan valokuvia. Koira kuulemma piereskeli paljon sen jälkeen.

Kiusasin veljeäni sanallisesti ja hän heitti minua nyrkinkokoisella kivellä päähän.

Ja uusin: Olimme Pärnussa opintoretkellä. Yhtenä iltana menimme hiekkarannalle ja ystäväni napsi valokuvia. Minä tongin kaikkea mitä rannalta löytyi. Sitten näin valkoisen, kovannäköisen esineen. Tökkäsin siihen sormeni ja se sanoi *squish*. Se olikin aivan pehmeä ja taisi liikkuakin. Huutaen juoksin pois rantavedestä, ystäväni nauraa hekottaen perässäni. Ei kannata koskea aivan kaikkeen...
tallennettu

When I'm sad, I stop being sad and be awesome instead.
Kärpänen
foorumisti

Viestejä: 10


Profiili
« Vastaus #34 : 14.06.07 klo 14:24 »

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
« Viimeksi muokattu: 22.11.08 klo 18:40 kirjoittanut Kärpänen » tallennettu
Sandi
Vieras
« Vastaus #35 : 05.07.07 klo 15:08 »

No, kyllä minultatäkin näytä löytyy.

Olen ollut pienestä asti innokas piirtäjä, ja sen kyllä huomasi, sillä innostuin kerran piirtämään liiduilla seinille ja kaikkeen mahdolliseen. Isoveli kyllä sai minut kiinni ja vanhempani saivat aivan hirveät pultit, sillä olin piirtänyt taideteokseni juuri valkoiselle seinälle.

Pari vuotta myöhemmin menin ostoskeskuksessa yksin haahuilemaan jäätelön kanssa, enkä tollo tajunnut, että kuulutuksessa pyydettiin minua menemään äidin luokse. Äiti sitten tuli veljeni kanssa hakemaan minua TODELLA suutuspäissään.

Ja olen nykyään(kin) varsin hullu: hyökkäsin pihallani olleen kauhukakaran kimppuun, ja se potki minua kyljille sekä TISSEILLE, ja se tod. sattui! Poika vielä löi minua nenään, jonka seurauksena toinen sieraimeni vuosi aikas "ihanasti." Puristin myös reisilläni poikaa alavartalosta pakottaen hänet näin makaamaan maassa. Minä yritin vain saada sen hullun rauhoittumaan, sillä se melkein nirhasi omat kaverinsa...

Ja kerran tunnilla koittelin meidän open hermoja viihdyttämällä kavereitani minun RÖYHTÄYSAAKKOSILLA. Ja ne vasta ovat ihan hiton hulvattoman ja tyhmän kuuloisia!

...siinä taisi olla kaikki.
tallennettu
afromena
foorumisti

Viestejä: 41


kaukana piilossa piirtää pientä piirrosta >>


Profiili
« Vastaus #36 : 09.07.07 klo 13:27 »

Tää ei oo tapahtunut mulle vaan mun isosiskolle kun se oli joku tosi pieni.

Sillä oli kakkahätä ja se meni sohvan taakse, siellä se meni kyykkyyn ja kakkas housuihin. No sitten se sieltä sohvan takaa huusi, että "Antaa levitä" ja istahti samaan aikaan maahan. Tietty ne ruipelot levis housuihin. :D

No kerran mä olin menossa suihkuun (n. 3-5 vuotiaana), riisuin kodinhoitohuoneessa vaatteita. Siellä sitten sattui olemaan silitysrauta päällä ja tiesin että se oli kuuma. Mä vaan halusin kokeilla kuinka kuuma se on ja ei hitsi ku se olikin kuuma. Mä kiljuin ja sitten äiti tuli vaan ihmettelemään. Sitte jotain yritettiin kylmällä vedellä häslätä sen kans. :) tyhmä kun on.

Joskus mä olin kiukussa äitille, ja äiti kertoi että isosisko aina rauhoittui kun meni pihalle portaille istumaan. Aattelin kokeilla ihan huvikseni sitä, mutta mä olin päättäny etten oo samanlainen joten menin takaisin sisälle ja yritin saada huomiota jotenkin, en muista miten mutta tyhmästi.

Eih, mä en muista omia toilailuja mutta mä muistan äitini kertoneen sellasen kun taas ISOSISKO oli mumman ja paappani kanssa yhdessä kaupassa. Se sisko tahto jonku sellasen musiikkikasetin ja ne mumma ja paappa ei suostunu ostamaan. Sitte se sisko suuttui ja katos kauppaan. (kauppa oli tooosi iso). Lopulta ne joutui kuuluttamaan, että siskon pitäis mennä sinne ja sinne. Sitten se meni ja lopulta sai sen kasetin.
Siskon kun piti aina saada tahtonsa läpi.

Jatkan jos muistan yht'äkkiä jotain juttuja.
tallennettu

hei pienet tomaatit ja punaiset paprikat 8']
Hinako
foorumisti

Viestejä: 80



Profiili WWW
« Vastaus #37 : 09.07.07 klo 16:41 »

Jaa, no on tullut kyllä tehtyä vielä tänäkin päivänä kaikenlaista....

Mutta, muistan ainakin sen kun hajotin pikkusiskoni kanssa keittiönovestamme lasin, ja se lasi siinä ovessa kattoi melkein koko oven. Voitte kuvitella äitimme ilmeen, kun hän tuli kaupasta...

Kerran myös tuli riitaa siskon kanssa ja jotenkin onnnistuneesti sain otsaani kivan arven, joka nyttemmin on kuitenkin alkanut kulumaan pois. Onneksi.

Olen myös piirtänyt liiduilla entisen kerrostaloasuntomme seinään. Ja niitä jälkiähän oli kiva putsata kun muutimme...

Niin ja olen myös sählännyt keittiönkin puolella. Kerran laitoin kymenen litran kattilan täyteen vettä ja kaadoin kaikki äitini mausteet sinne. Myöhemmin selitin fiksuna, kuinka oolin aikonut tehdä ruokaa perheelleni.

Suomenkieleni oli myös aivan karmean kuuloista! Ja on kyllä vieläkin.. Sanat vain jostakin kumman syystä menevät sekaisin... Johtunee ehkä siitä että osaan puhua englantia ja ruotsia sekä ymmärrän (todella) vähän japania. Ja sitten kun nämä kaikki kielet sekoittuvat pienissä aivoissani niin seuraukset voi vain arvata.

Olen kuulemma ollut sukulaisten ja perheeni mielestä melko pirullinen lapsi. Tein valtavasti kepposia toisille ja sain kyllä kuulla kunniani niistä...
Esim. silloisten poikakavereiteni kanssa rimputimme ovikelloja ja juoksimme karkuun. Kiinnikin on tullut jäätyä...
(En leikkinyt/hengaillut tyttöjen kanssa kahdeksanteen ikävuoteeni asti ollenkaan...O_o
tallennettu

Thought I'm standing by your side
I feel so lonely I could cry
Never say die
Leave me alone in the night
Keep me away from the light
Razorblade cuts the line
Never say never say die
K-haza
kupoliitti

Viestejä: 215



Profiili WWW
« Vastaus #38 : 10.07.07 klo 00:50 »

Tiedättehän sellaiset amerikkalaisten elokuvien ja sarjojen poikaporukat? On yksi johtaja, hänen paras kaverinsa "oikea käsi", jolla on aivoja. Sitten on vielä pelokas lihava ja pieni tyhmä hännystelijä, joka tekee kaiken, mitä sanotaan. Noh, olin se pieni tyhmä. Loput olivat isosiskoni ja hänen kaverinsa.
Olimme kauhukakaroita, itse olin vain osallisena, en ihan mukana, sen verran minua valvoivat. Mutta kun sain oman ikäisiä kavereitani... *headshake*

Aina kun lähdimme iltapäiväkerhosta, me heitimme reppuja silloin pitkiä portaita alas, se oli jostain syystä silloin todella hauskaa. Sen takia ekalla luokalla sain kolme reppua, kun entiset menivät rikki.
Kerran myös jäimme leikkimään matkan varrella olleen Hesburgerin liukumäkeen. Olimme siinä varmasti todella kauan, mutta leikkiessä aika lentää. Vanhemmat olivat ehtineet kotiin siinä ajassa ja olivat todella huolissaan, kun meitä ei kuulunut. He ajoivat ympäriinsä, kunnes joku tajusi katsoa tarkemmin kahta vaahtosammutinta, jotka heiluivat innoissaan Hesen pihalla olevassa liukumäessä...

Kävelimme joen jäällä talvella, vaikka meitä oli nimenomaan kielletty, eikä meillä muutenkaan ollut mitään syytä kävellä sillä. Halusimme vain tietää, kestääkö se.
Sitten oli ”Iikka Iilimato” –leikki, jossa toinen makaa sohvalla ja toinen kävelee selkänojan kautta käsinojalta toiselle. Se, joka makaa sohvalla on Iikka Iilimato ja yrittää vetää toisen alas sieltä selkänojalta, koska käsinojat ovat puteja. Siinähän olisi voinut käydä vaikka kuinka pahasti, kun toinen putoaa sieltä toisen päälle!!
Leikimme koulussa välituntisin usein ”Härkää”. Siinä on vielä vähemmän ideaa kuin ”Iikassa”. Muut seisovat seinää vasten reput laitettuna vatsan eteen, yksi on härkä ja tämä härkä ottaa vauhtia ja juoksee pää kumarrassa päin toisten mahoja! Se, jota päin härkä juoksi, oli seuraava härkä!! Ei ihme, että olin pienenä aina ihan mustelmilla!

Koko meidän 25 henkinen luokkamme pelasi kolmannella välitunneilla amerikkalaista jalkapalloa ilman sääntöjä (pelin tarkoitus oli tehdä kasa sen päälle, jolla oli pallo ja sitten yrittää napata pallo itselle ja juosta sen kanssa pakoon niitä, jotka olivat tekemässä kasaa sinun päällesi, maaleja ei ollut) ja se kiellettiin loukkaantumisten ja vaatteiden rikkimenemisen takia (olimme kaikki ihan masentuneita kiellon johdosta, pelasimme sitä vielä pari kertaa sen jälkeenkin). Itse olin rikkonut ainakin parhaan kaverini takin ja kuvittelimme kaikki, että erään luokkalaisemme jätkän päästä tuli verta, kun hänen hiuksissaan oli punaista. Kyseessä oli kuitenkin loppujen lopuksi vain punaisesta lippalakista irronnutta väriä ^_^
tallennettu

"I don't give a crap about any of this, er.. crap!"
Noroi
Muhku
kupomuumio

Viestejä: 128


Eksyin jännän äärelle


Profiili
« Vastaus #39 : 19.07.07 klo 19:53 »

Hmm Hmm... Noroin salaisuuksia julki :D

>> Anttilaan ei kanssani voinut menna -> Se oli ainoa kauppa jossa joka kerta katosin jonnekin. Kerran aitini taas etsi minua, ja kuullessaan aanen "Aiti on tuolla!!" han loysi minut istumasta eraan kiltin ja avuliaan naisen olkapailla, ja pahoitteli etta nainen oli joutunut etsiskelemaan hanta takiani.

>> Pienena olin isovanhempieni rannassa enon kanssa. Katiskaan oli jaanyt pieni kuha, ja mina juoksin lujaa rannasta takaisin talolle huutaen kovin iloisesti "Aiti! Aiti! Me saatiin kupanpoikanen!"

>> Enoni sai minut yllytettya aina kaikkeen. Pienena ollessamme jossain ravintolassa, olin mennyt tokaisemaan jollenkin tuiki tuntemattomalle sedalle "Siehä sälli oot!" (copy-pastesin tuon ä:n tuohon)

>> Mennessamme Citymarkettiin, minun tuli kova pissahata joten vedin housut alas ja pissin kaupan ulko-oven edessa. Aitia havetti.

>> Mummilla ollessani teimme lettuja. Mina halusin tietenkin koittaa oliko levy jo kuuma, ja lanttasin kammeneni suoraan levylle. Ja kylla, se oli kuuma.

>> Oli sateinen tarhapaiva, ja meille oli sanottu, ettei eraaseen puuhun saisi nyt kiiveta kun se oli liukas. No totta kai minun piti poikatyttona kiiveta -> Lipesin ja jain roikkumaan nilkastani puunhaaraan. Nilkka ei murtunut, mutta siina oli tuki seuraavat 3vk.
tallennettu

Is there a future for someone like me?
Will I still exist in a world like this?
veronica
foorumisti

Viestejä: 70



Profiili
« Vastaus #40 : 06.08.07 klo 22:38 »

Kiva aihe.

Eh, tuota noiniin.. Kun oli 4 vuotta vanha ja tulin kaverini Rasmuksen luota pois olin heidän etupihallaan, kaadoin Rasmuksen äidin pyörän ja kaiken lisäksi vielä kakkasin sen viereen kun oli niin kova hätä. Sitten yritin siirtää sitä kakkaa, mutten osannut ja juoksin parkuen kotiin. Kotona äiti ihmetteli miksi käteni olivat aivan ruskeat, mutta ei jäänyt kyselemään vaan vei minut heti kylppäriin pesulle.  Sitten kun hän meni koirien kanssa lenkille ja näki kakan hän arvasi heti mitä oli tapahtunut ja juoksi koirien kanssa kotiin. Äiti ei kuitenkaan suutunut pahasti.

Tämä taas tapahtui ihan paripäivää sitten kun olin mökillä.
Menin tavalliseen tapaani soutelemaan yksin merelle. En kovin kauas rannasta. Soutelin vain rauhllista ja tasaista vauhtia kun äkkiä kuului hirveä rysäys. Olin törmännyt naapuri saaren mieheen ja hänen poikaansa jotka olivat myös soutelemassa. Ei se olisi ollut niin noloa jos Poika ei olisi ollut lähes minun kokoiseni ja ikäiseni. Soudin sitten nolona rantaan enkä ole vieläkään kertonut vahemmille mitää.

Tämä taphtui ihan viime lukukautena koulussa kun olin nelosella.
Liikunta tunnilla pelasimme pesistä. Oli minun vuoroni lyödä. Löin palloa ja se lensi Juuri meidän naapurin Tatun päähän täysillä. Ja hän alkoi itkeä. Rehtori  joka on meidän liikunnan opettaja ei suuttunut koska se oli vahinko mutta se oli silti tosi noloa.

Tämä tapahtui koulumme nuorisotilassa.
Menin aamulla tavalliseen tapaani koulumme nuorisotilaan nuorisotilaan lukemaan jotain ainetta tai muuten vain jotain kirjaa. Sinne tuli myös luokkalaiseni Viljami. Viljami tuli aina pyörittelemään sinne diapoloa. Silloin minulla ei ollu omaa diapoloa niin pyysin saada kokeilla hänen diapoloaan. Sain sitten luvan ja kokeilin. Se meni ensin ihan hyvin, mutta sitten kun yritin heittään sitä niin "räks" Yksi isoista lampuista oli hajonnut. Menin sitten nolona oppitunnille ja toivoin ettei opettaja olsi saanut tietää. Mutta kun astuin loukkaan opettaja sanoi heti koko luokan kuullen että aino tuoppa reissari tänne kirjoitan viestin äidillesi ja isällesi että lappu täytyisi korjauttaa ja he saisovat maksaa sen. Kun sitten menin allapäin kotiin näytin reissärin äidille niin sain hirveän arestin ja selkäsaunan. Aresti kesi jopa kolme päivää. (se oli kauheaa)

Tämä tapahtui kun olin noin kolmisen vuotta.
Olin äidin kanssa käymässä mummolla ja mummo oli jättänyt tulitikut pöydälle. Kun mummo ja äiti menivät petaamaan mummon ja vaarin sänkyä niin tietysti aloin leikkimään niillä tulitikuilla. Sain kuin sainkin yhden tikuista syttymään ja siinä sitten meni mummon pöytäliina. Sain myös käteeni yhden palovamman. Onneksi mummolla oli silloin lasinen pöytä niin ei se vakavenpaa päässyt sattumaan. Tämän jälkeen äiti oli kyllä minulle tosi vihainen ja kyllä mummo ja vaarikin vähsen.

Tämä tapahtui kun oli kuusi vuotta.
Äiti ontoi minun mennä ensimmäistä kerta koiramme Even kanssa ulos. Ensin Eve totteli ihan kiltisti, mutta kun pääsimme metsän reunaan se alkoi vetämään täysillä. Siksi se veti koska minä olin saanut älyttömän päähän piston kumauttaa sitä kepillä päähän.Minä raahauduin kylki maassa Even perässä kotiin asti. Kotona äiti oli aivan järkyttynyt ja pisti minut suoraa päätä suihkuun ja sen jälkeen terveyskeskuseen. Minulla on vielä tänäpäivänäkin arpia siitä.

Siinä niitä sitten olikin aika paljon. Tuota ensimmäistä kakka juttua ei kyllä olisi pitänyt kertoa.
tallennettu
forte
Vieras
« Vastaus #41 : 06.08.07 klo 23:27 »

Joskus minun tekee niin julmetusti mieli rikkoa jotain, kun tulee mieleen tyhmyyksiä, mitä olen mennyt tekemään. Menen yleensä nimittäin sanomaan kaiken aina suoraan ihmisille, jotka ovat syyttömiä syytöksiini. Siitä saisin jo monta juttua. Puhun myös monesti ohi suuni tai tietämättömyyteni.

Pari viikkoa sitten olin kaupungilla kahden kaverini kanssa, joista toinen oli vähän aikaa poissa. Katselimme kaverini kanssa ajanvietteeksi söpöjä vastakkaisen sukupuolen edustajia ja kiinnitin sitten huomioni yhteen ihan uskomattomaan yksilöön. No, ystäväni tulee takaisin ja kertoo juuri törmänneensä ex-poikaystäväänsä. Bingo. En ollut tunnistanut tätä, ja olin jo kerennyt aikani kuolata siinä penkillä istuessamme. Olen idiootti.

Joskus leirikoulussa ollessani taas luulin erään pojan osoittaneen minua ja nauraneen ystävänsä kanssa, kun puhuin jotain höttöä puhelimessa. Tietysti menin ottamaan asiasta selvää niin, että ympärillä oli varmaan seitsemän ihmistä ja tiukkasin, että hitonko asiaa hänellä minulle on. Loppujen lopuksi sormi ei ollut ilmeisesti kohdistunut minuun vaan takanani olevaan rakennukseen.  Saimpas opetuksen siitäkin. *hävetys*

Minä en ehkä ole supernolojen tilanteiden ihminen. Olen todella kiitollinen siitä. Osaan tosin nauraa itselleni, mikä tulee tarpeeseen melkein joka ikinen päivä. Aina lipsautan jotain tai puhun väärästä asiasta tai muuta, enkä ikinä häpeä sitä, kun muut nauravat asialle kanssani. ^^

//Hah, vielä tuli yksi kakruna tehty juttu mieleen. Olin oikeasti pieni, olisinko ollut ensimmäisellä luokalla. Tai esikoulussa, en kyllä tiedä. Olin hyvää pataa erään samassa pihassa asuvan pari vuotta vanhemman pojan kanssa, joka tosin pelotteli kerran minua ja kaveriani. Menimme minun oveni eteen, rappusille ja sanoin kauhuissani, ettei poika saa sinne tulla. Nooh, minulla oli krokettimaila kädessä... Ja tota... Kumautin poikaa vahingossa arkaan paikkaan. Noo, siitä se lähti aika vauhdilla menemään ja tajusin jutun ihan vasta pari vuotta sitten menneitä muistellessani. Nyt en voi asialle tehdä muuta kuin nauraa makeasti ja olla pahoillani hänen puolestaan. :p
tallennettu
Renee
kupoliitti

Viestejä: 95


While My Guitar Gently Weeps~


Profiili WWW
« Vastaus #42 : 07.08.07 klo 08:50 »

On sitä tullut vaikka mitä tehtyä:D

Joskus olisinkohan ollut n.2 vuotias kun minäkin työnsin näppini kuumalle hellalle, koska halusin kokeilla oliko se lämmin ja sehän oli sitten tulikuuma:'D

4-vuotiaana tuli ... pussailtua päiväkodissa pari kertaa yhen kivan pojan kanssa.. häpeän sitä..

Muuta en nyt muista, mutta lisäilenpähän jos tulee mieleen.
tallennettu
Kometae
!
kupomuumio

Viestejä: 408


sun maa mustikka


Profiili WWW
« Vastaus #43 : 14.11.07 klo 21:28 »

Minulla oli pienenä aika laaduton huumoritaju, joten päätin, että hei, huijaanpas mammaa heittämällä sitä päin täysillä aidoksi kiveksi naamioidun matkamuiston (ihan pehmeä sellainen)! Ja minun mielestäni se oli olevinaan niin hauska jäynä.

Valokuva-albumissa on kuva, jossa olen heittänyt keittiön jostain alimmasta vetolaatikosta kaikki ruokailuvälineet lattialle, ja mennyt itse laatikkoon istumaan (...). Jau, minulla oli varmasti silloinkin hirveän hauskaa.

Tarhassa leikin kahden muun tytön kanssa ja nämä halusivat leikkiä lääkäriä. Minun olisi pitänyt olla potilas, mutta säikähdin niin ajatuksesta, jos paita pitäisi ottaa pois, että muiden etsiessä leluvälineitä pakenin yhteen nurkkaan piiloon. Mielestäni en viettänyt siellä viittä minuuttiakaan, mutta jostain syystä en ollut lainkaan huomannut hyvästä kuuloetäisyydestä huolimatta, että ohjaajat ja kaikki muut lapset olivat lähteneet pulkkailemaan. Kun tulin piilostani, jouduin yksin menemään vanhempien lasten kanssa leikkimään.

Kaverini kanssa teimme shampoista, kasvovesistä, jalkatalkeista, käsivoiteista, hammastahnasta ja muiden aineiden sekoituksesta "hajuvesiä", joilla tuhosimme aika perusteellisesti pehmoleluja :D

Lisää, kun ehtii/jaksaa/muistaa.

Lainaus käyttäjältä: Red Mage
ja leikkineeni muiden pihapiirin lasten kanssa roskiksesta kaivetuilla jätteillä (kyllä, kaikkea silakan perkausjätteistä kaljatölkkeihin. Hygienia for the win...).
:DDDD Ei jumalauta!
tallennettu

Lukemalla tämän tekstin sitoudut vastaanottamaan lämpimän virtuaalihalin :-)

* /o/ \o\ *
Micchi
foorumisti

Viestejä: 77



Profiili WWW
« Vastaus #44 : 14.11.07 klo 21:53 »

Kun olin aika pikkuinen, niin sanoin yhden hauskan jutun. Äiti oli katsos soittanut parille tutulle, ja pyytänyt ne kylään meille. Ja koska olin koko ajan vieressä kuuntelemassa, puhelun jälkeen olin sanonut että taasko ne tulee meille sotkemaan. xD Eikä ne edes useasti meillä käynyt.

Myöskin olen monta kertaa työtänyt sormeni äidin silmiin ja aiheuttanut silmätulehduksen. Myöskin itseäni olen myös vahingoittanut, olen kaatunut 2-vuotiaana imurin päältä(minulla on liimattu nenä :p)ja sitten olen niitä koristeherneitä laittanut nenään. Muistan myöskin että joskus kokeilin oliko ruusupensaan piikit teräviä, lopun sitten tiedättekin. :D

Edit: Muistin äsken yhden jutun. Olin joku 4-vuotias ja katoin itteäni peilistä. Sitten huomasin että mun pää on pieni niin mä aloin itkemään ja huutamaan että: "Äiti,mulla on liian pieni pää!"! Ei ihme jos äiti olisi pitänyt minua hulluna. Muistaakseni äiti antoi särkylääkettäkin....
« Viimeksi muokattu: 17.11.07 klo 23:15 kirjoittanut milly » tallennettu

Nice bananas!
Flarona
kovin pötkyläinen
suomimangusti

Viestejä: 471


A, nandemo nai.


Profiili WWW
« Vastaus #45 : 15.11.07 klo 08:33 »

Kimalaiset olivat (ja ovat yhä) minusta niin söpöjä, että tahdoin silittää yhtä. Noh, se tietenkin pisti.

Joskus tosi pienenä leikkasin nukeltani hiukset erittäin epäsiististi, ja siskoni piti siistiä niitä. Ennen tapahtunutta sen hiukset olivat olleet kai vyötärölle asti. Sen jälkeen ne ylsivät juuri ja juuri korviin. (Siitä tuli sellainen mielenkiintoinen "olen nuori" -kampaus, jollaisia näkee nelikymppisillä naisilla.)

Pienenä yritin ties miten monta kertaa mennä silmät kiinni tuvasta kammariin, mutta joka ikinen kerta osuin ovenkarmiin. Sen takia otsassani oli aina joku jälki. En lopettanut, vaikka äitini ja siskoni sanoivat, ettei se kannata. XD
« Viimeksi muokattu: 07.02.08 klo 20:22 kirjoittanut Flarona » tallennettu

On laitonta ajatella, että Death Note: How To Read julkaistaisiin Suomessa.
JeBaZ
mallasvastaava
shabranigdo

Viestejä: 616


Kill them mr. B!


Profiili WWW
« Vastaus #46 : 15.11.07 klo 10:10 »

Kuul topic!

Lainaus
No. Varhaisin muistamani toilaus oli kai se, minkä luultavasti kaikki lapset ovat kerran elämässään kokeneet. Äitini paistoi siinä lettuja ja minä katselin viereiseltä jakkaralta uuniin nojaten. No. Äiti sai lettunsa valmiiksi, mutta ei kääntänyt uunia pois päältä. Sanoi vaan minulle, pikku ressukalle, että "älä sitten koske siihen...". Loppuun ei edes ehtinyt sanoa, kun iskin käteni suoraan siihen... siihen pyöräeen juttuun (dementtia kohtaus, en muista sen hommelin nimeä) päälle ja siitä alkoi huuto ja parku, kun käteen alkoi koskea. Tai oikeastaan sormeen, koska siihenhän se vahinko sattui. No onneksi äiti sai minut ja parkuvan sormeni irti siitä pyöreästä jutusta ja liotteli sitä niin kauan viileässä vedessä, että naapurin täti pääsi tuomaan laastareita ja karkkia lohdutukseksi. (Nyaah! Karkille perso tyttönen... ^_^)

Minulle kävi sama pienenä, kun mummoni laski kuuman tiskiveden altaaseen ja sanoi päälle, ettei saa koskea. Sinnehän se meni käsi kyynärpäätä myöden :D Koko loppukesänä en voinut uida...

Kätsäkoulussa ollessani (vuosi sitten) tein pakotustyötä hopeasta. Hopeapala laitetaan sellaiseen puolipallon mutoiseen rauta-astiaan, jossa pohjalla hiekkaa ja päällä pikeä. Hopea levy pikeen ja sitten siihen tehdään kohokuvio "punsseleilla" ja välillä hopeapala otetaan irti kuumentamista varten. Otin siinä sitten kaasuliekillä lämmittäen hopean irti pikipadasta ja tasottelin kuhmut piestä lähes kiehuttamalla sen pinnan. Kun se oli tasainen, mietin: "onkohan tuo piki kuumaa...?" -ja töks. Niin, onkohan se kaasuliekillä lämmitetty piki kuumaa? Olin silloin jo 19 vuotias :D Kuumaa pikeä jäi kiinni sormenpäähäni ja upotin kourani vesiastiaan. 3 viikkoa sen jälkeen sormenpäässä oli vieläkin 2 cm x 2 cm vesikello :P

Sitten joskus pienenä viskoin kiviä kourallisen auton päälle ja äidille väitin, että ne satoivat taivaalta.

Ihan pienenä söin mummoni jotain lääkkeitä, mutta onneksi ne eivät ehtineet sulaa, vaan isäni tunki sormensa niin syvälle, että purjosin ne lattialle. Olivat vielä kokonaisia, mutta lääkärissä kai käytiin.

Päiväkodissa eräälle kaverilleni ja minulle tuli riitaa ja mottasin kaveriani keskelle naamaa. tarhatädit tykkäsivät ja pojat erottivat minut "jengistään".

Kyllähän näitä vielä olisi, mutta ehkä myöhemmin.
tallennettu

forte
Vieras
« Vastaus #47 : 15.11.07 klo 17:51 »

Löin 6-vuotiaana naapurinpoikaa krokettimailalla haaroihin tietämättä lainkaan, minkälaisen tuskan tälle aiheutin. Olimme kuitenkin vielä senkin jälkeen kavereita ja voitin hänet vielä useaan otteeseen kukkulankuninkaassa.

Olen lyönyt silloista parasta ystävääni nenään kämmenselällä (erittäin kovaa ilmeisesti) aivan vahingossa. Ei siitä verta tullut eikä mitään, mutta itkusta päätellen taisi sattua aika kovaa. Tapahtui joko 1. tai 2. luokalla.

Olen tehnyt kaikenlaista tyhmää nyt vähän vanhemmalla iälläkin, mutta laitoin nyt nuo pari kakrutoilailua tänne.

//Ainiin. Olin nelivuotiaana parhaan poikaystäväni kanssa entisen kotini läheisessä metsässä. Heti, kun taloja ei enää pilkahtanut metsän takaa, pillahdin itkuun ja luulin, että eksyisimme sinne ainiaaksi. Mutta hän oli urhea poikakaverini ja johdatti minut kotiin kädestä pitäen, vanhempikin kun oli. :)
tallennettu
bigcitydreams
foorumisti

Viestejä: 48


piupokspum.


Profiili
« Vastaus #48 : 16.11.07 klo 12:35 »

Löin 6-vuotiaana naapurinpoikaa krokettimailalla haaroihin tietämättä lainkaan, minkälaisen tuskan tälle aiheutin. Olimme kuitenkin vielä senkin jälkeen kavereita ja voitin hänet vielä useaan otteeseen kukkulankuninkaassa.

Vähänkö ehkä repesin :DD
tallennettu

[MY HEART WAS STOLEN BY THE OWL OF THE NIGHT]
yunski
foorumisti

Viestejä: 13



Profiili
« Vastaus #49 : 17.11.07 klo 18:36 »

Pienenä en osannut sanoa y:tä ollenkaan, siitä saatiin monet naurut :D Esimerkkinä voin sanoa kerran jolloin leikimme siskoni ja serkkuni kanssa tarzania, heiluimme kirjahyllyssä kunnes se rupesi uhkaavasti heilumaan, no minä juoksin äitini luo ja rupesin huutamaan "Hullu kaatuu,hullu kaatuu, äiti se hullu kaatuu, liikka jää alle!" No aikansa mietittyään äitini tajusi ja meni pelastamaan serkkuni sen hyllyn alta.
Samaisten tovereitten kanssa kiipesimme kerran leikkimökkimme katolle talvella ja laskimme liukurilla sieltä alas, saimme siitä hirveät huudot ja liukurimme vietiin pois. Olimme kyllä todella viisaita, nappasimme pulkat kainaloon ja eikö vaan laskettu uudelleen leikkimökin katolta alas. Sen jälkeen varmistettiin ettei varmasti lapset pääse leikkimökin katolle :D
tallennettu
colakarkki
kupoliitti

Viestejä: 56



Profiili
« Vastaus #50 : 17.11.07 klo 22:44 »

Minäkin olen Emilia toiselta nimeltäni. 
 
Joo... Joskus 2-vuotiaana oltiin Lapissa perheen kanssa. Siinä sitten äiti alkoi vaihtaan housuja minulle. Aloin huutamaan kovaäänisesti "Apua äiti, apua halleluja!" Tottakai ohi meni juuri joku turistibussi meni siitä ohi, ja alkoivat sitteen näpsiä kuvia tästä hupaisasta pienestä neidistä. Eh.
 
5-vuotiaana tarhassa minulla oli "poikaystävä". Kerran sitten lähtiessä tarhasta huusin "Heippa, rakas". Ei muuten, mutta kyseinen henkilö vain sattuu olemaan   samalla luokalla kanssani.
 
Tämä on kaikkein kamalin. Olimme oltu ekalla luokalla uimassa. Menin sitten koulun jälkeen käymään kouluun viereisessä kaupassa. No, lähdin sitten hyvillä mielin kotiin, mutta puolivälissä matkaa huomasin, että jotain puuttui. Uimatarvikekassi. Lähdin sitten hakemaan sitä, ja koulun pihassa oli vielä muutama luokkalainen poika. Yhdellä (silloisella ihastuksellani) heistä oli samanlainen kassi kuin minulla. Olin järkevä ja töksäytin "Noni, voiksä antaa sen" Poika katsoi minua pitkään ja sanoi "Ei tää oo sun, kato vaikka". Olin sitten, että jaaha. Lähdin menemään nolona pois, ja kaupaltahan se kassi sitten löytyi, mutta kappas kappas: Olin noin viikon kipeä tapauksen jälkeen. ;D
 
Olin sitten kerran parhaan kaverini (on edelleen se paras) silloisen talomme pihalle. Sain mahtavan ajatuksen: Työnsimme puolukan lähtiä nenään. jonkun aikaa sitä teimme, kunnes kaverilta alkoin tulla verta nenästä. Kohta minultakin. Isämme olivat siinä lähellä puhelemassa ja tulivat hätiin. Minulla lehdet olivat jotenkin menneet oudosti ja sen seurauksena sain jonkun ihme tulehduksen, josta sain kärsiä noin 4 kk.
 
Siinä olivat kaikkein klassisimmat, mutta paljon on vielä jota jäi kertomatta. 
Puhuin kuitenkin pienenä kaikkea hassua, ja nykyäänkin välillä, mutta yksi oli myös automatkalla: "Äidillä on liian pieni pää. Äidille pitäis hankita näääääiiiin iso pää" ja toinen: "Mun kolvat pitäis vaihtaa." "Miksi?" "Noku niitä kutittaa"
   Siinäpä jotain.
tallennettu

If i'm ugly, then so are you.
aqua
foorumisti

Viestejä: 56



Profiili
« Vastaus #51 : 22.11.07 klo 20:38 »

Ei nyt hirveästi muistu mieleen, muokkailen kun muistan taas jotakin.
Mutta kerran tarhassa (tai oikeastaan se oli perhepäiväkoti) äiti tuli hakemaan mua ja ryntäsin äitin luokse huutaen "Omani äitini!" En ollu vielä edes kolmea vuotta. Aika hauskasti sanottu. Ja joskus pienenä sanoin: "Mikko (isoveljeni, nimi muutettu) tappelee mua!" Ja kun mulla oli ei-vaihe, huusin joskus ruokapöydässä: "Ei tämä ole puuroa, tämä on puuroa!"
tallennettu
Candice
kaukana täältä oleva
kupoliitti

Viestejä: 168



Profiili
« Vastaus #52 : 21.10.09 klo 16:13 »

Niin, tuota noin... Onhan tässä sattunut kaikenlaista.
Olin päiväkodissa (olisinkohan ollut jotain viisi tai kuusi vuotias.) ja meidät ystävieni kanssa aina välillä päästettiin päiväkodin viereiseen leikkipuistoon leikkimään.
Leikimme sitten kaikkea kivaa, ja siinä tuli sitten käytyä paikat läpi. Keksimme leikin jossa muka asuimme ystävieni kanssa yhdessä kiipeilytelineessä, ja söimme metsästä ruokamme.
Niimpä sitten jotkut kaverini keksivät, että voisimme syödä "tilliä" jota kuulemma kasvoi maassa. Sitten he näyttivät oikein kohdankin. Minä järkevänä tietysti aloin epäillä, että mahtoikohan se olla tilliä lainkaan, mutta muut vakuuttivat minut siitä, että kyllä, se oli tilliä. He vain popsivat sitä suihinsa ja sanoivat, että ompa hyvää.
Otimpa sitten itsekkin sitä "tilliä" ja söin sitä. Itseasiassa se ei ollut yhtään hyvää, ja pukelsin sen lopuksi ulos vähän nielaistuanikin.
Vein sitten myöhemmin ylpeänä äidin katsomaan "tillilöytöämme", ja kerroin että "tilli" oli maistunut hyvälle. Äiti totesi siihen että ehkei kannata syödä sitä, sillä se ei ollut tilliä ensinkään, mitä lie kasvia.
Ällöttää vieläkin, kun ajattelee että siinä seassa saatoi olla vaikka mitä toukkia ja muuta, ja että joku koira oli saattanut vaikka ulostaa niiden päälle.

Sitten olen myös mennyt kouluun pelkissä sukkahousuissa. Taisi olla joskus ensimmäisellä luokalla. Olempa tainnut sen jo johonkin toiseen keskusteluun kirjoittaa, mutta kirjoitampa sitten tähänkin.
Oli talvi ja minulla oli toppahousut jalassa. Kouluun tullessani huomasin että housujen alla minulla olivat vain sukkahousut normaalien farkkujen siasta. En tietenkään ajatellut järkevästi ja riisuin toppahousut, sillä sisällä oli paljon mukavampi olla sukkahousuissa kuin toppahousuissa.
Kukaan ei kiinnittänyt koko juttuun erityisemmin huomiota, mutta kouluruokalassa siskoni tuli ihmettelemään, että minkä ihmeen takia kuljen vain sukkahousuissani. Selitin hänelle tilanteen, ja hän ihmetteli, miksen ollut toppahousuissa.
Tottelin siskoani ja olin loppupäivän toppahousuissa. Nykyään mietityttää, ketkä kaikki oikein huomasivat tilanteen.

Lisäksi olen joskus koulussa ylistänyt ihastustani. Kerroin oikein yksityiskohtaisesti mistä pidän hänessä, ja ylistin häntä parhaalle ystävälleni.
Kesken kaiken ihastukseni käveli takaamme. Menin ihan noloksi, ja kaverini alkoi nauraa ihastukseni kadottua nurkan taakse. Että sellaista.

Muutakin on tapahtunut, mutta nyt ei muistu mieleen. Lisään tänne sitten jos muistan niistä jotain.
tallennettu

ava (c) erkki the mustekala
jelden
kupoliitti

Viestejä: 214


rahalla saa ja hevosella pääsee


Profiili WWW
« Vastaus #53 : 08.04.10 klo 20:23 »

Pari kesää sitten lähdin pyöräretkelle. Päädyin moottoritielle. Eihän mulla nyt edes ollut mitään kypärää tai t-paitaa peittävämpää päällä, enkä mä nähnyt teoissani mitään väärää senkään jälkeen, kun lukuisat autot tööttäilivät...........

Ensimmäisellä ja toisella luokalla mulla oli ihastus <3 lemmin häntä koulussa. lähetin hänelle myös kirjeen, jossa kiristin häneltä kuvaa itsestään - jos kuvaa ei tippuisi, uhkasin pussata (kuva tuli)! Olin hänen kanssaan samalla luokalla ala-asteen loppuun saakka ja vieläkin samassa koulussa. Good old times, oli joku jonka kanssa painia lumikasassa :D
tallennettu

se parhaiten nauraa joka koiraa karvoihin katsoo ja joka toiselle kuoppaa kaivaa se villakoirana veräjästä pääsee
Fukairi
Vieras
« Vastaus #54 : 09.04.10 klo 19:24 »

Mä en tehny pienenä mitään outoa/pälliä :D liiemmin ainakaan. Joskus tarhassa kun poika pyysi mua naimisiin se jäi siihen että sanoin jotain "Ei sitä koskaan tiedä sitku ollaan aikuisia!". Olin fiksu.


-- Joskus viidennellä luokalla oltiin koko perheen turvin pyöräilemässä ankkalammella, ja siellä oli sitten sorsa ja pakkohan mun oli osoittaa sitä ja sanoa iskälle että "Isi kato sorsa!" ja plumps sittenhän sitä oltiinkin jorpakossa.



-- Vuonna nakki ja peruna kesällä (eli öh, 2005/2006) lähdettiin pyörillä Elyaksen ja Sonjan kanssa kaupasta hakemaan jäätelöä, piknikille mentäisi Elyaksen pihalle ja sillain. No kun sitten mentiin kauppaan ja kun minulla ei ollut äitini pyörän lukon avainta niin laitoin sen "valelukkoon", eli heivasin sen kahvan siihen lukkoon mutten painanut sitä kiinni. Kun sitten tulemme kaupasta sen parin jäätelölitran kanssa huomaammekin että se onkin mennyt sitten oikeasti lukkoon :D Hupsista.Siitä sitten alettiin raahaamaan sitä lukossa ollutta pyörää, ja kun pysäytin kadulla jonkun hepun ja kysyin että voisitko auttaa kantamisessa tämä heebo alkoi vihjailla että me oltiin varastettu se pyörä :D sitten se jäätelö alkoi sulaa kivasti ja soitin erään kaverini apuun ja siinä sitten keskellä tietä alettiin syödä jäätelöä pyörän tarakalta o/


- Heti seuraavana kesänä kun oltiin Elyaksen kanssa menossa heille päätin egoilla ja ajella ilman käsiä mäen alas. Ei siinä nyt mitään ongelmaa muuten, muttakun siellä mäessä oli pieni monttu, ja minähän tietysti ajan suoraan siihen monttuun. Lensin sitten kaaressa ja pyörryin ja näkö pimeni hetkeksi kun nousin ylös 8D siinä sitten valuin verta ja naureskelen ette hehhee mennäänpäs hakemaan laastareita ja mennään teinne ja Elyas kauhuissaan siinä vieressä "OOTSÄ NYT VARMA ET SUN KANNATTAA AJAA?" . Sairaalareissuhan siitä tuli 8D;


- Viime kesänä sitten ajoin suoraan auton alle pyöräni kanssa. Minulle itselleni ei käynyt yhtään mitään, mutta pyörä oli melko paskana ja autokin lommoilla. Tämä autoilija osti minulle tosin uuden pyörän! 8D


Mun pitäis vaan pysyä kaukana pyöristä :D <3
tallennettu
alliM
foorumisti

Viestejä: 12



Profiili
« Vastaus #55 : 31.08.10 klo 22:29 »

Tässä ajattelin virkistää tämän ketjun vielä eläväksi, en halunnut uutta aloittaa. No, itselle on tapahtunut vaikka mitä.

Äitini enon kanssa vannoin meneväni naimisiin. "Oota sinä niin kauan että minäkin kasvan isoksi ja mennään naimisiin!" Tämä siis joskus pienenä. Mummolle olen laukonut totuuksia enemmänkin. "Mummo, minä rakastan sinua sillonki vaikka kaikki mummot kuolis sukupuuttoon!" "Ei sammakko ole ruma..sille on annettu vaan vähemmän kauneutta!"

 Olen ollut sirkuksessa pienenä kolmesti lavalla, olin huitonut niin innokkaasti avustajaksi että vanhempani olivat hävenneet..

Teen asioita ajattelematta, siis spontaanisti. Toisinaan taas mietin liikaa. Noh, tuossa vuosi sitten lähdin hillumaan sukkasillani ihanaan tihkusateeseen asuntolan ympäristöön. Oli minulla sateenvarjo, kävelykeppinä. Se oli ihanaa, haistella raikasta ilmaa ja tuntea maa ilman kenkiä :D Sain monia ihmetteleviä katseita..

Päätin lähteä talvella kauppaan. Ihan noina kylmimpinä päivinä. Minulla oli kyynärsauvat, niillä pelkällä sisulla konkkasin sinne kauppaan. Siinä kesti, ja ilman hanskoja..mutta menin! Aika..hmm..järjetöntä jos miettii, olisin voinut pyytää jotakuta hakemaan/tuomaan minulle sieltä jotain.

Vappuna otin huulikorun viiden minuutin harkitsemisen jälkeen. En ole katunut kyllä sitä.. Hieman sattui enemmän kuin kulmakoru, mutta ei ole tulehtunut eikä mitään. :) Vappuna vedin myös pääni melkein kaljuksi toiselta puolelta, korvalliselta ajettiin lyhyelle sängelle.

Olen maalannut kasvoni "pelleksi", siis nyt viime vuoden aikana. Sitä pidin urheasti koko päivän naamallani. Toisena päivänä kuljin valkea kauluspaita päällä, ja kannoin mukanani tussia. Jokainen halukas sai kirjoittaa paitaan :) Ihania muistoja jäi tuohon. Kesällä olin Bulgariassa, Sunny Beachilla. Siellä näin miehiä jotka olivat siinä ottaakseen kuvia turisteista joilla on käärme niskassa. Olen pelännyt elämäni käärmeitä, mutta päätin ottaa kaksi niskaani, vuorotellen. Siitä asti olen rakastanut niitä. :) Sellainen lihaskimppu selässä.. Oi, minä tykkään.

Jaa sitten vielä. Olen joskus itkenyt ihan kirjaimellisesti verta :D Joo.. Siis kyynelkanavista tuli verta. Ja nenästä.. Nenän limakalvot syypäitä olivat, ja ambulanssilla sitten mentiinkin :)

Kirjoitin ensimmäisellä luokalla eräälle Eliakselle rakkauskirjeen.. Seuraavan kerran kun meillä oli liikuntaa, Elias sähisi minulle että pysy kaukana :D Sitten tosin samana iltana hänen äitinsä soitti minulle..ei tosin koskenut tuota asiaa! Erään Nikon kanssa kortsuja puhalleltiin pieninä ekaluokkalaisina bussipysäkillä ja keinuissa. Kaikkea tällaista..

// Niin, vielä. Viime vuodelta tämäkin. Köhh.. Yritin murtautua erään ystäväni kanssa vessaan. Asuimme siis soluasunnossa. Juoksin hakemaan veistä siitä läheltä, löin pääni täysillä siihen liesituulettimeen. Siihen lippaan mikä siinä on. Eihän siinä mitään, aivotärähdys :D

//Nytpä ihan uutta.. Eli eilen (2.9) kävin hyppimässä jonkun autokatoksen katolla poikien kanssa..hmph x'D Yllytyshullu? E-en..

//Ärsytti niin älyttömästi, joten lähdin lenkille. Kävelin kahdeksan kilometriä..saavuinkin järven rannalle, joka on vilkkaasti liikennöidyn tien vieressä. Vieläkään ärsyyntyminen ei ollut kadonnut mihinkään, ja kiehuin raivosta. Päätin mennä uimaan. Ilman pyyhettä, ilman uimapukua..alusvaatteisillani. Jäiseen veteen.. XD
« Viimeksi muokattu: 15.09.10 klo 20:25 kirjoittanut alliM » tallennettu

Se se on.
Shinigami
foorumisti

Viestejä: 18



Profiili
« Vastaus #56 : 18.01.11 klo 22:07 »

Taisin olla pienenä aikamoinen kauhukakara. Muistan kun olin ihan pieni karkailin kotoa ''lantsulle'' eli ''rantsulle''. Kutsuimme rantaa aina niin. Eihän se kuitenkaan ollut pahin. Äitini tarinoi aina siitä kuinka ilkeä olin pikkuisena. Kun leikin monta vuotta nuoremman serkkuni kanssa meille tuli riita jostain lelusta. Olimme ihan pieniä, mutta minullapa olikin jo hampaat paikoillaan. ( Itse en kuitenkaan muista tästä yhtään mitään ) Joka tapauksessa puraisin käntä selkään niin että lähti palanen pois. Ihoa se varmastikin vain oli, mutta kyllä siitä ihan arpi jäi. Muistan kuitenkin seuraavan kerran itse kun olin vähän vanhempi ja puraisin veljeäni selkään kun ottelimme. Painimme varmaan joka päivä ja päätin tällä kertaa puraista.

Muistan myös kun veljeni paras ystävä oli meidän luonamme ja hän vahingossa kaatoi minut ja aloin itkeä. Veljeni supitti korvaani ennen äidin huutoa siitä mitä tapahtui että minun pitää sitten sanoa '' Kaaduin''.
Niin sitten menin itkien alas ja sanoin äidille että kaaduin kun jalka osui terävään kulmaan.. : )

Veljeni ne pahat jutut joskus kyllä tekikin mutta syytti sitten minua niistä. Joskus kun oli ehkä noin 1 vuotias ( ? ) veljeni ei oikein pitänyt minusta. Hän otti sakset ja leikkasi äidin ja isän lakanat rikki. Sen jälkeen hän laittoi sakset käteeni kuin olisin ollut syllinen. Vaikka veljeni kyllä lopulta ihan itse ompeli lakanat uudelleen.
Itse muistan ehkä liiankin selkeästi sen kun olin pienempi ja istuin aina lattialla sohva edessä koska veli ja tämän kaveri käski. He istuivat sohvalla minun yläpuolellani ja nyppivät hiuksiani yksi kerrallaan. Kaveri kysyi että ei kai haittaa ja vastasin vain pokkana :''Ei haittaa.''
Kun veljeni ja minä vielä vanhennuimme hän pelasi minun ja kavereidensa kanssa jalkapalloa. Tykkäsin toisesta pojasta ja roikuin aina perässä. He pistivät minut maaliin koska eivät halunneet palloa naamaansa. : 3

Sanoja mitä minä ja veljeni sanoimme väärin olivat aika samoja sillä otin hänestä mallia. Esimerkiksi:
Jakkojoojoo - Traktori
Lehmänmuna - Heinäpaali
K niinkuin Paukka - Kauppa
K niinkuin Päky - Käpy
Kepsutti - Ketsuppi

Enempää ei taida olla. Jakkojoojoosta minulla ei ole hajuakaan mutta veljeni sen keksi. Hän keksi myös koirallemme pienenä nimeksi Pause. Ja niin koira myös on Pause. : 3
tallennettu

Niptumiini
foorumisti

Viestejä: 55


Tuolit ovat taas menossa epäkuntoon...


Profiili WWW
« Vastaus #57 : 25.11.11 klo 21:07 »

Ei oo vastattu pitkään aikaa, mutta....

Venäjänmatkalla tuli mokailtua oikein olan takaa :D ...Venäläinen vessahan on suomalaiselle turistille ah niin ihana kokemus. Julkiseen vessaan olin siis menossa ja huomasin, että vessan edessä on semmoinen vartijamummo, joka halusi minulta 10 ruplaa vessamaksuksi. Minulla ei ollut niin pieniä kolikoita joten aloin tyrkyttää 100 ruplaa :) Mummo ei sitten ottanut sitä ja päästi minut sisään ilmaiseksi. Vessassa sitten asioituani nousin ja kuulin kun vessanpönttö vetäisi itse itsensä. Ihmettelin sitä ja hyppelin vessan edessä ja se vetäisi varmaan 10 kertaa putkeen (vessan vetäisynhän kuulee kopin ulkopuolelle ja tyypit luulivat minun varmaan tukkeutaneen sen). Tajusin vasta myöhemmin, että siinä oli sellainen liikkeentunnistin :) ...Tämän jälkeen päätin kuitenkin pitää ylpeyteni ja kävelin rauhallisesti lavuaareille pönttö-fiaskoni jälkeen ja pesin kädet, kunnes huomasin, että paperitelineitä ei ollut. Siinä fiksuna tyttönä aikani tutkailin ja huomasin vihdoin sellaisen puhalluskoneen ja aloin heilutella käsiäni sen alla ja juttelin kaverilleni joka oli myös pesemässä käsiään. Aikani kun olin käsiä heilutellut niin aloin miettiä miksei ilmaa tullut ja luin sitten kirjain kirjaimelta tekstin puhaltimen kyljestä ja siinähän sitten luki k-o-n-d-o-m :D Samalla tajusin aika monen tuijottavan minua ja hipsin vähin äänin pois... Pitää myös muistuttaa, että vessa oli täynnä ihmisiä :3

Ikimuistoisia matkailukokemuksia <3
tallennettu

Defeating a sandwich only makes it tastier!
elluri
foorumisti

Viestejä: 14



Profiili
« Vastaus #58 : 28.03.12 klo 20:31 »

Hitsi miulle tuli mielee sellanen ei niin mahtava juttu tai hauska mutta kuitenkin;

Muistan kun olin aika pikkunen, varmaan joku ykkösluokkalainen, niin etsin illalla eräitä kengännauhoja joissa oli pääkalloja. Noh, sitten en muista olinko kipeä vai pelottiko minua vai mikä oli, että äiti nukkui patjalla samassa huoneessa. Sitten yöllä heräsin ja päätin etsiä niitä kengännauhoja sängyn alta. Äiti sitten siinä ihmetteli että "Mitä oikein teet?" ja minä tiuskaisin että "No etsin niitä kengännauhoja ole hiljaa!" ja kohta rupesinkin jo takaisin nukkumaan.. Nauramme tälle vielä nykyisinkin silloin tällöin.

Ja tietysti näitä muita ihania unissaan puhumisia, että on tullu paljasteltua vähä kaikennäköstä. Olen myös purrut siskoani useasti selkään. Ärsyttää kun ei nyt muista melkein mitään, kun aina välillä tulee mietittyä näitäkin :-D
tallennettu
Sivuja: 1 2 3 [Kaikki]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.079 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste