sisällön alkuun
18.11.2017 19.39 SANASTO | KESKUSTELU | PIIRTOLAUDAT | SUOMIMANGA | RSS
 
Kupoli
"Pelkoa tunneta ei, kun rohkeutemme pimeyden valtiaat jo vei!"

Uutis- ja etusivu

Sisältö

Keskustelu

Piirtolaudat

Impromanga 3

Yhdistys

Kupolin palvelinkodon tarjoavat Säätöyhteisö B2 ry sekä Tietovelhot Oy.

x Keskustelu | Ohjeet | Kalenteri | Henkilökunta Haku | Kirjaudu | Rekisteröidy

Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.


Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

 
 
« edellinen seuraava »
Sivuja: 1 [2] 3  Kaikki
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Epätoivoisia ihastuksia, vai eikö ihan niin epätoivoisia?  (Luettu 31000 kertaa)
0 käyttäjää ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #20 : 24.02.09 klo 22:37 »

Pojalla pitää olla aivot. Miksi poikien aivot tai pojat aivoilla ovat niin uhanalainen laji? Oikein sukupuuton partaalla?

Kyllä pojillakin aivot on, mutta ne vaan kypsyy keskimäärin hitaammin kuin tytöt. Ja älkää nyt ainakaan luokkalaisten käytöksen perusteella menkö koko kaksilahkeista kansanosaa tuomitsemaan, sillä sehän tiedetään, että joukossa tyhmyys tiivistyy - oli kyseessä sitten tytöt tai pojat. Ja varsinkin koulu tuntuu helposti toimivat tyhmyysindikaattorina, kun opettajan jutut eivät kiinnosta - tai ainakaan ei saa paljastaa kenellekään olevansa kiinostunut, siitähän voi saada hiken leiman.

ihastuminen, rakastuminen ja seurustelusuhteet rakennetaan ystävyyden päälle, in my opinion.

Kaveripohjalta itse ainakin näen järkevää lähteä liikkeelle.

Siinä on suurimmat riskit (menettää ihastuksen ja kaverin), mutta toisaalta suuriin riskeihin sisältyvät myös suuret mahdollisuudet. Omalta osaltani voin sanoa, että kannatti, ehdottomasti. :3

tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
naoot★
kupoliitti

Viestejä: 87





Profiili WWW
« Vastaus #21 : 24.02.09 klo 22:58 »

Olen ihastunut tasan kolme kertaa. En yhtään enempää, ja toinen ihastus....siitä puhuminen sattuu, kun oikeastaan se sai niin paljon exp.tä, että sai levelinen ja kehittyi rakkaudeksi, joka on vieläkin jossain syvällä sisimmissäni. Viimeisin ihastukseni oli aika nopeasti ohi menevä. En kertonut sitä hänelle, koska pelkäsin hänen torjuvan minut, samaa sukupuolta kun oltiin. Rakastan häntä tällä hetkellä erittäin rakkaana ystävänä. Tämä siis tapahtui ernu-vuosinani : >

Mutta se toinen ihastukseni oli ihan tuhoon tuomittu jo alusta lähtien.
Ensinnäkin, hän ei pitänyt minusta ollenkaan ja hän oli ihastunut ystävääni.  Se sattui, mutta onneksi kaverini ei ollut kiinnostunut pojasta, joten hän auttoi minua saamaan rohkeutta tunnustaa pojalle ihastukseni. Ja tunnustinkin, siitä se sitten lähti. Kaverini vaati poikaa menemään yhteen kanssani ja poika suostui, vain sen takia, koska kaverini pyysi. Vaikka se olikin väärin, olin silti iloinen. Mutta pari päivää myöhemmin poika oli soittanut kaverilleni ja sanonut, että sanoo minulle, että antaa rukkaset. Ja pyysi samaisessa puhelinsoitossa kaveriani yhteen.
NO! Se oli aika pahapala minulle. Sydän oli särkynyt todella pitkän aikaa, ja en sen jälkeen ole oikein uskaltanut kertoa myönteisiä tunteitani kenellekkään.
Nykyään olemme pojan kanssa puheväleissä ja käväisi tässä pari päivää sitten täällä samaisen kaverini kanssa, josta hän silloin piti.
Ja näin pahaksi onnekseni huomasin olevani vieläkin ihastunut poikaan, vaikka luulin sen menneen jo ohi.

Eli täällä päin ei ole kuin toivottomia ihastuksia, koska en uskalla kertoa tunteistani.
tallennettu

"We had found the stars, you and I. And this is given once only."
Fukairi
Vieras
« Vastaus #22 : 05.06.09 klo 23:11 »

Naah, minun kaikki ihastukseni ovat olleet melko epätoivoisia.
Ala-asteella olin ihastunut yhteen poikaan ja kun tästä kävin kertomassa hän käski kaverinsa hakata miut 8< Reilu.
Pariin tyttöönkin on tullut ihastuttua, mutta kaikilta...kolmelta tuli pakit :D Sitten kanssa oli tämä ihana fiasko yhdeksännellä luokalla kun luulin olevani ihastunut erääseen kaveriini vain koska tämä sanoi olevansa ihastunut minuun. Oltiin sitten yhdessä yhden päivän ja koko sen päivän minusta tuntui niin hirveältä että annoin pakit päivän lopussa(tai, yön, kun olin sinä päivänä mennyt kaverille yöksi. Yhenyön juttu lol) ja sitten vähän kadutti että koskaan annoinkaan myöntävän vastauksen, sen verta hirveä sotku siitä syntyi. Onneksi se on jo jätetty taakse ja entiseen palattu~
Mutta niin. Semmosia vakavampia ihastuksia mulla ei oo ollu kuin yksi. Ja kun sitä tarkemmin miettii niin ei sekään nyt ollut niin vakava kun sen jälkeen kun kerroin siitä ihastukselle niin mentiin aika nopeasti takaisin kaverisuhteeseen. No mutta kaikki on kuitenkin olleet epätoivoisia! Ja sitten tietysti niitä joilla ollut täysin epätoivoisia ihastuksia minuun, haha. Ihmisten torjuminen on tylsää.
tallennettu
Fukairi
Vieras
« Vastaus #23 : 01.07.09 klo 21:57 »

No piti tulla uppaamaan koska minä kaikessa melkeinpä aseksuaalisuudessani päätin mennä ja retkahtaa kunnolla Bradley Jamesiin. Brittiläiseen näyttelijään.
Inhoan mun aivoja ja hormoneja just nyt niin paljon että jos pystyisin niin seivästäisin ne kaikki tolppaan. Eka kunnon ihastus ja sen sit pitää olla joku jonka saamismahdollisuudet on jo miinuksen puolella. Kiva </3
tallennettu
minttubiatch
foorumisti

Viestejä: 8



Profiili
« Vastaus #24 : 04.07.09 klo 15:37 »

Onhan tässä pari kertaa tullut hiukan ihastuttua, mutta enemmän olen itse joutunut rikkomaan sydämiä:--( Se on kurjaaa.
Mutjoo, olen tällä hetkellä ihastunut. Epätoivoisesti jee. Tutustuin tähän poikaan tässä keväällä ja olen nähnyt hänet harrastukseni kautta pari kolme kertaa. Aluksi olin vähän epäileväinen, mutta sitten tutustuin häneen ja hän paljastuikin hirveän mukavaksi ja suloiseksi(--: On ollut kaikenlaista silmäpeliä sun muuta hauskaa, mutta siihen se sitten jäi. Koska harmikseni tämä poika asuu ainakin 500 kilometrin päässä minusta, hänellä on tyttöystävä ja näen hänet seuraavan kerran varmasti vuoden päästä. Hauskaa</3
tallennettu

I wanna see what your insides look like,
I bet you're not fucking pretty on the inside
Candice
kaukana täältä oleva
kupoliitti

Viestejä: 168



Profiili
« Vastaus #25 : 05.07.09 klo 21:37 »

Olen aika monta kertaa joutunut pettymään aika pahasti. Ensin olin ihastunut erääseen tosi ihanaan poikaan, mutta sitten jouduin vaihtamaan koulua joten...
Uudessa koulussa eräs luokkalaiseni poika kysyi minua yhteen varmaan 10 kertaa. Vastasin aina kohteliaasti ei, mutta lopulta petti pinna, ja sanoin sille, että eikö se millään usko, että EI tarkoittaa EI!? Sittenb se jätti minut rauhaan vihdoinkin, ja kysyi jo seuraavalla viikolla erästä toista tttöä, että sillä tavalla...
Ja sitten on tietysti pisin ihastukseni.
Tavallaan tykkäsin siitä aluksi, ja olimme myös yhdessä jonkin aikaa, mutta lopulta en edes muistanut miksi olimme yhdessä. Pakko kai se oli poikki pistää. Sitten olimme kesän erillämme, mutta taas seuraavana syksynä aloimme uudelleen. Pieni tauko oli tehnyt hyvää, ja aloimme olla taas yhdessä, muttas illoin yksi parhaista ystävistäni sopi pojan kanssa, että se jättää minut, ja he alkavat olla yhdessä! Kuulin koko jutun vasta viikon myöhemmin. He olivat nolanneet minut kaikkien silmissä! Kaikki muut nimitäin olivat tietänet siitä kaiken, mutta kukaan ei ollut kertonut minulle. Sen jälkeen hakeuduin toiseen seuraan. Myöhemmin asiaa hauduteltuani halusin selvittää välini sen tytön kanssa, mutta asian esille otettuani hän esitti, ettei tiennyt siitä  mitään. Se oli entinen paras ystävä se! :-(
tallennettu

ava (c) erkki the mustekala
AreraChan
Unelmoiva
foorumisti

Viestejä: 223


My Love For You Is Eternal


Profiili
« Vastaus #26 : 25.08.09 klo 16:17 »

Olen ollut elämäni aikana ihastunut moneen poikaan ja kerran se kypsyi vieläkin vakavammaksi, mutta se kariutui. Onneksi ihminen voi rakastua useammin kuin kerran.

Tunnen oloni aivan Hachiksi (siis Nana Komatsuksi), sillä kuluneen vuoden aikana tämän hetkinen on jo kolmas ihastus ja kaikki ovat olleet minun puolestani hyvinkin vakavia. Ihanaa olla niin dramaattinen. Yksi ihastus päättyi, kun poika oli niin hankala, toiselle en edes kertonut ja tämä kolmas on vasta aluillaan. Innostun aivan liian paljon ja kuvittelen heti kaikenlaista, kuten sellaista, että koska jätkällä on ruskeat silmät, sinisilmä-lasten saanti on vaarantunut, heh. Ihastumisen oireet pinnassa; sydän hakkaa, punastuttaa, kikattelua ja sellaista...

Okei, siis nykyinen ihastukseni on se Orlando Bloomin näköinen poika, jonka syliinkin pääsin jo tutustumisleikin varjolla. Ja tänään kysyin häntä vanhojentanssi parikseni, mutta poika ei ollut vielä varma aikooko tanssia. Yritän pitää innostukseni matalalla, sillä olisi kurjaa pettyä sitten, jos poikaa ei kiinnostaisikaan tanssia kanssani. Hän on jotain, mitähän se nyt ois pitkä, ehkä 180 cm? Ja tummanruskeat olkapäille ulottuvat hiukset ja ruskeat silmät (tummat silmät, ruskea tukka...) ja aika hoikka. Ja tosiaan muistuttaa kasvoiltaan pelottavan paljon Orlando Boomia! Onnentyttö olen ma, jos omakseni hänet saan <3 Reportoin tilanteen kehittymisestä...
tallennettu

...what good is Hiten mitsurugi ryuu...
...what good is Himura Kenshin..?
Again, I... I failed to protect the one person who is most important to me... Kaoru-dono...
Kaoru.

~Kenshin~
Minna
foorumisti

Viestejä: 30


That Damn Minna


Profiili WWW
« Vastaus #27 : 26.08.09 klo 22:23 »

On se jo vähän epätoivoista kun on ala-asteelta asti tykännyt tietystä tyypistä mutta ei ikinä ole mitään sanonut sille asiasta. Ja sen ala-asteen jälkeen ei edes muutenkaan sanonut mitään. Katsellut vain kaukaa aina kun sattuu ohi kulkemaan. En minä ole edes varma onko se ihastusta mutta jotenkin jään aina katselemaan.
Eihän se tästä mihinkään tule menemäänkään mutta mitäpä tuo haittaneekaan. Jos minua ei vain stalkkeriksi luulla. Kun kyylään aina kun näköpiiriin sattuu. En minä sitä tarkoituksella etsi.
tallennettu

"Q. The title of the game is Baten Kaitos: Eternal Wings and the Lost Ocean. HOW DO YOU LOSE AN OCEAN?!?!?!?!? HOW?!?!?
A: It falls out of your pocket."
Punkki
Vieras
« Vastaus #28 : 26.08.09 klo 22:35 »

Lainaus
On se jo vähän epätoivoista kun on ala-asteelta asti tykännyt tietystä tyypistä mutta ei ikinä ole mitään sanonut sille asiasta.
Ah siellä joku toinen samanlainen ihminen c:
Olen hyvin pitkän ajan pitänyt eräästä pojasta. Elättelen yhä toiveita jos hän vaikka joskus saattaisi huomaamaan minutkin... Mutta luulen että se on aika epätodennäköistä koska nolaan aina itseni tämän tyypin lähettyvillä :D Tai itseasiassa eräs kaveripoikani nolaa minut aina koska tietää minusta monia juttuja, joita en tuon kyseisen pojan haluaisi tietävän, ja sitten möläyttelee niitä kun tuo poika on maisemissa. Ilkeää :< Tuskin hän kuitenkaan tahallaan sitä tekee. Mutta, tärkeintä ainakin tässä iässä on vain ihastua siksi koska se on kivaa ajatella koko päivä sitä ihanaa henkilöä ja leijua pilvilinnoissaan C: Kyllähän näitä ihastuksia tulee ja menee.
tallennettu
Candice
kaukana täältä oleva
kupoliitti

Viestejä: 168



Profiili
« Vastaus #29 : 17.10.09 klo 13:59 »

Juuh, uusi vastaus taas...
Olen ihastunut erääseen luokallamme olevaan poikaan. Se on kuin joku hemmetin uniprinssi, sillä ollessani joskus vuosi sitten uimakisoissa näin siellä erään tosi söpön pojan, johon ihastuin välittömästi.
Mentiin uimakavereitteni kanssa juttelemaan sen ja sen kavereitten kanssa, vitsailtiin ja juteltiin niitä näitä, ja olin ihan myyty. En edes tiennyt silloin sen nimeä, mutta eipä tullut kysyttyä, ajattelin että näkisin sen myöhemminkin.
Mutta eipä sitä näkynyt enää. Katsoin aina uimakisoissa, onko sitä paikan päällä, mutta jouduin aina pettymään.
Sitten vaihdettuani jokin aika sitten koulua, huomasin sen olevan luokallani. Sain jonkun kohtauksen, tuijotin vain sitä kunnes älysin mennä paikalleni istumaan.
Sillä oli jalka katkennut tai jotain, ja se ei sen takia ollut tullut umakisoihin, tai jotain sinneppäin.
En tiedä muistaako hän minua niistä uimakisoista jolloin puhuimme, mutta minä muistan hänet.
Toivon, että hänki pitää minusta, ainakin hän aina vitsailee minulle, ja tulee aina välillä puhumaan, vaikkei se kovin kummoista olekaan. Nyt elättelen toivoa saada hänen puhelin numeronsatai jotain, mutta olen tällaisissa asioissa niin toivottoman ujo, että tuskin siitä mitään tulee.
Tällä htekellä vain toivon parasta ja nautin joka hetkesä jona hän puhuu minulle, vaikka menenkin ihan sönköksi kun se puhuu minulle, enkä aina keksi mitää fiksua sanottavaa, kiintoisaa että minusta sellainenkin piirre löytyy, olen aina luullut itseäni kovaksi ja vitsikkääksi, en uskonut jääväni sanattomaksi. *u*
Ihastuminen on ihanaa, rakastuminen vielä parempaa.
tallennettu

ava (c) erkki the mustekala
Punkki
Vieras
« Vastaus #30 : 04.12.09 klo 22:44 »

Ha! Uusi postaus, koska nyt ovat ajat muuttuneet, valoisampaan suuntaan.

Juuri tuo kyseinen poika, johon olen ollut pitkään ihastunut, on alkanut ehkä maybe ihan pikkiriikkisen pitämään minusta :D Tai siis, pitkiä katseita, punastumisia molempien puolilta jne jne. Olin niin iloinen, kun hän hakeutui viereeni eräässä tilaisuudessa, ja välillä huomasin hänen tuijottavan minua. Jeejee.
tallennettu
Hachikat
foorumisti

Viestejä: 162


pentu


Profiili
« Vastaus #31 : 13.02.10 klo 19:43 »

...loool, toi mun edellinen viesti tän ketjun alkupäässä on melkein vuoden vanha. ♥ Nauran. Todellakin. ♥♥ Siis huh, kaikkea sitä vuoteen mahtuukin. Siis oikeesti, on sellanen olo että tekis mieli vain lollotella tolle viestille koko loppuilta. Että mä olen hyvä valehtelemaan itselleni. 8---D Tuon viestin kirjoitusajankohdasta muutama kuukautta, ja seurustelin erään oikein mukavan ihmisen kanssa. Se suhde antoi ja opetti kyllä paljon, ja se kestikin kauan ensimmäiseksi suhteeksi ikänä - reilusti yli puoli vuotta. [ nauran taas, kuulostan mielestäni niin typerältä ]

Lainaus
Lainaus käyttäjältä: Kite - 21.02.09 klo 22:38
ihastuminen, rakastuminen ja seurustelusuhteet rakennetaan ystävyyden päälle, in my opinion.

Lainaus käyttäjältä: Èlewyn - 22.02.09 klo 12:12
Kaveripohjalta itse ainakin näen järkevää lähteä liikkeelle.

Siinä on suurimmat riskit (menettää ihastuksen ja kaverin), mutta toisaalta suuriin riskeihin sisältyvät myös suuret mahdollisuudet. Omalta osaltani voin sanoa, että kannatti, ehdottomasti. :3
Jee, tässä se taas todistetaan etten usko ennen kuin olen itse sen virheen tehnyt! Jep, eli menin sitten kimppaan ystävän kanssa. Hyvän ystävän. Sydänystävän. Sanomattakin selvää ettei se kauniisti päättynyt, ja haavathan siitä jäi. Mä olen just tällainen tyyppi, jonka täytyy aina - siis ihan aina - tehdä itse virhe ja huomata vasta sitten että oho, se yks viisaan oloinen tyyppi sillon olikin oikeessa.
tallennettu

"Televisio kiellettävä. Ja musiikki. Ja taide. Ja kirjat. Joku voi saada vaikutteita jostakin."
Marionetten
foorumisti

Viestejä: 152


shamelessly a fangirl


Profiili
« Vastaus #32 : 21.03.10 klo 19:54 »

Ugh, ihastumiset. Vain muutaman kerran olen ihastunut johonkuhun. Ja aina ovat olleet varattuja |D
Mutta siis, en todellakaa ihastu helposti. Suurinosa koulukavereista ja muista on seurustellut, ollut monesti ihastunut, mut mie vaan tyydyn naureskelemaan yksinäni sivusta... Ei ole seurustelu miun juttu, tiiän et vaan ahistun kamalasti siinä.
Olen muutenkin aika kielteinen seurustelua kohtaan, vaikka onhan se ihanaa kun joku löytää itselleen rakkaan, joka rakastaa myös takaisin, ja tietty olen iloinen niiden puolesta, joilla on joku... mut... Sit käy niin, et ystäviä aletaan laiminlyömään ja ollaan vain sen iih-niin-ihana-rakkaan kanssa. Ei kivaa.

Mutta siis.. jottei ihan asian vierestä mene, niin.. Joo, aina ne vähäiset ihastumiset on ollut epätoivoisia. Miulla ei vaan ole elämää rakkauspuolella, ja olen siitä kyllä ihan iloinenkin. Pojat on kivoja kavereina. ^^
tallennettu

"So if you've got something to say, say it from the rooftops." - Tom Hiddleston

[ent.kokorilo]
erkki the mustekala
kupoliitti

Viestejä: 17


☢CAUTION☢


Profiili WWW
« Vastaus #33 : 22.06.10 klo 15:48 »

...Okei, myönnän, että olen ihastunut. Kun nyt menin seiskalle,(nyt meen kasille.) niin ensimmäinen viikko tuntui aika puulta kun en tuntenut kuin Saki-c:n ja erään toisen luokaltani. Kun viikko kului siinä näin, ja tuli ryhmätehtäviä myös aika reilusti, jouduin erään pojan kanssa samaan ryhmään > u < En ensin ajatellut hänestä sillein mutta yllättäen aloimme jutella peleistä ja huomasin, että meillä on siellä puolella paljonkin yhteistä. Hän muuten istui takanani syksyllä. <3 Juttelemme aika usein, ja olemme koulukavereita..mutta en vielä omista hänen numeroaan, vaikka kavereillani on kaikkien poikien numerot. Olen liian ujo..

 Sitten eräänä ystävänpäivänä halasin häntä sitten, että sain halipassiini hänen nimensä c: Sillon taisin kyllä saada ihan selväksi sen, että tykkään siitä tyypistä. Ja hän lupasi polttaa yhden levyn minulle ihan yhtäkkiä, vaikka ensin vain kysyin, miten se poltetaan..Antaa kai mulle sen syksyllä, kun sai kaadettua tietokoneensa :--/ Mutta aloin miettiä, jos hän tykkäisi minusta..<3

 Varsinkin todistuksenjakopäivänä olin ihan hysteerinen kun teki mieli tunnustaa hänelle, mutta heti kun hän tuli juttelemaan kaverilleen, (joka istuu nyt mun takana, haha) menin ihan lukkoon, ja siihen se jäi. ; u ; No, näemme taas syksyllä, ja silloin se voi tapahtua, varautukaa sitten täällä Kupolissa sitten. Uwahh, kyllä niin tykkään hänen hymystään, vaikka henkkokohtasesti hän ei maailman komein edes olisi.. <3 En uskalla kattoo sitä ees silmiin.. *shot* XD
tallennettu

Pilvilinnasta laskeutuessani totean kaiken taas pian palaavan ennalleen.
Shancus
kupoliitti

Viestejä: 131


Frábært!


Profiili WWW
« Vastaus #34 : 10.07.10 klo 23:14 »

...taitaa nyt kyllä olla aika epätoivoista.
Ja yhtäkkiä olenkin sitä mieltä että Facebook ei ole turhake, vaan maailman paras keksintö.

Mutta toisaalta olen vain tyytyväinen, että vihdoinkin olen ihastunut jopa aivan todelliseen ihmiseen, enkä mielikuvitushenkilöön. Edistystä tämä on. Ja suurta edistystä, koska tällä kertaa olen jopa puheväleissä sen ihastukseni kohteen kanssa. (Normaalisti kun en uskalla sanoa edes moi. Vaikeaa se on nyttenkin kyllä. Mutta tämä mies tuntuu laskevan minut edes jonkin sortin kaveriksi :D.)

No mutta epätoivoista on, koska taitaa olla täysin yksipuolista. Uskoisin että hänellä on siellä jossain Italiassa joku oma elämä (kun taas minulla ei ole elämää joten on ihan helppoa vaan ajatella päivät pitkät miestä jonka on kerran tavannut... hmm..) Niin ja siis tosiaan, Italiassa. Italia on... vähän kaukainen paikka.

Mutta oon vaan niin happyhappy siitä et voin ees sanoo Facebookissa sille moi, joten aaaaaaaa, ei haittaa et on epätoivosta. Voin vaan olla ilonen ja ihastunu ja haaveilla samalla kun tiiän ettei mun haaveet koskaan toteudu. Mut ei sekää haittaa kun haaveileminen on kivaa. Välillä on kyllä hetkiä kun tekisi mieli vain mennä ja tunnustaa (kiesus, tämähän taitaakin olla vakavaa), mutta logiikka pitää moiset halut kurissa. Ja jos voin valehtelematta sanoa että olemme kavereita, se on jo enemmän kuin ajattelin mahdolliseksi! Ei siitä tarvi sen vaikeempaa tehä. ^__^

Ihastuminen on kivaa, koska on pirun helppo olla iloinen kun on ihastunut. Ei tarvi kun ajatella yhtä henkilöö ni jo nousee hymy korviin saakka. Elämä on kivaa ja sitä rataa. Että olen kaivannut tätä tunnetta!


//Editto. Tahdoin vain sanoa, että olen jokseenkin yhtä mieltä Jeldenin kanssa tuosta polyamoriasta :D En käsitä miksei saisi rakastaa montaa ihmistä samaan aikaan, hyvähän sen vaan pitäisi olla.

//Editto noin vuosi jälkeenpäin. Mua melkein itkettää lukea tätä viestiä, voi kun se olikin helppo ihastus. Nykyisestä koituu niin paljon enemmän päänvaivaa. Niin kovin paljon enemmän, melkein toivon että voisin palata tähän... Toisaalta en vaihtaisi mihinkään
sitä suhdetta joka minun ja ihastukseni välillä tällä hetkellä on. Mutta oli helpompaa uneksia kaukaisesta miehestä Italiassa, jota ei koskaan tarvinnut tavata, ja joka vaikutti kovin epätodelliselta, kuin tämä sydäntä riipivä rakkauteni hyvää ystävääni kohtaan.
Oivoi.
« Viimeksi muokattu: 15.08.11 klo 22:45 kirjoittanut Shancus » tallennettu

-Lattialla kaikkien tärkeitten laitteitten joukossa, totesi AU kun löysin mp3-soittimeni.
alliM
foorumisti

Viestejä: 12



Profiili
« Vastaus #35 : 12.09.10 klo 20:43 »

Niin epätoivoinen.. :< Olen korviani myöten ihastunut erääseen nettituttavaan jonka olen myös ihan irl tavannut. Tuo ruskeasilmäinen mies on naimisissa, ja paljon, paljon minua vanhempi.

Hänen kanssaan aika menee kuin siivillä.. Eilen juteltiin viisi tuntia netissä. Tänään muutama tunti ja lisäksi viestitellään pitkin päivää aina. Ja..nyt pilaan ystävyytemme menemällä ihastumaan häneen. Inhoan tätä..

Olemme aika läheisiä, kirjoitelleet jo..reilut puoli vuotta. Luotan häneen tällä hetkellä enemmän kuin kehenkään muuhun. Ja, suoraan sanoi pari päivää sitten että olen hänelle hyvin tärkeä. En tiedä tarkoittiko ystävänä vai..mahdollisesti jonakin muuna. Hitto, meikä tyttö taitaa olla tosiaan vakavasti ihastunut, tai jopa rakastunut. Siltä se taitaa tuntua.. :<<
tallennettu

Se se on.
RainbowHiccup
oekakisti

Viestejä: 10



Profiili WWW
« Vastaus #36 : 20.12.10 klo 20:00 »

Minun osaltani ei voi olla kuin epätoivoista!
1. Ensin hän* puhuu minulle aina vähän väliä ja pidän häntä maailman ihaninpana ihmisenä.
*ihastukseni
2. Näin hänet erään toisen tytön kanssa ja sitten en enään ollutkaan ihastunut häneen (2 vuoden pitkäkestoisen ihastuksen jälkeen).
3. Ihastuin erääseen toiseen, ja yhtäkkiä on alkanut puhumaan nyt minulle koko ajan.
4. Se toinenkin alko puhumaan taas mulle.
5. Olen ihan sekaisin enkä tiedä kummasta pidän vai pidänkö kummastakaan!

Minuakin luultu lesboksi -.-. Koska en kuulemma koskaan pidä kenestäkään (vaikka en vain ole koskaan kertonut kellekkään).

Voi tätä epätoivoisuutta. Vaikka silti olen todella onnellinen että se toinen alkoi jälleen puhua minulle♥.
tallennettu
Shinigami
foorumisti

Viestejä: 18



Profiili
« Vastaus #37 : 22.12.10 klo 23:40 »

Minä saatan ihastua ihan yhtäkkiä vain johonkin söpöön poikaan ja hän saattaakin olla kiva, mutta annan aina vain lipsua kun olisi tilaisuus puhua. Hiukan jo huolestuttaa kun en osaa yhtään puhua poikien kanssa. Tytöille jutteleminen on helpompaa ja siksi minua kai luullaan lesboksi?
On vain inhottavaa kun olen ujo ulkonäköni vuoksi.  Joskus tuntuu että olen ainoa ihminen jolla ei ole ollut varsinaisia suhteita poikiin. Pienenä tietenki olin päivittäin söpöjen poikien kanssa. Mutta olinhan pieni.. ( Hitto! ) Silloin uskalsin puhua heille ja leikin ja pelasin jalkapalloa. Mutta enhän silloin nähnyt erityisiä eroavaisuuksia poikien ja tyttöjen välillä. Olen ehkä jäänyt hiukan poikatytöksi kun pienenä vain poikien kanssa pelasin : 3
tallennettu

Mihu
kupoliitti

Viestejä: 33



Profiili WWW
« Vastaus #38 : 23.12.10 klo 15:34 »

Joskus tuntuu että olen ainoa ihminen jolla ei ole ollut varsinaisia suhteita poikiin.

Et ole ainoa. Itse olen kohta parikymppinen, enkä ole koskaan seurustellut saati suudellut ketään. :l Olen niin hiljainen, sisäänpäinsuuntautunut ja vastaan jos kysytään -ihminen, että en uusia ihmissuhteita luo kovin helposti. Menee ihan hirveästi aikaa ennen kuin osaan aloittaa keskusteluja tai puhua niitä näitä jonkun uuden tuttavuuden kanssa, ja siksi jos minusta haluaa kaverin, täytyy sen toisen olla aika kärsivällinen.

Meni vähän off topiciksi, mutnoh. Itsellä ihastukset ovat aina olleet epätoivoisia, koska en ole koskaan uskaltanut lähestyä kyseisiä poikia. Olen vain aina odottanut heidän lähestyvän minua, mutta eihän se tietenkään koskaan niin mene.

Ihastun kyllä poikiin helposti, ja yleensä ihan vain ulkonäöllisistä syistä -ainakin aluksi. Aika helposti se ihastuminen myös katoaa, jos mitään ei tapahdu. Muistan, että joskus vuosi sitten ihastuin tyttöön -tai en edes tiedä oliko se ihan kunnon ihastus, mutta mielestäni hän oli hyvin nätti ja hänellä oli kaunein ääni mitä olin koskaan kuullut. Oikein sellainen tyttömäinen ja lempeä.
tallennettu

"You must not be afraid to dream a little bigger darling"
Andromeda
kilopostaava
ylläpitäjä

Viestejä: 1 033



Profiili
« Vastaus #39 : 23.12.10 klo 18:36 »

Hiukan jo huolestuttaa kun en osaa yhtään puhua poikien kanssa. Tytöille jutteleminen on helpompaa ja siksi minua kai luullaan lesboksi?

City-lehdessä oli tuossa vähän aikaa sitten juttu biseksuaaleista. Oli otettu bi-mies ja bi-nainen, ja kysytty sitten molemmilta, että millaista on ihastua / käydä treffeillä / asua yhdessä / erota / yms. sekä miehen että naisen kanssa, ja miten sukupuolet eroavat toisistaan. Sitten pääsemme asiaan, eli siihen, miksi koko lehtijutun edes mainitsin: molemmilla vastaajilla oli samanlainen vastaustyyli ihastumis-/tutustumis-/treffeilykysymykseen.

Nainen kertoi, kuinka naisen kanssa on helpompi tehdä aloitteita ja löytää keskusteltavaa, ja vastaavaasti miesvastaaja ilmoitti, että on helpompi tutustua mieheen ja kemiat pelaavat yleensä paremmin yhteen. Käytännössä molemmat siis korostivat sitä, kuinka oman sukupuolen kanssa löytyy helpommin jotain yhteisiä asioita. No voi jukrat, ihanko tosi?! Ai että nainen ja nainen tai mies ja mies löytää helpommin treffeillä jotain yhteisiä asioita ja keskusteltavaa kuin nainen ja mies keskenään?!

Krhm. Kyseessä ei liene seksuaalinen suuntautuminen tai persoona tai mikään muukaan erikoinen juttu, vaan yksinkertaisesti se, että noin keskimääräisesti naiset ovat enemmän samanlaisia keskenään kuin miehiin verrattuna, ja päinvastoin. Sen takia en haluasi kenenkään epävarman nuoren ajattelevan, että on homo tai lesbo ihan vain sen takia, että tulee helpommin juttuun oman sukupuolensa kanssa. Tottakai sukupuolirajan ylittävissä ihmissuhteissa on aina pari omalaatuista muuria murrettavana, mutta sen takia ei kannata kenenkään tehdä hätäistä johtopäätöstä, ettei olisi kiinnostunut ollenkaan tai ei tulisi toimeen vastakkaisen sukupuolen kanssa.

Joskus tuntuu että olen ainoa ihminen jolla ei ole ollut varsinaisia suhteita poikiin.

Et ole ainoa. Itse olen kohta parikymppinen, enkä ole koskaan seurustellut saati suudellut ketään.

Sitä tuntee helposti itsensä kovin yksinäiseksi ja kuvittelee olevansa ainoa kaltaisensa, jos lähipiirissä on edes muutama seurusteleva, jotka muistavat pitää ääntä seurustelustaan. Siinä helposti unohtaa ne tuttavat, jotka myöskään eivät ole tapailleet ketään, vaikka heitä olisi enemmän. Harva mainostaa ääneen sinkkuutaan. Eikä niiden seurustelevien kavereiden tarvitse olla edes äänekkäitä, riittää kun silloin tällöin mainitsevat että olivat leffassa poika-/tyttöystävän kanssa tai saaneensa jonkin kivan joululahjan kumppaniltaan.

Ja 20v ei ole vielä ikä eikä mikään murehtia siitä, ettei ole seurustellut koskaan. Vaikka sitä ei äkkiseltään arvaisi, niin tilanne on ihan kohtalaisen normaali. Tiedän itse useamman ihmisen, jotka ovat alkaneet seurustella ensimmäistä kertaa vasta parikymppisinä tai vanhempina. Ei se, ettei ole aikaisempaa kokemusta, estä saamasta hyvää ja toimivaa suhdetta myöhemmin.
tallennettu

Aina on toivoa.
---
Hänellä oli pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet. Ei hänellä mitään aarretta ollut, vain se pieni laatikko, johon mahtuivat kaikki maailman aarteet.
Sivuja: 1 [2] 3  Kaikki
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1 | SMF © 2006, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!
Sivu luotiin 0.039 sekunnissa. 20 kyselyä tietokannasta.

tätä sivustoa ylläpitää Anime- ja mangayhteisö Kupoli ry
tietoa - sivukartta - rekisteriseloste