Viikon teos: Fullmetal Alchemist (manga)

[Veh]

Tämä ketju on ensimmäisen Kupolin viikon teoksen, Fullmetal Alchemistin -mangan arvostelemista varten. Voit lukea mangan esittelyn ja lisää tietoa Kupolin teossivulta: Fullmetal Alchemist (manga)

Perässä yleistä tietoa arvostelulaudan käytöstä.


Kaikkien tähän ketjuun kirjoitettujen arvostelujen arvosanojen keskiarvosta muodostuu viikon teoksen arvosana, joka näkyy teossivulla. Voit antaa arvostelusi valitsemalla viestisi ikoniksi tähtimerkin yhdestä viiteen tähteen. Asteikko menee seuraavasti:

- kelvoton, pysy kaukana tästä
- huono, en suosittele
- keskinkertainen
- hyvä, kannattaa tutustua
- yksi parhaista, suosittelen varauksetta

Arvostelusi ei tarvitse olla pitkä, jo muutama sata sanaa riittää. Muista kuitenkin kirjoittaa ymmärrettävä teksti ja perustella arvosanasi. Tarkoituksena ei ole pelkästään antaa tähtimuotoista mielipidettä teoksesta, vaan myös kertoa, että haluat antaa juuri tällaisen arvosanan.

Ylläpito puuttuu mahdollisiin huijausyrityksiin. Useamman arvostelun lähettäminen samalta käyttäjältä ei vaikuta arvosanaan.

Voit myös kommentoida tässä ketjussa muiden arvosteluja. Älä tällöin valitse mitään tähtiarvoa viestillesi, jotta sitä ei lasketa mukaan arvosanaan.

[Calavera]

Harvinaisuus pitkään jatkuuneiden shounensarjojen joukossa. Jaksan näet vieläkin lukea kyseistä teosta mielenkiinnolla. Hyvin tasapainoinen tarina ja juoni mikä ei ole ihan täyttä höttöä. Sarja on tarjonnut myös pari oikeasti mielenkiintoista "plot twistiä". Lyhyestä virsi kaunis joten lopetan tähän.

[Veh]

Fullmetal Alchemistia lukiessa olen joutunut useita kertoja pysähtymään kesken pokkarin läpikäynnin ja pudistelemaan hetken ajan päätäni.

"Mitä ihmettä, onko tätä mangaa oikeasti mietitty alusta saakka näin pitkälle?"

Minusta FMA:n arvo ei ole sen hahmoissa (vaikka monet niitä fanittavatkin) tai graafisessa tyylissä (joka on sangen menevää), vaan siinä, että siinä on ihan oikeasti mietitty aukoton ja hyvä juoni, joka on edennyt järkevästi alusta aina nykytilanteeseensa asti. FMA ei oikeastaan edes tunnu shounen-mangalta tämän takia. Missä ovat tyhjästä nyhväistyt "dramaattiset" juonenkäänteet ja tarinan luisuminen tappeluturnaukseksi noin 8. pokkarin paikkeilla?

[Maeve]

Itse en ole koskaan fullmetal alchemistia lukenut enkä siihen kunnolla tutustunut, mutta pidän kyllä siitä, miten hahmot on piirretty.

Myös televisioversio (Eli siis fullmetal alchemisthan tuli subbarilla joskus kesällä) oli hyvä. Sitä tuli katsottua useammin kuin kerran.

[Meu]

Jep, FMA:n piirrosjälki on miellyttävää (pidän hahmojen ilmeistä ja taustoista) ja hahmot todella hyviä, mutta juoni on tosiaan Hagarenin suurin vahvuus.
Anime-versiossa on muutamia plot holeja, mutta mangassa kaikki on niin tarkkaan mietitty, kaikki selitetään ilman että tarvitsee skipata sivuja kiinnostuksen puutteesta.
Arakawa lisäilee hahmoja ja hyviä juonenkäänteitä pitkin tarinaa, ja tappelua on juuri sopivasti, kuten myös huumoria ja angstiakin sinne väliin, hihhei. Ihan loistava.

(joku on jopa saattanut huomatakin tämän olevan suosikkisarjojani... :'D)

[Nan]

Niin kuin tässä muutkin ovat sanoneet, se on se juoni mikä on niin mahtavaa tässä. Ja hahmot, niitä on monenlaisia joka lähtöön, ja niihin pystyy tutustumaan helposti muutamien pienien yksityiskohtien avulla. Sarja on miellyttävä, välillä vakava, ja välillä hauska. Sarja on niin hyvin tehty, ja juoni mietitty, että tarinaan pääsee helposti sisälle. Tämä on kyllä ehdottomasti suosikkieni joukossa.

[JeBaZ]

FMA on kyllä yksi Suomen suosikkini. Erityisen hyvä on nimenomaan juoni, joka on aivan eri kuin animessa. Graafisesti miellyttävät pokkarit ovat ilo silmille lukiessa ja hyllyssä, eikä suomennoksessakaan ole puutteita.

Ainoan miinuksen manga (kuin myös anime) saa pätkähuumorista, jota viljellään aivan liikaa.

[Marle-täti]

Itse pidän henkilökohtaisesti FMA:sta. Hyvä juoni, joka ei takkua ja jaksaa aina yllättää, värikäs ja mukava hahmokaarti, josta jokainen löytää varmasti vähintäänkin yhden suosikkihahmonsa. Lukemisen kannalta suomennos ja painos ovat ykköslaatua ja Hiromu Arakawan piirtojälki on upeaa. Ei mitään prameilevia glitterbishejä puolialastomina tai superboobseja omaavia anorektisia glitterbishoojoämmiä. Miinuspuolia en taida osaakkaan sanoa sarjasta yhtään :D suosikkini nro. 2

[Andromeda]

Vaihdoin useampaan otteeseen neljän ja viiden tähden välillä yrittäen päättä, pitäisikö tuohon jättää vielä "parantamisen varaa" myöhempien viikon teosten osalta, mutta tuumasin sitten, että eipähän näitä tarvitse järjestykseen laittaa, joten täydet pisteet FMA:lle.

Kuten muutkin ovat jo maininneet, sarjan juoni on todella hyvin rakennettu, ja jo pelkästään sen takia voisin antaa sarjalle viisi tähteä. Lueskelin tässä pari päivää sitten sekä sarjan alkupään osia että ihan uusimpia suomialppoja, ja oli todella mukavaa todeta, kuinka varhaisessa vaiheessa nykyisille juonikuvioille on jo luotu pohjaa. Monien pitkien sarjojen (myös proosassa) kohdalla kun on yleensä niin, että jos lukee varhaisimpia osia, niin huomaa epäloogisuuksia, joita syntyy, kun kirjoittajan ideat kehittyvät sarjan aikana, ja alkuperäiset lähtökohdat unohtuvat. Sellaisiin en ole FMA:ssa törmännyt.

Ja toki FMA:ssa on juonen (ja siihen kiinteästi liittyvän perusidean) lisäksi muitakin hyviä asioita: hahmokaarti, piirrosjälki, toiminnan ja "filosofisemman" puolen suhde...

[Sayuri]

Annan kyseiselle mangalle VIISI TÄHTEÄ siitä hyvästä, että se jaksaa pitää otteessaan vieläkin, vaikka siitä on ilmestynyt jo 18 osaa, hahmot ovat mielenkiintoisia, juoni on hyvä ja art on parhaasta päästä. Välillä tulee sellainen tunne, että Arakawa vetää ratkaisuja hatusta eikä ole suunnitellut tarinaa alunperin kunnolla. Mutta onneksi näitä tapauksia on harvassa, ja sarja on Death Noten ohella yksi parhaista! :)