Hei, haluaisiko joku valaista vanhalle japanin kielestä ja konditionaalista? Olen usein kuullut ja itse yrittänyt pyöritellä -nara, -ttara ja -ba -juttuja, mutta melko epäselväksi asia on jäänyt. Olisi esimerkiksi mukava tietää, miten positiivisia ehtolauseita muodostetaan (esim. "jos olisi näin, tekisin näin" yms). Kiitos tiedonjakajille ^_^
Tässä viestissä on osittain vain minun omia pähkäilyjäni ja mielikuviani, mutta
yaku ni tateba ii naa to omoimasu.
Tässä on vähän osaavamman ihmisen suomennettuja selityksiä.
NARA"jos tarkoitat tätä"
a: - Tampere ni ikitaindesu ga, dou yatte ikeba iin desu ka.
(Tahtoisin päästä Tampereelle, mutta miten sinne kannattaisi mennä?)b1: - Tampere ni iku nara, basu ga benri desu.
(Jos menet Tampereelle, bussi on kätevä. - Kuulemma japanilaiset varmistavat usein, että puhutaan samasta paikasta.)
b2: - Yuvasukyura ni iku nara densha ga benri desu ga, Tampere wa chotto...
(Jos menisit Jyväskylään, juna olisi kätevä, mutta Tampereesta en oikein tiedä / Tampereelle on aika vaikea päästä.)b3: - Raku ni suwatte iku nara takushii desu ga, yasuku iku nara jitensha ni noru to ii desu yo.
(Jos tahdot matkustaa mukavasti istuen, suosittelen taksia, mutta jos tahdot päästä sinne halvalla, polkupyörä on hyvä vaihtoehto.)- Nani wo tabeta hou ga ii? (
Mitä minun kannattaisi syödä?)
- Watashi nara ringo ni suru. (
Minä ainakin söisin omenan.)
Muodostus: substantiivin, i-adjektiivin tai verbin perusmuoto + nara
da + nara -> nara
kirei (na) + nara -> kirei nara
~BAAsiaa vähän pohdittuani tulin (joskus) siihen tulokseen, että tätä muotoa käytetään silloin, kun suomessa käytetään vain jos-sanaa.
Renshuu-sureba dekiru you ni naru yo ne.
(Kyllähän sinä opit / alat osata, jos harjoittelet.)Dou sureba ii?
(Mitä kannattaisi/pitäisi tehdä?)Koko ni kureba issho ni asobou!
(Leikitään yhdessä, jos/kun tulet tänne!)Muodostaminen: verbin sanakirjamuodon tai i-adjektiivista muodostetun adverbin viimeisen u:n tilalle e + ba
esim. hanasu -> hanaseba
iku -> ikeba
taberu -> tabereba
kuru -> kureba
atsui -> atsuku -> atsukereba
ii -> yoku -> yokereba
Periaatteessa kai tätäkin muotoa voisi käyttää da-sanan kanssa, mutta se tuntuisi tosi, tosi omituiselta.
Neko de areba ii na.
(Olisi kivaa, jos olen kissa. - siis täh?)~TARATätä muotoa puolestaan luulisin käytettävän silloin, kun suomen kielessä käytetään molemmissa osissa konditionaalia:
Moshi natsu ni yuki ga futtara, kaigai he hikkoshimasu.
(Jos kesällä sataisi lunta, muuttaisin meren toiselle puolelle.)Tosin voi asia olla niinkin, että tuo merkitys johtuu jos-sanasta.
Samukattara kite kudasai.
(Pue tämä, jos on kylmä.)Ashita ame dattara yamemashou.
(Jos huomenna on sateista, peruutetaan.)Sukoshi tabetara dou desu ka?
(Entä jos joisit vähän? - ehdotus
)Muodostaminen: perustyylin mennyt muoto (-ta) + ra
esim. hanasu -> hanashita + ra -> hanashitara
iku -> itta + ra -> ittara
taberu -> tabeta + ra -> tabetara
kuru -> kita + ra -> kitara (Haha, kitara! Enpäs ole ennen huomannut! :D)
ii -> yokatta + ra -> yokattara
da -> datta + ra -> dattara
Purezento wo morattara ureshii desu.
(Olisin iloinen, jos saisin lahjoja.)Purezento wo moraeba ureshii desu.
(Olen iloinen, jos saan lahjoja.)Jostain syystä jälkimmäinen vaikuttaa siltä, että hän ei ole iloinen, jos ei saa lahjoja. Ensimmäinen on enemmän "jos sattuisin saamaan lahjoja..." Se on siis japanilainen (naisen?) tapa sanoa, että tahtoo saada lahjoja. ^_^'
Tämä ei siis välttämättä pidä paikkaansa, mutta ei kukaan ole vielä korjannut niitä lauseita, joissa olen jompaa kumpaa tähän tyyliin käyttänyt. Kerron lisää, jahka löydän näistä ihan tietoakin.
(Käännökset ovat esimerkkejä. Paljon riippuu asiayhteydestä.)// lisäys:Moshi neko ni nat
tara nezumi wo tabemasu.
(Söisin hiiriä, jos muuttuisin kissaksi.)Neko ni nat
te mo nezumi wa taberaremasen.
(En pystyisi syömään hiiriä, vaikka muuttuisin kissaksi.)Watashi mo neko ni nar
eba dou sur
eba ii?
(Mitä pitäisi tehdä, jos minäkin muutun kissaksi? - tuntuu sopivan vain johonkin fantasiaelokuvaan tai -sarjaan. On se niin outo. : D)
Niin. Piti siis selventää vielä kertomatta jäänyttä
~tara-muodon käyttötapaa. Sehän voi tarkoittaa myös "kun". Sitä käytetään usein, kun jälkimmäisessä lauseessa on jotain yllättävää. Toista käyttötapaa en osaa selittää. Japanin kielen alkeet -kirjassa tätä kutsutaan ajalliseksi konditionaaliksi.
Hisashiburi ni ie ni kaettara neko ga takusan ita.
(Kun tulin pitkästä aikaa kotiin, siellä oli paljon kissoja.)Ki ga tsuitara dou sureba ii?
(Mitä minun pitäisi tehdä, kun hän palaa tajuihinsa?)vrt. Moshi ki ga tsuitara, dou sureba ii?
(Mitä minun pitäisi tehdä, jos hän palaa/palaisi tajuihinsa?)Tuntuu siltä, että menneessä ajassa käytetään aina moshi-sanaa ja ~tara-muotoa.
Moshi kinou wa samukattara, soto ni wa ikanakatta to omoimasu.
(Luulen, että jos eilen olisi ollut kylmä, en olisi mennyt ulos.)Ja nyt, kiitos kysyjän, mieleni minun tekevi käydä kirjoittamahan, loruja lutkauttelemahan, sanamarjoja survomahan kielellä jalon Japanin, sanoja sievästi sirotella, romaanimaisesti ripotella, kertomusta kehitellä... (Ei ole puhdasta kalevalamittaa nähnytkään.)
久しぶりに家に帰ったら、猫がたくさんいた。「一体なんだと？！」と自問自答した。本棚の段にも、テーブルの上にも、足元にも…どこに見ても猫だらけだった。「猫が一匹しかいなかったはず！それより、旅行の間の飼うことを友達に任せたんじゃないか？」でも猫の声や爪が現実に思えすぎた。
とうとうｗｗｗ
Keskustelu
| Ohjeet
| Kalenteri
| Henkilökunta
